Suomalaistentien liikekeskus
[Best_Wordpress_Gallery id=”17″ gal_title=”Suomalaistentien liikekeskus”]
Teksti: Jari Peltoranta Kuvat: Matti A. Kallio
Suomenojan alue tuntuu olevan vetovoimainen kohde tällaiselle liiketoiminnalle, koska uusi Suomenojan liikekeskus löysi varsin helposti käyttäjänsa.
– Kiinteistön tuleva käyttöaste oli taattu yli 80-prosenttisesti, kun rakennuspäätös tehtiin. Kohde oli valmistuessaan täyteen vuokrattu pitkäaikaisilla sopimuksilla, kiinteistön omistajan Julius Tallberg–Kiinteistöt Oyj:n toimitusjohtaja Hannu Vuorela kertoo.
– Se helpotti hankkeen eteenpäin viemistä, kun lähes kaikki käyttäjät olivat tiedossa jo heti alussa, Korjaamoyrittäjien korjaamolayoutkin oli suunnittelijoiden käytössä, minkä ansiosta ei tullut mitään erityisempiä rakennusaikaisia muutoksia, kohteen rakennuttajakonsulttina toiminut Timo Kuulasmaa toteaa.
Suomalaistentien Liikekeskus on kaksikerroksinen ja pinta-alaltaan noin 8 300 m². Liikekeskuksen yhteydessä on yli 200 pysäköintipaikkaa, jonne asiakasliikenne ohjataan sekä Suomalaisten- että Finnoontieltä.
Pitkäjänteinen projekti
– Vuonna 2005 ostimme kiinteistön, jossa nyt rakennetun keskuksen paikalla oli 70-luvulla rakennettu varastorakennus, joka oli varastokäytössä 2013 lopulle saakka. Käynnistimme 2000-luvun loppupuolella asemakaavamuutosprosessin, joka mahdollisti uuden liikerakennuksen rakentamisen. Kaavamuutos saatiin voimaan vuonna 2013. Eli tämä oli meille pidemmän aikavälin projekti, Vuorela kertoo.
– Halusimme, että kohteessa olisi selkeä pääkäyttäjä, joka saatiinkin, eli urheilu- ja vapaa-ajan liike XXL. Se oli rakentamispäätöksen kannalta liikkeelle paneva voima, Vuorela toteaa.
Liikekeskuksen Suomalaistentien puoleiseen osaan on rakennettu tilat YIT:n MotorCenterin palvelukonseptille, joka keskittyy autoilijoiden, teknisen erikoiskaupan ja aktiivisen vapaa-ajan tuotteisiin ja palveluihin. Suomalaistentielle sijoittuva hanke on seitsemäs MotorCenter-konseptin mukainen hanke. Tiloihin sijoittuvat muun muassa. Fixus-varaosamyymälä ja -huoltokorjaamo, K1-Katsastajat, Teknorengas, autopesula ja tuulilasikorjaamo.
Massiiviset betonirakenteet
– Tontilla ollut vanha varastorakennus purettiin aluksi pois ja purku sujui ongelmattomasti. Rakennuksessa oli varastoituna jonkin verran haitta-aineita, mutta maaperään niitä ei ollut joutunut, kohteen projektinjohtourakoitsijana toimineen YIT Rakennus Oy:n työpäällikkö Kalervo Piiroinen kertoo.
Tontti oli kalliopohjainen ja kalliota louhittiin jonkin verran pois perustusten alta. Aivan rakennustontin vieressä oli päiväkoti ja koulu, jotka olivat ja toiminnassa louhinnan aikanakin. Lasten päiväuniaikana joustimme räjäytysten kanssa, kun tiesimme aikataulut, Piiroinen naurahtaa.
Tontilla ennestään olleen kaukolämpöputken siirto viivästyi ja vaikutti runkorakentamisen lohkojärjestykseen. Tämä ei kuitenkaan viivästyttänyt runkorakentamista, vaan runko valmistui kokonaisuudessaan jopa reilusti etuajassa. Runko oli melko mittava ja betonielementit massiivisia, koska rakennuksessa on pitkät jännevälit ja suuri kerroskorkeus.
Kohteen rakenne- ja betonielementtisuunnittelusta vastasi projektipäällikkö RI Jukka Sepposen suunnitteluryhmä Insinööritoimisto SRT Oy:stä.
– Rakenteissa oli huomioitava toispuoleinen maanpaine sekä suuret välipohjan ja pihakannen kuormat. Rakennus on jaettu liikuntasaumoilla kuuteen eri lohkoon. Kylmän paikoitushallin osat on erotettu liikuntasaumoin lämpimän rakennusosan rakenteista ja tämä osaltaan selittään liikuntasaumalohkojen runsaan määrän. Runko on pääasiallisesti mastojäykisteinen. Paikoitustiloihin liittyvät tilat on jäykistetty toispuoleisen maanpaineen takia teräsbetoniseinillä. Piha-alueella on korkeuserojen takia jäykistysrivoilla varustettuja kulmatukimuureja, joiden perustukset on ankkuroitu kallioon, kertoo kohteen vastaavana rakennesuunnittelijana toiminut DI Pauli Oksman SRT Oy:sta.
Autokorjaamotoiminta sekä myös myymälätoiminta toivat melko suuria kuormia ylempään kerrokseen, mikä sekin asetti vaatimuksia rakenteille.
– Kellarikerrokseen on mahdutettu autohuoltoyritysten erilaisia aputiloja korjaustilojen yhteyteen sekä suurikokoista talotekniikkaa. Niissä oli jonkin verran sovittamista, Piiroinen sanoo.
Tontti on alaspäin viettävä ja alemman tason kylmän parkkihallin seinänä on maapaineseinä. L-muotoinen parkkitila toimii myös sisäänajoreittinä huoltotiloihin. Parkkihallin kansi toimii osittain tavaraliikennepihana.
Asfaltoitua ja betonipintaista ulkopiha-aluetta on sen verran, että hulevesille vaadittiin viivytyskasetit, jotka viivyttävät vedensyöttöä hulevesijärjestelmään rankkasateiden sattuessa.
Metallipintaiset kaarevat julkisivut
Perusmassoittelu on tehty siten, että pääjulkisivu on Finnoontielle päin. Loivasti kaarevan pääjulkisivun julkisivumateriaalina on valkoinen metallikasetti. Julkisivu päättyy eteläpäädyssä kaareutuvaan säleikköön. Julkisivun pohjoiskulmassa on lasivitriini.
Rakennuksen korkeutta on korostettu ja lisää näyttävyyttä tuotu räystäsaiheella, joka on katosta hieman ulospäin kurottuva. Kaareva räystäsaihe jatkuu rakennuksen pohjoiskulman ohi ja tähän räystäsaiheeseen on liitetty julkisivuvalaistus led-valonauhalla, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Pekka Jämsä Arkkitehtitoimisto Arknova Oy:stä kertoo.
Lähtökohtaisesti julkisivut ovat pääosin metallipintaisia sokkelirakenteita lukuunottamatta. Tummanharmaata kuitusementtiverhousta on käytetty ylätason pääsisäänkäynnin yläpuolella olevan iv-konehuoneen julkisivuissa sekä osittaisena julkisivuverhouksena rakennuksen eteläpäässä.
– Valkoisen ja tummanharmaan pinnan vuorottelu rytmittää julkisivua ikkuna- ja oviaukotuksen lisäksi. Tukimuurit rakennuksen molemmin puolin jatkavat julkisivujen kaariaihetta varsinaisen rakennuksen ohi. Tukimuureihin liittyvät melko laajat metallisäleikköpinnat. Mainokset ovat muutamaan kenttään sijoitettuina, suurimmat valomainoskokonaisuudet ovat Finnoontien kaarevalla julkisivulla sekä rakennuksen eteläpäädyssä. Jämsä kuvailee.
Kokonaisuutena rakennusmassa ottaa luontevasti paikkansa vilkkaasti liikennöidyn Suomenojan liittymän tuntumassa.
