Tärkeä opas taloyhtiöillekin: Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kunnon tutkiminen
Julkisivuyhdistyksen tutkimushankkeessa on valmistunut ensimmäinen kattava kansallinen kuntotutkimusohje muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimuksiin.
Kuva: Jaana Ahti-Virtanen
Betoniyhdistyksen by-kirjasarjassa elokuussa 2021 julkaistu kuntotutkimusohje on osittain aikaisemman by44-julkaisun päivitys, mutta suurelta osin täysin uudistunut, alan ammattikirjallisuutta täydentävä ohje.
– Julkaisu käsittelee sekä muurattujen julkisivurakenteiden että kovalle alustalle tai lämmöneristeiden päälle toteutettujen rappausten kuntotutkimuksia, kertoo ohjeen laatimisesta vastannut tutkijatohtori Toni Pakkala Tampereen yliopiston Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmästä.
Julkaisuun kuuluu tilaajan ohje, joka opastaa taloyhtiötä siihen, mitä kuntotutkimukselta tulee osata vaatia. Silloin pyydettyjä tarjouksia on helpompi verrata keskenään, tutkijatohtori Toni Pakkala sanoo.
Pakkalan mukaan ohje antaa tarvittavat perustiedot kuntotutkimuksen suunnitteluun, toteuttamiseen sekä tilaamiseen. Ohjetta on helppo soveltaa niin, että kuntotutkimuksessa otetaan huomioon kohteen erityispiirteet.
– Julkaisun kylkeen tulee Tilaajan ohje, joka opastaa tilaajia kuten taloyhtiötä siihen, mitä kuntotutkimukselta tulee osata vaatia. Silloin pyydettyjä tarjouksia on helpompi verrata keskenään. Lisäksi julkaisu antaa hyvää perustietoa eri julkisivurakenteista ja niiden vaurioitumisesta.
Paljon uutta asiaa
Edellinen rapattujen julkisivujen kuntotutkimusohje on vuodelta 1998. Se on ollut vanhin yhä käytössä oleva Suomen Betoniyhdistyksen julkaisu.
– Vuoden 1998 julkaisun puutteeksi on koettu se, että siinä ei käsitellä rappausalustan vaurioitumista eikä rappausalustasta aiheutunutta rappauksen vaurioitumista, Pakkala sanoo.
– Aikaisemmassa julkaisussa ei myöskään käsitellä eristerappausjärjestelmiä, jotka ovat lisääntyneet merkittävästi 2000-luvulla ja joita on käytetty niin korjauksessa kuin uudisrakentamisessakin.
Myös puhtaaksimuuratuilta julkisivuilta on puuttunut kansallinen kuntotutkimusohje huolimatta niiden yleisyydestä ja pitkästä historiasta suomalaisessa rakentamisessa.
– Käytännössä muuratut rakenteet ja niiden päälle tehdyt ratkaisut on tehty jo ennen elementtivallankumouksen alkua.
Kuntotutkijalla kovat osaamisvaatimukset
Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkijan tulee tuntea tutkittavat rakenteet, niiden tyypillisimmät vauriot ja rasitustekijät sekä korjausmenetelmät.
– Muurattujen rakenteiden tunteminen on oleellista usein myös rapattuja julkisivuja tutkittaessa, sillä niiden alusrakenteena on usein muuraus.
Muuratuista rakenteista kuntotutkijan tulee erityistesti tuntea kuorimuuri- ja massiivirakenteiden eroavaisuudet sekä rakennusfysikaalisessa että rakenteellisessa toiminnassa.
Rapattujen julkisivujen osalta kuntotutkijan tulee olla selvillä eri alustalle toteutettujen ratkaisujen eroista.
– Oman haasteensa tuo myös erityisesti muurattujen rakenteiden sekä niiden päälle tehtyjen rappausten pitkä historia, käytössä olleet erilaiset materiaalit sekä rakenneratkaisut.
Alusrakenne vaikuttaa vaurioitumiseen
Kovalle alustalle ja toisaalta lämmöneristeiden päälle toteutettujen rappausten ominaisuudet ja kuntotutkimusten käytännöt eroavat toisistaan.
Rappaukset saattavat materiaalina muistuttaa toisiaan. Erityisesti tämä koskee perinteistä kovalle alustalle tehtyä rappausta ja paksurappaus-eristejärjestelmää.
Ohutrappaus-eristejärjestelmien rappausten ominaisuudet eroavat myös muista. Suurin ero on alusrakenteen vaikutus vaurioitumiseen.
Alusrakenteiden rakennefysikaalisissa toiminnoissa on huomattava eroja. Esimerkiksi tiili imee kosteutta ja myös luovuttaa sitä herkästi eli kuivuu hyvin ulospäin.
Eristerappauksissa rappauksen läpäisevä kosteus päätyy eristetilaan. Eristeen ansiosta rappaus pysyy ympäristöään kylmempänä syksyllä ja talvisin, eikä rakennuksen sisäpuolinen lämpö kuivata rakennetta.
– Kuivuminen ulospäin on hyvin hidasta. Tämä korostaa rappauksen vedenpitävyyden sekä vesihöyryn läpäisyn merkitystä vaurioiden synnyssä.
Tilaajalle oma ohje
Tilaajille ohjeessa on mukana oma ohjepaketti. Hyvä olisi, jos taloyhtiö tuntisi oman rakennuksensa.
– Muurattuja ja rapattuja rakenteita on hyvin erilaisia ja erimuotoisia, ja niissä voi olla muun muassa koristeellisia osia. Tilaajan on ehkä vaikea hahmottaa, mitä pitäisi vaatia, Toni Pakkala sanoo.
Ohjeen tarkoitus on, että tilaaja voisi sen pohjalta laatia tarjouspyynnön ja kertoa esimerkiksi vaadittavien näyttöönottojen määrän.
– Näin vältettäisiin se harmillinen tilanne, jossa ensin tehdään kuntoarviotyyppinen tutkimus, jossa asioita katsellaan silmämääräisesti päältäpäin. Mitään pintaa rikkovaa ei tehdä, toisin sanoen näytteitä ei oteta.
Kuntoarvion pohjalta sitten todetaan, että rakenteet vaativatkin tarkemman kuntotutkimuksen tekemistä.
– Ohjeen tarkoitus on ohjata siihen, että osattaisiin tilata tarpeeksi kattava tutkimus heti ilman edeltäviä välivaiheita ja että tarjoukset olisivat vertailukelpoisia, Pakkala toteaa.
Huomio halkeamiin ja vaaran paikkoihin
Kuntotutkimuksissa etsitään ensisijassa halkeamia ja vaarallisia paikkoja. Esimerkiksi putoavat rappauskappaleet voivat olla vaaraksi ohikulkijoille.
–Vaaranpakkoja ei sinänsä pitäisi löytyä, jos kuntotutkimus tehtäisiin ajallaan. Usein tutkimus tehdään kuitenkin vasta, kun vaurioituminen on jo havaittu.
Kohtuullisessa kunnossa olevasta julkisivusta etsitään halkeilua ja tutkitaan esimerkiksi koputtelemalla ja äänen perusteella, kuinka hyvin rappaus on kiinni taustamateriaalissaan.
Kovalle alustalle rapatuissa julkisivuissa rappauksen tartuntaa ja pehmeyttä voidaan tarkastella koputtelemalla, mutta eristerappauksilla vastaava tarkastelu on huomattavasti haastavampaa, joskaan ei mahdotonta.
– Eristerappauksia voidaan raaputtaa ja tehdä myös porauksia. Oleellista tällöin on rappauksen paksuuden ja vaihtelevuuden selvittäminen, Pakkala sanoo.
Uuteen ohjeeseen on pyritty kokoamaan kattavasti eri rakenteiden ominaispiirteitä ja niiden vauriomekanismeja, jotta kuntotutkijalla on riittävä tietous oikeiden kuntotutkimusmenetelmien valintaan.
Teksti: Matti Valli
