Ruusupuisto Jyväskylässä
Teksti: Tommi Salo Kuvat: Martti Kapanen
Ruusupuisto-rakennuksessa Jyväskylässä pääosassa on yhdessä tekeminen. Mielikuva vahvistuu jo pääovesta sisään astuessa, sillä tuloaula on suunniteltu yhteisöllisyyttä korostavaksi tilaksi, joka jatkuu eteen nousevana katsomona.
Jyväskylän yliopiston käyttöön tuleva Ruusupuisto-rakennus on rakennettu periaatteella, jossa jokaisessa kerroksessa keskellä tapahtuu eniten ja sivustoja kohti toimintaa rauhoitetaan. Rakennuksen sivustoilla on ikään kuin nopat, jotka rajaavat luontevasti henkilökunnan omat työtilat yhteisistä tiloista. Vyöhykeperiaatteen mukaisesti toiminta rauhoittuu alhaalta ylöspäin ja keskeltä sivuille päin.
Aulatilat ja noppien tilat ovat muuntojoustavia niin seinien kuin talotekniikan osalta. Noppiin saadaan helposti avotiloja ja erikokoisia huoneita. Monikäyttöisyyttä haetaan myös alakerrassa, jossa tapahtumia ja tilaisuuksia varten voidaan hyödyntää tuloaulan tiloja ja katsomoa sekä hoitaa tarjoilut niiden vieressä sijaitsevassa ravintolassa.
Ruusupuisto-rakennus suunniteltiin alun perin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen käyttöön. Rakentamisen aikana tilojen uudelleenjärjestelyillä rakennukseen sijoitettiin vielä avoimen yliopiston työpisteet. Uudisrakennusta käyttää noin 330 työntekijää ja noin 1 000 opiskelijaa.
Käyttäjiä kuunneltiin koko ajan
Aulat ja niiden oleskelutilat muodostavat julkisen vyöhykkeen. Puolijulkinen vyöhyke koostuu muun muassa seminaaritiloista ja henkilökunnan taukotiloista. Yksityisellä vyöhykkeellä ovat rakennuksen käyttäjien henkilökohtaiset työpisteet.
– Tavoitteena oli tuoda Ruusupuistoon uudenlaisia oppimis- ja työskentely-ympäristöjä. Lisäksi rakennuksessa korostuvat monitilaratkaisut, muun muassa yhteiset työtilat ja liikkuvat työpisteet. Ruusupuistossa kuunneltiin todella paljon loppukäyttäjien ajatuksia, Mäkelä sanoo.
Ruusupuiston uudisrakennus kokoaa nyt yhteen aiemmin hajallaan toimineen kasvatustieteellisen tiedekunnan toimintoja.
– Suunnitteluvaiheessa istuimme kaikki hakemassa ratkaisuja pyöreän pöydän äärellä, emme vastakkaisilla puolilla pöytää. Rakennuksen layout ja tilaratkaisut muuttuivat suunnittelun edetessä kohtuullisen paljonkin. Kokonaistilavuus pysyi koko ajan samana, Mäkelä kertoo.
Tiet vievät Ruusupuistoon
Ruusupuiston pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Sarlotta Narjus Arkkitehtitoimisto SARC Oy:stä sanoo uudisrakennuksen olleen haasteellinen niin kaupunkikuvallisesti kuin liikenteen osalta.
Alvar Aalto -museon vieressä sijaitseva Ruusupuisto luo uuden merkittävän julkisen rakennuksen Jyväskylän kaupunkiin. Uusi rakennus rakentaa myös tavallaan linkin Jyväskylän yliopiston pääkampuksen ja Mattilanniemen kampuksen välille.
– Ruusupuiston rakennusta voidaan lähestyä kaikista suunnista. Sillä ei ole varsinaista pääfasadia, vaan rakennuksen suunta syntyy edessä olevan aukion avulla, Narjus sanoo.
Myös talotekniikka haluttiin integroida rakennuksen kokonaisvolyymin sisälle, jottei irrallinen konehuone korostuisi rakennusta eri puolilta tarkasteltaessa.
Rakennuksen takana oleva katu nousee ylöspäin, kun taas aukion puoli on varsin matalalla. Ruusupuistossa riittää siis erilaisia tasoja.
– Mietimme kovasti myös pysäköintiratkaisuja, sillä paineellinen pohjavesi rajoitti pysäköintilaitoksen rakentamista, Narjus huomauttaa.
Autojen pysäköintihalli rakennettiin aukion alle. Pyöräily havaittiin tärkeäksi liikkumismuodoksi, jota sekä kaupunki että yliopisto halusivat tukea. Huomattavaa onkin rakennuksen pääaukiolle varattu todella mittava pyöräpaikkojen määrä.
Mieluummin portaita pitkin kuin hissillä
– Alimman kerroksen katsomossa opiskelijat voivat opiskella ja oleskella. Alakerran aulatilan on ajateltu toimivan kohtauspaikkana. Alakerran ruokalakin on avoin paikka, josta on mahdollisuus avata kesäterassi aukiolle, Narjus kertoo.
Myös muiden kerrosten aulatilat ovat mahdollisia työskentely- ja oleskelualueita.
Narjuksen mukaan Ruusupuistossa haluttiin käyttää kauniisti ikääntyviä materiaaleja. Siksi rakennuksessa on muun muassa paljon puupintoja. Tammea on käytetty portaikoissa ja luentosalien lattioissa sekä kulkuväylien seinäverhoiluna.
– Jyväskylän kaupunki on aloittanut lähiympäristön puistojen kunnostuksen. Vihersuunnitelmassa on mukana eri ruusulajikkeita ja omenapuulajikkeita, Narjus miettii laajemmin Ruusupuiston luonnonmukaisuutta.
Terveestä talosta ei tingitty
– Näin ollen luovutettiin ”morsian” eli talotekniikkaurakoitsija Are Oy rakennusurakoitsijalle NCC Rakennus Oy:lle, rakennuttajakonsulttina toimineen PTS-Kiinteistötekniikka Oy:n toimitusjohtaja Juhani Koponen kuvaa.
Ruusupuiston hanke toteutettiin Terve talo -periaatteen mukaisesti. Terve talo -kriteeristö vietiin Koposen mukaan poikkeuksellisen pitkälle. Kaikki vaiheet suunnittelusta toteutukseen on tarkastettu, arvioitu ja dokumentoitu tarkasti, ja jokaisessa vaiheessa otettiin kaikki osapuolet mukaan neuvottelupöytiin.
Laadukas sisäilma pyrittiin takaamaan käyttämällä pintamateriaaleina M1-luokiteltuja tuotteita. Niistä tuotteista, joista ei saatu M1-luokituksen mukaisia materiaaleja, tehtiin riskiarvioita ja mittauksia.
– Ruusupuisto oli työturvallisuuden osalta onnistunut kohde. Teknisiä vahinkoja ei sattunut ja tapaturmilta vältyttiin miltei kokonaan, Koponen summaa.
Suomen Yliopistokiinteistöjen Kimmo Mäkelä sanoo Ruusupuiston rakennushankkeen menneen kaikkiaan suunnitellun aikataulun mukaisesti.
Metallisäleiköt antavat maustetta
– Tavoitteena oli rakentaa rakennus, joka ei näytä elementtitalolta, vaikka on sellainen, Juhani Koponen kuvaa.
Ruusupuistoon tuo oman mausteensa talon ulkopinnoissa ja ikkunoissa käytetty metallisäleikkö yhdistettynä vaaleaan hienopestyyn betonipintaan.
– Naapuritaloissa on muun muassa kuparipintoja ja vaaleita rapattuja pintoja. Ruusupuisto haluttiin materiaalipaletiltaan ja värimaailmaltaan yhdistää naapurustoonsa, arkkitehti Narjus sanoo.
Akustiikka otettiin Ruusupuiston uudisrakennuksen suunnittelussa tarkasti huomioon. Akustisia vaatimuksia tukevat kaikki talon materiaalivalinnat. Äänitasoja mitattiin rakennuksessa rakentamisen edetessä.
NCC Rakennus Oy:n rakennuspäällikkö Tommi Tiihonen kuvaa Ruusupuiston hanketta haastavaksi. Haastetta tarjosivat niin tiukka rakentamisympäristö, Alvar Aallon henkeen rakentuva alueen arkkitehtuuri kuin korkea pohjavesipaine.
– Korkea pohjaveden paine piti huomioida tarkkaan parkkihallin suunnittelussa ja rakentamisessa. Sen suhteen tehtiin etukäteen paljon tutkimuksia ja kairauksia, Tiihonen sanoo.
– Suunnittelimme rakentamisen aikaisen toimintamme perinpohjaisesti huomioiden erityisesti liikenteen ja ympärillä koko ajan tapahtuvan muun toiminnan. Rakennus pystyttiin luovuttamaan tilaajalle nollavirheluovutuksella, Tiihonen korostaa.
IV-konehuoneet integroitiin rakennusmassaan ja sijoitettiin suurelta osin ylimpään eli neljänteen kerrokseen. Neljänteen kerrokseen saatiin mahtumaan teknisten tilojen lisäksi työtiloja komeilla näköaloilla. Uudisrakennuksen katolle asennettiin aurinkopaneelit.
Rakennuksen maksimikorkeus määriteltiin Keski-Suomen museon linjauksen mukaan.
