Senaatti-kiinteistöjen vuosi 2015
Keskeistä vuonna 2015:
- Myynneissä huippuvuosi: kiinteistöjä ja osakeomistuksia myytiin 325 milj. eurolla, mikä mahdollisti 370 milj. euron tuloutuksen valtion kassaan.
- Valtion tavoittelemat toimitilasäästöt etenivät suunniteltua nopeammin. Asiakkaiden kanssa saatiin sovittua yli 17 milj. euron vuotuisista säästöistä. Erityisesti työympäristöjen kehittämisprojekteissa saavutettiin hyvät tulokset.
- Uusi vuokrajärjestelmä toi vuoden 2016 alusta 15 % alennuksen valtion vuokriin ja muutostilanteissa joustavat sopimukset.
Senaatti-kiinteistöjen strategisena tavoitteena on saavuttaa 100 milj. euron vuosittaiset säästöt valtion toimitilakustannuksissa kahdeksassa vuodessa. Toimitilasäästöt toteutetaan työnteon tapoja ja työympäristöjä kehittämällä sekä näiden seurauksena vapautuvien kiinteistöjen myynneillä.
”Valtionhallinto on lähtenyt rohkeasti uudistamaan työnteon tapoja ja työympäristöjään ja viemään näin uuden toimitilastrategian tavoitteita eteenpäin. Tulokset ovat olleet erinomaisia”, toteaa Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo.
Toimitilasäästöt etenivät suunniteltua nopeammin: asiakkaiden kanssa sovittiin 17,7 milj. euron vuotuisista säästöistä toimitilakustannuksiin. Näistä suurin osa toteutui uusien työympäristöratkaisujen ansiosta: toteutettujen projektien tilakustannussäästöt olivat 19 % henkilötyövuotta kohden.
Säästöjen ohella työympäristöjen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on tietotyön tuottavuuden parantaminen. Tavoitteena valtion toimitilastrategian mukaisesti on, että valtionhallinnossa tilat tukevat tuloksellista toimintaa.
Ennätysmäärä kiinteistöjen myyntejä mahdollisti ennätyssuuren tuloutuksen valtiolle
Senaatti-kiinteistöt myi valtiolle tarpeettomia kiinteistöjä ja kiinteistöyhtiöiden osakkeita 325 milj. eurolla, mikä mahdollisti yhteensä 370 milj. euron tuloutuksen valtiolle vuonna 2015.
”Vuonna 2015 vahvistimme kiinteistöjen myyntitoiminnan resursointia entisestään. Uudistimme myös kiinteistökehitys- ja myyntiprosessia ja avasimme keskustelun kiinteistökaupan sidosryhmien kanssa toiminnan kehittämiseksi ja kiinteistömarkkinan tarpeita entistä paremmin palvelevaksi. Mainituilla toimenpiteillä tähdättiin valtion käytöstä poistuneiden kiinteistöjen entistä nopeampaan myyntiin, ja tavoitteessa onnistuttiin hyvin”, toteaa Sarjo.
Kiinteistömyynneistä 217 milj. euroa muodostui yliopistokiinteistöyhtiöiden osakkeiden myynneistä. Muita kiinteistö- ja osakekauppoja tehtiin yhteensä 83 kpl. Euromääräisesti suurimmat yksittäiset toteutuneet kaupat yliopistokiinteistöosakkeiden lisäksi olivat Helsingissä Antinkatu 1 ja Albertinkatu 25 toimistotalot ja Suitian kartanolinna.
Vuoden 2015 tulos oli tavoitteita parempi
Vuoden 2015 tilikauden tulos oli 198,8 milj. euroa. Tulos muodostui vuokraustoiminnan tuloksesta 85,2 milj. euroa, kiinteistöjen myyntitoiminnan tuloksesta 105,2 milj. euroa, palvelutoiminnan tuloksesta -0,5 milj. euroa sekä yliopistokiinteistöyhtiöiltä saaduista osinkotuotoista 8,9 milj. euroa. Budjetoitu tulos oli 161,6 milj. euroa. Budjetoitu tulos ylitettiin 37,2 milj. eurolla. Keskeisin syy merkittävään tulosbudjetin ylitykseen oli yliopistokiinteistöyhtiöiden osakkeiden kauppahinnoista saatu myyntivoitto.
Vuokraustoiminnan tuloksen osalta jäätiin hieman budjetista. Tämä johtui kiinteistöomaisuuteen tehdyistä arvonalentumista. Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan liikevaihto oli 606,0 milj. euroa. Liikevaihto pieneni 0,6 % vuodesta 2014.
Senaatti-kiinteistöllä on vuokrattavia tiloja 6,2 milj. neliömetriä ja rakennuksia lähes 10 000. Taseen loppusumma on 4,6 mrd. euroa.
Investoinneissa painopiste peruskorjauksissa
Senaatti-kiinteistöjen investoinnit ovat viime vuosina painottuneet kiinteistöjen peruskorjauksiin ja valtionhallinnon työympäristöjen kehittämiseen.
Senaatti-kiinteistöt investoi vuonna 2015 toimitiloihin 268 milj. eurolla, mikä oli 43 % liikevaihdosta. Peruskorjausten osuus investoinneista on noin 2/3.
Valmistuneita uudisrakennuksia olivat muun muassa puolustusvoimien Santahamina-talo, THL:n uusi toimitalo Tilkanmäellä Helsingissä ja Oppimiskeskus Valteri Jyväskylässä.
Merkittäviä valmistuneita peruskorjauksia olivat muun muassa TEM:lle toteutettu uusi työympäristö Eteläesplanadilla, Mikkelin vankilan peruskorjaus ja Pasilan virastokeskuksessa Tullin toimitilojen uudistustyöt. Euromääräisesti eniten investointeja tehtiin Senaatti-kiinteistöjen puolustus- ja turvallisuustoimialalla, jossa investoinnit olivat 120,4 milj. euroa.
Vuoden 2016 näkymät
Valtiolla otettiin käyttöön uusi omakustannusperusteinen vuokrajärjestelmä vuoden 2016 alussa. Uuden vuokrajärjestelmän myötä valtioasiakkaiden vuokrat alenivat valtion omissa kiinteistöissä noin 15 prosentilla vuoden 2016 alusta. Tämän vuoksi Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulos pienenee jatkossa arviolta 45 milj. euroa. Uusi vuokrajärjestelmä on joustava, sillä uusien sopimusten irtisanomisaika valtionhallinnon sisällä on 12 kuukautta.
Eduskunta antaa vuosittain Senaatti-kiinteistöille investointivaltuudet eli määrittää summan, joka investointeihin voidaan käyttää. Valtion taloudellisen tilanteen vuoksi investointikehystä on pienennetty aiemmin suunnitellusta, minkä vuoksi investointeja joudutaan tulevina vuosina priorisoimaan entistä tarkemmin.
Kiinteistöjen myyntitavoitteet pysyvät korkealla myös jatkossa. Vuoden 2016 myyntitavoite on 135 milj. euroa. Merkittävimpiä kiinteistömyyntikohteita ovat Helsingin Keski-Pasilan maa-alueet ja pääkaupunkiseudun arvokiinteistöt.
Valtionhallinnossa työympäristöt, työteon tavat ja työvälineet muuttuvat muun muassa digitalisoitumisen myötä. Kokonaistilantarve vähenee valtionhallinnon rakenteellisten muutosten ja erityisesti tilankäytön tehostumisen vaikutuksesta. Kaikki nämä muutokset asettavat työympäristöille uudenlaisia vaatimuksia ja haastavat Senaatti-kiinteistöt kehittämään uudenlaisia työympäristöratkaisuja, jotka ovat paitsi tehokkaita, myös työyhteisön suorituskykyä ja henkilöstön työoloja ja työhyvinvointia edistäviä. Alkaneena vuonna tullaan erityistilojen käyttötehokkuuteen panostamaan aikaisempaa enemmän. Valtion toimitilastrategia on keskeinen työkalu, jolla näitä tavoitteita viedään eteenpäin.
Senaatti-kiinteistöjen hallituksen toimintakertomus 2015
Liitteenä on Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2015 hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös. Valtioneuvosto vahvistaa tilinpäätöksen myöhemmin keväällä.
Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuuraportti, joka samalla on vuosikertomus, ilmestyy viikolla 12 verkkosivustona.
Lisätietoja: toimitusjohtaja Jari Sarjo p. 0205 811 200.
| Keskeiset tunnusluvut, milj. euroa | 2015 | 2014 | |
| Liikevaihto | 622 | 625 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 51 | 35 | |
| Tulos | 199 | 137 | |
| – Tulos -% liikevaihdosta | 32 | 22 | |
| Tase | 4 606 | 4 738 | |
| Investoinnit | 268 | 234 | |
| Investointien osuus liikevaihdosta, % | 43 | 37 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 5,4 | 4,2 | |
| Oman pääoman tuotto, % | 6,8 | 4,5 | |
| Omavaraisuusaste, % | 62,0 | 63,9 | |
| Nettovelkaantumisaste, % | 55 | 52 | |
| Vuokrattava pinta-ala, 1000 m2 | 6 205 | 6 379 | |
| Kiinteistöomaisuuden vajaakäyttöaste, % | 6,7 | 6,1 | |
Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, joka toimii valtionhallinnon kumppanina työympäristö- ja toimitila-asioissa. Senaatti-kiinteistöt huolehtii valtion monimuotoisesta kiinteistövarallisuudesta. Valtiovarainministeriö asettaa Senaatti-kiinteistöille vuosittain taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Liikelaitoksena Senaatti-kiinteistöt rahoittaa toimintansa vuokratuloilla ja lainarahoituksella, eikä se kuulu valtion budjettitalouden piiriin. www.senaatti.fi
