Solo Sokos Hotel Helsingin peruskorjaus
Hotelli Helsinki on toiminut aivan kaupungin ytimessä 92 vuotta. Juuri päättyneessä peruskorjauksessa tilat ja talotekniikka uusittiin. Sisustuksessa näkyy helsinkiläisyys eikä 30-lukuakaan ole unohdettu. Vanhasta pankkisalista rakennettiin tapahtumatila omarunkoisena tila tilassa -ratkaisuna suojelemaan vanhoja pintoja.
Hotelli Helsinki avautui vuonna 1930 Helsingin Suomalaisen Säästöpankin uusklassiseen kivirakennukseen Kluuvissa. Se oli kaupungin ensimmäinen suurhotelli: kahdeksan kerrosta ja paljon ravintolatilaa. Hotellin yökerho Helsinki Club oli juhlijoiden erityisessä suosiossa 1990-luvulla.
Kiinteistösijoittaja Exilion hankki hotellikiinteistön vuonna 2008 Sponda Oyj:lta.
– Kohde sopii edelleen sijaintinsa, pitkäaikaisen vuokrasopimuksensa ja suhteellisen vakaan kassavirran vuoksi erinomaisesti Exilionin sijoitusstrategiaan, toteaa Exilionin Invest Manager Jussi Ojamo.
Ojamon mukaan Exilionilla ei ole suunnitelmia muuttaa kiinteistön käyttötarkoitusta, vaan kehityshankkeet ovat liittyneet hotellitoimintaan ja rakennuksen rungon entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen.
Hotelli Helsinki on juuri avattu 16 kuukautta kestäneen peruskorjauksen jälkeen. Hankkeessa korjattiin kaikki hotellihuoneet sekä aula- ja ravintolatilat ja rakennettiin entiseen pankkisaliin tapahtumatila.
– Meillä kiinteistönomistajana on ollut hankkeessa melko yhteiset tavoitteet hotellioperaattori Sokotelin kanssa, eli nostaa kiinteistön ja hotellin laatutaso entistä korkeammalle tasolle ja tarjota hotelli- ja ravintolatoiminnoille sujuvat, pitkäikäiset toimintamahdollisuudet, Ojamo sanoo.
Kaksiosainen projekti
Korjaushankkeen pääsuunnittelija on arkkitehti SAFA Eero Mustonen Arkkitehdit Soini & Horto Oy:stä, joka on nykyään ARCO Architecture Companyn osa.
Mustoselle hanke jakautuu kahteen osaan: peruskorjattava hotelli ja aikojen saatossa monta vaihetta kokenut, yökerhona ja baarina ollut vanha pankkisali, josta uudistuksen yhteydessä tehtiin hotellin tapahtumatila.
– Pankkisalin uudistus oli haastavampi osio, se aiheutti enemmän keskusteluja ja neuvotteluja rakennusvalvonnan kanssa, kun pankkisali ja rakennuksen julkisivu ovat sr1-suojeltuja, Mustonen sanoo.
Julkisivuun ei tehty isoa remonttia. Aiemmat julkisivun vertikaaliaiheen katkaisseet pitkät markiisit poistettiin ja uudet markiisit asennettiin vain ikkunalinjoihin. Julkisivu sai myös uuden valaistuksen.
Hotellin tilat monessa tasossa
Purkuvaiheessa etsittiin vanhoja pintoja, mutta Eero Mustosen mukaan niitä ei löytynyt paljon, koska rakennusta on korjattu niin moneen kertaan.
– Haastetta toivat sisääntulokerroksen useammat tasot, kun tavoitteena oli kynnyksettömyys. Ratkaisuna oli erilaiset luiskaukset, sillä isoja rakenteellisia muutoksia ei voinut tehdä. Niiden esteenä oli lähellä olevat perustusten teräsbetonipalkit ja toisaalta tilan rajallinen korkeus, joka ei mahdollistanut lattian korotuksia, Mustonen kertoo.
Ensimmäisen kerroksen ravintolamaailmassa ja aulassa suurin muutos oli hotellin vastaanoton siirtyminen uuteen paikkaan osaksi baaria Sokotelin toiveiden mukaisesti.
Käytävien ja huoneiden välistä löytyi rakenteellinen yllätys.
– Aikojen saatossa parissa kerroksessa on tehty supervaluja, ehkä äänieristyssyistä, mistä oli syntynyt tasoeroja huoneiden ja käytävän sekä huoneiden ja kylpyhuoneiden välillä. Remontissa paksut valut poistettiin, Eero Mustonen sanoo.
Hotellihuoneiden väliseinät säilyivät entisillä paikoillaan, mutta koksikuonaa sisältäneet seinät vaihdettiin uusiin. Lisäksi kylpyhuoneissa avattiin lattioita, ja kun vanhat väliseinät oli tehty lattiavalujen päältä, nekin seinät piti uusia. Lopputuloksena on Mustosen mukaan aiempaa paremmin ääntä eristävät seinät.
Talotekniikan mahduttaminen on perinteinen korjauskohteen ongelma.
– Se, mitä saa alakaton päälle mahtumaan, vaikutti esimerkiksi hotellihuoneiden valaisinvalintoihin. Tarvittiin mahdollisimman matala upotettava valaisin, kun tilaa alakaton yläpuolella oli vain 10 senttiä, Eero Mustonen toteaa.
Hotellissa ei ole kylpyläosastoa, mutta sauna on yhdeksännessä kerroksessa, joka on muuten varattu ilmanvaihtokoneille. Saunan uusiminen on tarkoitus toteuttaa kesän aikana erillisenä urakkana.
Tapahtumatila on tila tilassa
Suojellusta pankkisalista tehtiin tapahtumatila, mikä täytti suojelumerkinnän vaatimuksen, että tila pitää uusia lähelle alkuperäistä käyttötarkoitusta. Tapahtumatila on oma kokonaisuutensa, vaikka sieltä on kulkuyhteys hotellin puolelle.
– Salista purettiin paljon muun muassa yökerhossa olleita parvi- ja korokeratkaisuja, mutta isoilta rakenteellisilta muutoksilta vältyttiin. Pitkään tilassa ollut lasikatto säilytettiin, Eero Mustonen kertoo.
Tulevaisuuden korjaustarpeita ja -toiveita ennakoiden tapahtumatila rakennettiin omarunkoisena tila tilassa -rakenteena. Näin ei aiheuteta enempää vahinkoa esimerkiksi sisäpintojen alkuperäisille stukkomaalauspinnoille.
– Tapahtumatilassa on hieman 30-lukulaisuutta, muun muassa vaimentavissa seinäpaneeleissa on muistumia alkuperäisestä stukkopinnasta. Samoin lattian ruudutus löytyi vanhoista valokuvista, Mustonen toteaa.
Kaupunginmuseon toiveesta vanhan pankkisalin seinien alkuperäisiä stukkomaalauspintoja jätettiin parista kohtaa näkyviin, samoin pankkisalin vanhasta lattiasta jätettiin neliön verran näkyviin lasin alle.
Runsas ja monimuotoinen ravintolamaailma
Ravintolatilojen sisustuksesta vastaavat Promakers Oy:n Asta Granberg ja Riikka Fransila. Suunnittelua tehtiin tiiviissä yhteistyössä pääsuunnittelija Eero Mustosen kanssa.
– Olemme viime vuosina keskittyneet suunnittelussa nimenomaan ravintola- ja hotellisektorille. Nämä kohteet vaativat tarkkaa erityisosaamista, joka tulee pitkän kokemuksen ja jatkuvan alan seuraamisen kautta, Riikka Fransila sanoo.
Tilaajan toiveissa oli saada kolme hyvin erityyppistä tilaa yhteen kerrokseen.
– Toivottiin runsasta ja monimuotoista sisustusta, paljon kerroksellisuutta ja runsaita värejä. Kun reunaehdot oli päätetty, varsinaiselle suunnittelulle saimme hyvin vapaat kädet. Toiminnallisuus oli toki myös tärkeää, ja siihen kiinnitettiin projektin edetessä erityistä huomiota, Asta Granberg kertoo.
Ravintolakerroksen teemana on rohkea ja boheemi helsinkiläinen. Rakennuksen historiaa ei erityisesti korostettu vaan haluttiin luoda jotain perinteisistä hotellikonsepteista erottuvaa.
– Helposti lähestyttävä, lämminhenkinen, viihtyisä, erilainen, rohkea, sisustuksen suunnittelijat luonnehtivat kokonaisuutta.
Kaupunkilaisia ja hotellivieraita palveleva Bar HKI on tunnelmaltaan syvä, Urban Chic -tyylinen, Helsingin sykkivää eleganssia heijastava. Sisustussuunnittelijoiden mukaan väritys on olohuonemaista ja tunnelmaa luodaan valaistuksella.
Ravintola-alueen puuterimainen sävytys on saanut inspiraationsa Helsingin vanhasta rakennusarkkitehtuurista.
– Se on baaria raikkaampi alue, joka toimii karamellimaisena näyteikkunana ulospäin. Tila toimii oleskeluun, työntekoon ja aamiaisen lisätilana, Fransila sanoo.
Kolmas ravintolakerroksen tila on Pauli’s Pizza & Grill.
– Tämä alue on kuin puisto Helsingin ytimessä. Se on sisustettu rennolla ja persoonallisella otteella vahvoin värein ja runsain materiaalein, Granberg toteaa.
Sisustuksen kaluste- ja materiaalivalinnoissa pyrittiin vastuullisuuteen.
– Olemassa olevat kalusteet inventoitiin heti suunnittelun alussa ja niitä hyödynnettiin niin paljon kuin mahdollista saneerauksen jälkeen. Pyrimme aina siihen, että valinnat ovat ympäristöystävällisiä, eikä hyvää, laadukasta tavaraa pistetä turhaan uusiksi, Riikka Fransila kertoo.
Huoneet ja käytävät
Hotellihuoneiden ja käytävien sisustus- ja kalustesuunnittelusta sekä graafisesta ja opastesuunnittelusta vastaa suunnittelutoimisto KOKO3.
Remontissa hotellihuoneiden määrä säilyi 205:ssä. Huoneet sijaitsevat kerroksissa 2–8.
– Huoneet ja kylpyhuoneet ovat vaihtelevan kokoisia, siinä on vanhan talon charmia. Kokovaihtelun vuoksi kiintokalusteiden mitoitus oli vaativaa, kun kalusteiden piti sopia kaikkiin huoneisiin. Sisustusarkkitehtimme Riikka Seitsonen ja Mimmi Heikkinen loivat kauniit ja kaikkiin tiloihin sopivat ratkaisut. Olemme tyytyväisiä yksinkertaisesta ratkaisusta monimuotoisiin tiloihin, sisustusarkkitehti SIO Aino Brandt sanoo.
Valintojen visuaalisuutta ja toiminnallisuutta testattiin mallihuoneessa.
Sisustuskonsepti on ”Helsinki pala palalta”. Konseptin materiaalit, värit ja kuvitukset ovat paloja Helsingistä. Brandt kuvailee konseptia kumarruksena Helsingille.
Brandtin mukaan hotellihuoneiden ja -käytävien sisustuksessa on aikaa kestävää klassista ja eleganttia tyyliä modernilla otteella.
– Materiaaleissa heijastuu Helsingin saaristo ja sen sileät graniittipinnat, esimerkiksi kylpyhuoneiden allastasoissa on kotimaista vihreää graniittia. Tummaa puuta on käytetty paljon funkkisrakennuksen hengessä. Huoneissa on puuterisia sävyjä Engelin ajan arkkitehtuurista. Aulan alakatossa on kiiltävä tummanvihreä maali; saman aikakauden rakennuksissa kuten Eduskuntatalossa ja Lasipalatsissa on kiiltäväksi maalattuja upeita kattoja, Brandt kertoo.
Sisustusmateriaaleissa on paljon ainutlaatuisuutta. Tapetit on suunniteltu Helsinki-hotellia varten. Kuvioina on lokkeja, kantakaupungin kattojen muotoja ja Finlandia-talon marmorilaattoja. Hotellihuoneiden nojatuolien raidallinen villakangas on Annalan hotellia varten kutoma.
Käytävien seinissä on maalattua panelointia ja lattiassa on tekstiilimatto. Seinien vaaleanvihreän tapetin kuosi on ”Bulevardin lehmukset”. Käytävän ja huoneiden tapettien kuosit on suunnitellut KOKO3:n sisustusarkkitehti Diana Cerrada.
Urakoitsijalle tuttua
Rakennus Oy Antti J. Ahola oli kohteessa pääurakoitsijana. Työhön kuului hotellin rakennus- ja talotekniset muutostyöt.
– Kohde oli hyvin pitkälle meille tyypillinen vanha rakennus. Melko suuri muutosten määrä lähtötietoihin nähden oli osittain yllätys, työpäällikkö Juha Jalava toteaa.
Hotellikäytävien ja -huoneiden välinen korkoero huoneiden paksujen lattiavalujen vuoksi teetti paljon työtä.
– Paksu valu poistettiin ja korvattiin lattian tasossa olevalla valulla. Tavaraa kuutioissa poistui melkoisesti käsipelillä lavalle. Vanhassa laatassa oleva tekniikka siirrettiin kulkemaan pääosin uuden laatan alapuolella, Jalava kertoo.
Korona vaikutti urakointiin.
– Jo koronan ensimmäisessä aallossa työmaa jouduttiin sulkemaan viikoksi. Lähes koko työmaan ajan varauduttiin tilanteeseen, että saatiin nopeasti varamiehitystä sairastuneiden tilalle työvaiheiden toteutukseen.
– Materiaalipula vaikutti eniten meihin pitkittyneissä materiaalien toimitusajoissa sekä tietysti tämän myötä myös näiden myöhästyneissä asennuksissa, Jalava sanoo.
– Hankkeessa on odotetustikin kohdattu vanhojen kiinteistön saneeraushankkeille tyypillisiä yllätyksiä ja pulmia, jolloin tärkeintä on, miten yllätyksiin reagoidaan ja miten vaihtoehtoisia toteutusratkaisuja on osattu hakea. Kiinteistön omistajana olemme tyytyväisiä lopputuotteeseen, Exilionin Jussi Ojamo sanoo.
– Meillä oli huipputiimi yhteistyössä urakoitsijan ja suunnittelijoiden kanssa. Projekti kesti yli 2,5 vuotta, ja kaikki puhalsivat yhteen hiileen. Iso hatunnosto urakoitsijalle: kun löytyi yllätyksiä, he taipuivat moneen. Ammattiylpeys näkyy, KOKO3:n Aino Brandt toteaa.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
