Renkomäen Aura toteutettiin elinkaarihankkeena
Lahden Renkomäen koulun oppilaat aloittivat kevätlukukauden uudessa monitoimitalossa. Renkomäen Auraksi nimetty rakennus on Lahden ensimmäinen elinkaarihanke ja ensimmäinen RTS-ympäristöluokitukseen tähtäävä hanke.
Renkomäen harjun etelään laskevalla rinteellä sijaitseva monitoimitalo on bruttoalaltaan noin 8000 neliömetriä. Kaksikerroksisessa rakennuksessa toimivat Renkomäen koulu mukaan lukien vaativan erityisen tuen perusopetus eli VET-opetus, esiopetus ja siihen liittyvä varhaiskasvatus sekä liikuntasali ja kirjasto. Talo on suunniteltu noin 560 oppilaalle ja 80 työntekijälle.
Lahden Tilakeskuksen rakennuttama Aura toteutettiin elinkaarimallilla. Skanska Talonrakennus Oy:n ja Caverion Suomi Oy:n yhteenliittymä suunnitteli ja rakensi kohteen, ja Caverionin vastaa rakennuksen ylläpidosta 20 vuoden palvelujakson ajan.
Lahden Tilakeskuksen projektipäällikkö Tero Harju kertoo, että hankkeen elinkaarimallista järjestetty kilpailullinen neuvottelumenettely kesti toista vuotta. Hankesuunnitelma kohteesta oli valmistunut vuonna 2019.
– Neuvottelujen aikana tarpeet ja toiminta täsmentyivät, minkä jälkeen päästiin toteutusvaiheeseen. Rakentaminen alkoi maaliskuussa 2021, ja rakennuksen käyttöönotto oli tammikuun alussa 2023. Hanke onnistui hyvin ja aikataulussa, Harju toteaa.
Monitoimitalon kokonaisarvo on 32 miljoonaa euroa, josta investoinnin osuus on 24 miljoonaa euroa.
Rakentamisessa oli käytössä Kuivaketju10-toimintamalli, ja rakennustyömaan puhtaudenhallinta oli keskeistä.
Skanskan vastaava mestari Sami Vanhatalo toteaa hankkeen sujuneen hyvin. Rungon pystytyksen jälkeen rakentaminen eteni sääsuojassa.
Toteutusvaihe ajoittui aikaan, johon vaikuttivat koronapandemia, globaalin konttiliikenteen haasteet ja myöhemmin myös Ukrainan sota. Ne eivät Vanhatalon mukaan kuitenkaan kovin paljon heijastuneet työmaalle. Hyvällä ennakoinnilla pystyttiin välttämään esimerkiksi materiaalipula, eikä niin sanotusti tekemätöntä paikkaa syntynyt.
Renkomäen Auran työmaavahvuus oli keskimäärin 50–60 henkilöä. Skanskan toimihenkilöitä hankkeessa oli mukana seitsemän.
Lähtökohtana sopimuskokonaisuus
Caverionilla hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheesta vastanneelle talotekniikkapäällikkö Rauli Niskaselle Renkomäen Aura oli jo kuudes elinkaarimallitoteutuksella tehty koulu, jossa hän on ollut mukana.
– Elinkaarimallissa lähtökohtana on sopimuskokonaisuus, jolla suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito hankitaan yhtenä kokonaisuutena. Tilaaja ja käyttäjät määrittelevät hyvinkin tarkkaan, millaiset tilat halutaan ja millaiset olosuhteet niissä tulisi olla. Suunnitelmaa hiotaan useampi kuukausi vastaamaan näitä tavoitteita, Niskanen kertoo.
– Tilaajan näkövinkkelistä tarkasteltuna elinkaarimallin yhtenä hyötynä on, että kustannukset jakaantuvat pitkälle aikavälille eikä korjausvelkaa pääse syntymään palveluntuottajan huolehtiessa kiinteistön kunnossapidosta ja huollosta. Kohde on sitten sovitussa luovutuskunnossa palvelusopimuksen päätyttyä.
Renkomäen Aura on liitetty etähallintapalveluun, jolla kiinteistön ylläpito saa tuekseen taloteknisen asiantuntijan 24/7.
Energiatehokkuus ja vastuullisuus
Rauli Niskasen mukaan elinkaarikohteessa korostuvat energiatehokkuus ja vastuullisuus suunnittelusta toteutukseen ja kiinteistön ylläpitoon.
Taloteknisten laitteiden kuten ilmanvaihtokoneiden moottorien valinnassa on otettu huomioon niiden energiatehokkuus. Rakennuksessa on neljä ilmanvaihtokonehuonetta, joissa on 12 konetta. Ilmanvaihto toimii automaattisesti tilojen kuormituksen perusteella.
Niskanen toteaa, että monitoimitalon energiakulutusta seurataan tarkasti.
– Kohteen rakennusautomaatio kerää dataa monesta eri pisteestä. Näin saadaan entistä parempi kokonaiskuva siitä, kuinka paljon rakennus kuluttaa energiaa.
Auran RTS-ympäristöluokituksen tasoksi on asetettu neljä tähteä viidestä. Rakennuksen energiatehokkuusluokka on A ja E-luku 60.
Terästä ja betonia
Renkomäen Auran rakennesuunnittelijana toimi Antti Kokko Swecolta.
– Maaperätutkimuksiin perustuen rakennus on perustettu teräsbetonilyöntipaaluille nauha- ja pilarianturoin. Ulkoseinät ovat kantavia ja jäykistäviä teräsbetonisia sandwich-elementtejä. Tontin muodon vuoksi osa ensimmäisen kerroksen ulkoseinistä on maanpaineseinää. Lisäksi huoltopihalle tehtiin rinteeseen tukimuurirakenne, Kokko kertoo.
Monitoimitalon rungon keskialueella on teräsbetonipilareita ja joitakin jäykistäviä kantavia väliseiniä. Välipohjassa on teräsliittopalkit ja ontelolaatasto. Sydänosan laajat portaat on valettu paikalla.
Rakenteissa on otettu huomioon myös tilojen muunneltavuus. Rakenteiden lujuuteen ja vakauteen vaikuttavat liikkuvat ja muuttuvat hyötykuormat eli pinta-ala- ja pistekuormat on valittu niin, että tilojen käyttötarkoitusta on mahdollista muuttaa.
Kylämäistä henkeä
Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtipalvelu Oy. Toimisto osallistui elinkaarihankkeen kuukausia kestäneeseen neuvotteluvaiheeseen.
– Sen aikana kehitimme käyttäjälähtöisen ja osallistavan suunnittelun mukaisesti hanketta yhdessä tilaajan ja käyttäjien kanssa, pääsuunnittelija arkkitehti Tero Wéman Arkkitehtipalvelusta kertoo. Monitoimitalon projektiarkkitehteina toimivat Pasi Widgren ja Kaspar Abella.
Wéman kuvailee Renkomäen harjun eteläpuolelle sijoittuvaa rakennuspaikkaa mielenkiintoiseksi.
– Monitoimitalo sijaitsee 1940-luvun lopulla valmistuneen ja suojellun koulurakennuksen vieressä, lähellä Orimattilankatua. Toiselta puolelta rakennusta avautuvat isot peltoaukeat ja niiden takaa näkyy Lahden alueelle tyypillisiä sora-aluemuodostelmia. Rakennus sijoittuu rinnetontille, jossa on reilun kerroksen verran korkeuseroa.
Auran monimuotoinen massa koostuu viidestä osasta, joista kolmessa on oppimisen kylät toimintoineen. Kirjastolla ja liikunnan tiloilla on omat osansa. Rakennuksen keskellä on polveileva sydänosa.
Esiopetuksen ja ensimmäisen luokan solu sekä luokkien 2–3 solu ovat ensimmäisessä kerroksessa, jossa ovat myös vaativan erityisen tuen luokat. Toisessa kerroksessa ovat luokkien 4–6 solut, hallinnon tilat sekä kirjasto.
– Rakennus kuvastaa oppimisen polkua ja ihan fyysisestikin kasvaa lasten mukana. Opinpolku alkaa pienimmästä rakennuspalikasta ja päättyy suurimpaan. Kaikki solut toimivat samalla peruslogiikalla, joten oppilaat oppivat koulupolun alusta alkaen haluttuun toimintakulttuuriin ja tilojen hyödyntämiseen. Toimintaympäristö muovautuu kyvykkyyksien lisääntyessä. Eli selkeästi hahmotettavasti tiloista edetään johdonmukaisesti monimuotoiseen ja enemmän itsenäisyyttä korostavaan ympäristöön, Wéman kertoo.
Avocado-malli
Arkkitehti Tero Wéman on aikoinaan lanseerannut käsitteen monitilaoppimisympäristö, jossa tilat ovat muunneltavissa ja taipuvat oppimisen kulttuurin muutoksiin myös tulevaisuudessa. Tämä on ohjannut myös Renkomäen Auran opetustilojen toteutusta.
– Käytimme suunnittelussa niin kutsuttua avocado-mallia. Punaisessa keskiössä on keskittymisen, rauhoittumisen ja yksilötyöskentelyn tila. Sen ympärillä on keltainen kehä, jossa oppimistiloja voidaan yhdistää ja käyttää esimerkiksi yhteisopettajuuteen. Uloin kehä on vihreä, jossa toiminta laajenee solun keskellä olevalle oppimistorille ja koko rakennukseen.
Irtokalusteet ovat osa muunneltavuutta, ja niillä on mahdollista muodostaa tilojen sisällä tiloja esimerkiksi yksilölliseen kohtaamiseen. Kalusteet ovat helposti liikuteltavia kuten esimerkiksi oppilaiden käytössä olevat säilytyslokerot.
Arkkitehtipalvelu vastasi myös monitoimitalon sisustussuunnittelusta. Sisustuksessa suositaan kodinomaisia ja tunnelmaltaan rauhallisia ratkaisuja.
Rakennuksen kaksi pääsisäänkäyntiä johtaa Auran sydänosaan. Kahden kerroksen korkuisessa avarassa aulassa on jättiläisen portaat, jotka palvelevat opetustilana ja katsomona. Aulan näyttämö avautuu myös toisella puolella olevaan liikuntasaliin, ja vieressä on musiikin tila.
Ensimmäisessä kerroksessa sydänosaan yhdistyvät ruokasali keittiöineen sekä taito- ja taideaineiden tilat sekä toisessa kerroksessa kirjasto. Aulan muotonsa vuoksi plektraksi kutsutut oleskelutilat erottavat oppimistiloja ja julkisempaa tilaa toisistaan.
Monitoimitalossa on paljon puupintaa, ja etenkin sydänosassa puurakennuksen identiteetti näkyy vahvasti. Aulan alakatossa on näyttävä puurimoitus ja seinien kaarevat muodot tuovat pehmeyttä ja luovat yllätyksellisyyttä. Puumateriaalina on käytetty mäntyä.
Kirjastossa hieman Oodiakin
Monitoimitalon toisessa kerroksessa sijaitseva kirjasto on Orimattilankadun puolella. Kirjastossa on muun muassa satunurkkaus, oleskelutilaa ja kokoontumishuone.
– Kirjasto on toiminnallisuuden ja uuden luomisen keskus. Halusimme tuoda sinne samoja ominaisuuksia mitä on Helsingin keskustakirjasto Oodissa, mutta Renkomäen mittakaavaan sopivalla tavalla, Tero Wéman kertoo.
Auran tilaratkaisut mahdollistavat STEAM-opetuksen (Science, Technology, Engineering, Art and Math), mikä tarkoittaa oppiaineryhmien ja teknologian yhdistämistä laajoiksi oppimiskokonaisuuksiksi. Tietopankkina toimivan kirjaston alapuolella ovat taide- ja taitoaineiden tilat, joissa tietoa sovelletaan käytäntöön yhdessä kokeilemalla ja tekemällä.
Osa oppimisympäristöä ovat taide- ja taitoainetilojen alakatoissa näkyvillä olevat talotekniset järjestelmät.
Julkisivut puuta ja rapattua pintaa
Monitoimitalon julkisivussa on sekä puuverhoilua että rapattua pintaa, joka Orimattilankadun puolella jatkaa julkisen rakentamisen perinnettä. Ala-pihan puoleisen julkisivun puupinnat liittyvät agraarimaisemaan. Arkkitehtipalvelussa panostettiin paljon näiden detaljiikan suunnitteluun.
– Julkisivuissa on vaihtelevan leveyksistä ponttipanelointia ja rimoitusta, joiden kuultokäsitellyssä on käytetty luonnosta lähtöisin olevien sävyjä. Julkisivuun syntyy hyvin erilaisia efektejä valon ja varjoisuuden mukaan, Tero Wéman toteaa.
Näyttävä osa monitoimitaloa ovat sisäänkäynnit, joiden kaareva pehmeä muoto ja puu lämpimänä materiaalina johdattavat sisälle. Ne ovat Wémanin mukaan luokseen kutsuvia sylejä, joissa on kodinomaisuutta ja turvallisuutta.
Alapihan puoleista pääsisäänkäyntiä korostaa puun pintaan tehty taideteos, jonka design on syntynyt Arkkitehtituuripalvelussa ja toteutus on suunniteltu yhdessä Jukola Industries Oy:n kanssa.
– Teoksessa on viitteitä jääkauden muovaamista Salpausselän harjumuodostelmista, tai sen voi nähdä myös abstraktina teoksena. Taidetta on rapatuilla seinäpinnoilla vapaasti sommitelluissa puukentissä, Wéman sanoo.
Auran katto korostaa puolestaan Renkomäen alueen kylämäistä rytmiä. Monimuotoinen katto laskee useaan suuntaan.
Sisäänkäyntien edessä ovat kokoontumisaukiot, joiden ympärille muodostuu eri ikäryhmille suunniteltuja toiminnallisia alueita. Lahden kaupunki toteuttaa omana hankkeenaan pysäköintialueet ja pelikentät, jotka valmistuvat ensi syksyyn mennessä.
Arkkitehti Tero Wéman toteaa, että myös itse rakennus on oppimisen väline, kun se tuo arkkitehtuurin lähelle oppilaita. Uudet tilat ovat saaneet käyttäjiltä innostuneen vastaanoton. Pääsuunnittelijan mieltä lämmitti erityisesti paikallisessa lehdessä ollut monitoimitalo Auran toiminnanjohtaja Karoliina Mäkelän kommentti ”Tämä on ihan meitä varten tehty”.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Mikael Lindén
