Technopolis Yliopistonrinne 2
[Best_Wordpress_Gallery id=”52″ gal_title=”Technopolis_1_13″]
Teksti: Leena Huovila Kuvat: Jukka-Pekka Juvonen
Tampereen yliopiston rakennusten viereen on nousemassa neljän Technopolis-rakennuksen sarja, joista Yliopistonrinne 1 valmistui vuonna 2010 ja Yliopistonrinne 2 loppuvuodesta 2012.
Kakkosesta ei voi kertoa ilman, että kertoo ykkösestä. Esimerkiksi kakkosen pääsisäänkäynti ja aulapalvelut ovat ykkösessä. Rakennusten välillä on vajaan kymmenen metrin yhdyskäytävä, joka alkaa ykkösen kauniista ja hyvin sisustetusta pääaulasta. Käytävä on eräänlainen sisäkatu, joka jatkuu aina lähivuosina toteutuviin rakennuksiin. Pysäköintihalli yhdistää rakennukset suoraan.
Technopolisten rakennuttaja on kiinteistöihin, toimitilojen vuokraukseen ja palveluihin erikoistunut pörssiyhtiö Technopolis Oyj.
– Me erotumme kiinteistöbisneksessä siten, että emme rakenna ja myy eteenpäin, vaan rakennamme omaan taseeseen. Meillä kaikki lähtee oikeastaan siitä, kun saamme vuokralaiset sisään ja alamme tarjota heille palveluita. He pystyvät keskittymään omaan osaamiseensa, kun me huolehdimme kaikesta muusta: esimerkiksi vieraiden vastaanotosta, postituksesta, siivouksesta, vedestä, sähkönsaannista ja tarjoamme pysäköintitilaa. Lisäksi pystymme tukemaan yrityksen kasvua järjestämällä muun muassa rahoituspalveluita, Technopoliksen kiinteistökehityspäällikkö Matti Uotinen kertoo.
Eikä palveluiden kirjo siihen lopu: Yliopistonrinne ykkösessä on laadukkaat ravintolapalvelut, suuri määrä erikokoisia, yhdistettäviä kokoustiloja, videoneuvotteluhuone sekä seitsenkerroksisen talon katolla kaunis saunaosasto neuvottelutiloineen. Yliopistonrinteestä on muodostunut suosittu kokousten ja tapahtumien pitopaikka – myös ulkopuolisille.
– Aika pitkälle oli jopa riskipäätös, että Yliopistonrinne 1:een rakennettiin niin massiiviset kokoustilat. Oletuksena oli, että kaikki muutkin vaiheet tukeutuvat niihin ja muihin ykkösen palveluihin. Ratkaisu mahdollisti sen, että Yliopistonrinne 2:sta saatettiin tehdä erittäin tiukka ja tiivis. Yleisiä tiloja eivät ole kuin hissiaula ja portaat, kaikki muu on vuokrattavaa toimistotilaa, Uotinen sanoo.
Kysyntää on ollut hyvin, ja talot ovat yhtä kakkosen tilaa lukuun ottamatta täynnä. Kakkosvaiheen kerrosala on runsaat 8 000 neliömetriä. Tiloihin ovat sijoittuneet esimerkiksi Logia Software Oy, Panostaja Oyj, Tampereen kauppakamari, XMLdation Oy, Tieturi Oy ja Lippupiste Oy. Business Zone -alueella on pientoimistotilaa, josta jopa vain yhden työpöydän vuokraus on mahdollista.
Kaikkiaan kahdessa talossa on kerrosalaa runsaat 20 000 neliötä ja vuokralaisia kaikkiaan liki 30.
Isot ideat ennallaan
Tampereen kaupunki omisti tontin, jota rajaavat Kalevantie, Kanslerinrinne ja Ratapihankatu. Tontti on mitä parhaimmalla paikalla yliopiston ja rautatien välissä Tampereen keskustassa. Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Heiskanen teki tontille niin hyvän suunnitelman, että tontti tuli Technopolikselle.
– Isot ideat ovat kakkososassa ennallaan: arkkitehtoninen tyyli noudattaa ensimmäisen rakennuksen tyyliä, Nina Timonen sanoo.
Kaupungin suunnan julkisivuissa kaariaihe sitoo talot toisiinsa ja luo näyttävyyttä. Kaariaihe käy vuoropuhelua viereisten yliopiston rakennusten kaarevien muotojen kanssa. Julkisivu on molemmissa rakennuksissa grafiitinharmaata massiivialumiinilevyä, jossa etelän eli kaupungin puolella on lisäksi aurinkosuojana silkkipainettua lasia. Kaupungin suuntaan julkisivun yleisilme on vaalea, yliopiston suuntaan tumma.
Pohjoisen puolen seinä ykkösrakennusta päin on turkoosia. Pohjoisen puolen ikkunat ovat suuremmat kuin muualla, jotta luonnonvaloa pääsee mahdollisimman paljon sisään.
– Molemmissa rakennuksissa johtoajatuksena on muuntojoustavuus. Talo elää tarpeen mukaan. Tiloja pystyy muuttamaan moduulirakenteen ansiosta – joka ikkunaväliin voi tarvittaessa laittaa väliseinän, Timonen sanoo.
Ahdas rinnetontti, syvä kuoppa
Yliopistonrinteen rakennusten rakennesuunnittelusta on vastannut A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Oman haasteensa suunnittelulle toivat ahdas rinnetontti ja rakennuksiin tehdyt kolme maanalaista kerrosta.
– Maanalaiset kerrokset on tuettu siipitukimuurein. Kanslerinrinteen puolella on neljä kerrosta korkea paikalla valettu siipitukimuuri. Ratapihankadun puolella tukimuurin korkeus on kaksi kerrosta. Tukimuurit ja muut kantavat rakenteet on perustettu murskearinan varaan paikalla valetuilla teräsbetonianturoilla, rakennesuunnittelija Joni Lehtonen kertoo.
Itse rakennus on melko tyypillinen muuntojoustava toimistorakennus. Sen jäykistävinä rakenteita toimivat porrashuoneet, hissikuilut ja rakennuksen päissä olevat kantavat seinälinjat. Näiden ohella rakennuksen kantavan pystyrungon muodostavat neliönmuotoiset teräsbetonipilarit. Vaakarunkona toimivat teräsvaippaiset teräsbetonitäytteiset matalapalkit (Delta-palkit) ja näihin tukeutuvat ontelo- tai kuorilaatat, Lehtonen sanoo.
Yläpohjarakenne on ontelolaataston päälle rakennettu kevytsorakatto. Vesikattotasolle sijoitetun teräsrunkoisen iv-konehuoneen katto on toteutettu vastaavasti levyeristeillä.
Tutut kumppanit, sujuva yhteistyö
Technopolis Yliopistonrinne 2:n pääurakoitsijana toimi Skanska Talonrakennus Oy – niin kuin Yliopistonrinne 1:ssäkin.
– Yhteistyökumppanit olivat samoja kuin ykkösvaiheessa. Urakoitsijoistakin noin 90 prosenttia oli samoja. Vanhojen kumppaneiden ja urakoitsijoiden toimintatavat olivat tuttuja, mikä helpotti yhteistyötä ja töiden sujuvuutta. Tällainen jatkuvuushan on rakennusalalla harvinaista, vastaava mestari Aarne Ahola luonnehtii.
Rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 2011 ja päättyivät lokakuussa 2012.
– Aikataulu oli kireä, mutta siinä pysyttiin. Ennen kuin varsinaiseen rakentamiseen päästiin, kaivoimme kolme kerrosta alaspäin. Se vaati kaksi ja puoli kuukautta. Syvälle maan alle meneminen oli tämän hankkeen erikoisuus, mutta ykkösvaiheessa mentiin tavallaan vielä yksi kerros syvemmälle rinteestä johtuen.
Omia työntekijöitä Skanskalla oli työmaalla 15–20. Työmaan keskivahvuus oli 35 ja vahvimmillaan noin 70 työntekijää.
Rakennuttajakonsulttina on toiminut A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy. Projektipäällikkö Petri Hyvärinen painottaa samaa asiaa kuin Aarne Ahola: tuttujen yhteistyökumppaneiden kanssa on helppo toimia, kun yhteinen sävel ja yhteishenki ovat olemassa heti alussa.
– Kun toimintatapojen yhteen sovittaminen jää pois, voi heti alusta keskittyä muihin, tilaajalle tärkeisiin asioihin. Siten pystyy varmasti luomaan lisäarvoa tilaajalle, Hyvärinen sanoo.
Yliopistonrinne 2:ta Hyvärinen luonnehtii muuntojoustavaksi toimistotaloksi, jonka yleiset tilat palveluineen ovat Yliopistonrinne 1:ssä. Kakkoselle toi lisäilmettä se, että monet vuokralaiset käyttivät omaa sisustussuunnittelijaa. Sisustuksesta on pääosin vastannut Santaniemi Interior Design Oy ja sisustussuunnittelija Eija Santaniemi.
Ykkösessä tuli, kakkosessa maa
Sisustussuunnittelija Eija Santaniemi Santaniemi Interior Designista on osallistunut molempiin Technopolis Yliopistorinne -hankkeisiin. Ykkösessä hän vastasi irtaimista kalusteista ravintolatiloihin, kokous- ja konferenssitiloihin, aulatiloihin sekä sauna-, terassi- ja edustustiloihin. Myös esimerkiksi ykkösen suurin vuokralainen Kesko Oyj käytti Santaniemen palvelua.
Yliopistonrinne 1:ssä teemana oli tuli, mikä näkyy kylminä päivinä elävänä tulena sisääntuloaulassa. Yliopistonrinne 2:ssa teemana on maa kasveineen. Sitä kuvastaa pienten toimitilojen Business Loungen kasviseinä, joka tekee yhteisestä kahvi- ja oleskelutilasta elävän ja viihtyisän keitaan. Lisäksi modernit ja tyylikkäät kalusteet tuovat tilaan ilmettä.
Santaniemi on myös suunnitellut useiden vuokralaisten sisustuksen – kunkin yrityksen brändin ja sen värimaailman mukaisesti. Esimerkiksi Logia Softwarella on ylimpänä talossa puolitoista kerrosta, joiden sisustuksesta Santaniemi vastasi.
Osittain vuokralaiset ovat käyttäneet vanhoja kalusteita, joiden joukkoon on hankittu joitain uusia katseenvangitsijoita. Osin kalusteita on teetetty Santaniemen suunnitelman mukaan mittatilaustyönä, kuten esimerkiksi Tieturin vastaanoton tiski.
