Rakennusteollisuudelta apuraha seitsemälle väitöskirjan tekijälle
Apurahoja myönnettiin nyt kuudennentoista kerran. 5000 euron suuruisen apurahan saaneiden tutkijoiden väitöskirjoissa pureudutaan hyvin ajankohtaisiin aiheisiin, kuten digitalisaatioon ja mobiiliteknologiaan, koulujen sisäilmaan sekä betonirakentamiseen liittyviin mittausmenetelmiin.
Tänä vuonna apurahat saivat DI Jukka Haavisto, DI Risto Kärkkäinen, DI Heikki Luomala, DI Tero Marttila, DI Teemu Ojala, DI Sonja Salo sekä M.Sc. Jianyu Zhao.
”Etenkin digitalisaation vahva tuleminen rakennusalalle näkyi apurahahakemuksissa. Useiden väitöstutkimusten aiheet liittyvät nimenomaan uudenlaisiin, digitaalisten ratkaisujen tuomiin mahdollisuuksiin. Esimerkkinä tästä esineiden internetin hyödyntäminen rakennuksien energiankäytössä”, toteaa rakentamisen kehittämisestä ja yliopistoyhteistyöstä vastaava johtaja Jukka Pekkanen Rakennusteollisuus RT ry:stä.
Aiheen ajankohtaisuuden lisäksi apurahan saajia valittaessa huomiota kiinnitettiin myös väitöstutkimuksen etenemiseen sekä hankkeen vaikuttavuuteen rakennusteollisuuden liiketoiminnan ja menettelytapojen kehittymisessä.
Apurahan myöntävät Rakennusteollisuus RT ry, Rakennusalan jatkokoulutusrahasto, Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustuotteiden Laatu Säätiö sr.
RT:n jatkokoulutusrahaston vuoden 2018 apurahojen saajat ja aiheet
DI Jukka Haavisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikka
Hoikat betoniset pilari- ja paalurakenteet
Jukka Haaviston tutkimuksessa kehitetään teräsbetoni- ja jännebetonirakenteena valmistettaville pilareille ja paaluille uudenlaista laskentamenettelyä. Aksiaalisesti kuormitetuilla rakenteilla murto voi tapahtua stabiiliuden menettämisenä tai rakenteen materiaalien lujuuden ylittyessä. Paalurakenteiden kantokykyä arvioidessa paalua ympäröivän maan tukevalla vaikutuksella ja jännebetonirakenteiden osalta esijännityksen jäykistävällä vaikutuksella on selkeä merkitys rakenteen lopulliseen kapasiteettiin etenkin stabiiliusmurron tapauksessa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää aksiaalisesti kuormitettujen betonirakenteiden toimintaa analyyttisesti ja kokeellisesti. Tutkimuksen tuloksia on tavoitteena hyödyntää rakenteiden tuotekehityksessä ja suunnittelussa. Tutkimuksen tuloksia on viety jo käytäntöön uusien teräsbetonipaalujen kapasiteetin arvioinnin osalta.
DI Risto Kärkkäinen, Aalto Yliopisto, Rakennustekniikka
Tilannekuvan parantaminen rakennushankkeissa
Risto Kärkkäisen väitöstutkimuksen tavoitteena on parantaa tiedon virtausta ja tilannekuvaa rakennushankkeissa. Tiedolla johtaminen ja parantunut tilannekuva antaa edellytykset paremmalle tuottavuudelle tuotantohäiriöiden vähentyessä ja jatkuvan oppimisen lisääntyessä.
Tutkimuksen tavoitteena on löytää keinoja tilannekuvan lisäämiseksi organisaatioiden sosiaalista vuorovaikutusta parantamalla sekä informaatio- ja kommunikaatioteknologioita hyödyntämällä. Tutkimuksessa keskitytään ymmärtämään mitä tietoa kukin rakennushankkeen osapuoli tarvitsee missäkin vaiheessa ja miten tilannetietoa voidaan kerätä ja jakaa parhaalla mahdollisella tavalla, jotta tiedetään paremmin mitä on tapahtunut, mitä tapahtuu parhaillaan ja mitä tulee tapahtumaan.
DI Heikki Luomala, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikka
Väylärakenteen pystysuuntaisen muodonmuutoksen mittausmenetelmät
Heikki Luomala käsittelee väitöstutkimuksessaan tie- ja ratarakenteen pystysuuntaisen muodonmuutoksen mittausmenetelmiä. Väylään syntyy jatkuvasti muodonmuutoksia liikennekuormituksen, mutta myös ympäristökuormituksen, kuten routimisen seurauksena. Muodonmuutokset johtavat epätasaisuuteen, mikä haittaa väylän käyttäjiä ja lisää kunnossapitokustannuksia.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eri mittausmenetelmien mahdollisuuksia väylän kuormituskestävyyden arvioimiseksi. Työssä on kehitetty mm. uusia radan jouston mittausmenetelmiä. Tehtyjen mittausten avulla on tutkittu jouston roolia radan geometriavirheiden syntymiseen. Tutkimustulosten perusteella väylän ominaisuudet osataan selvittää aiempaa paremmin ja korjaustoimet pystytään kohdistamaan tarkemmin oikeaan paikkaan.
DI Tero Marttila, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikka
Rakennusten kuntotutkimushavaintojen yhteys koettuun sisäilman laatuun ja oppilaiden terveyteen
Tero Marttilan väitöskirjatyö pyrkii selvittämään Helsingin koulurakennusten yhteyttä peruskoulujen oppilaiden terveyteen. Nouseeko tietyntyyppiset rakenteet, ilmanvaihtojärjestelmät, muut rakennustekniset ominaisuudet tai kuntotutkimuksissa havaitut puutteet selittäviksi tekijöiksi oppilaiden kokemille oireille? Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa laajaan aineistoon perustuvaa tutkittua tietoa siitä, mitkä asiat rakennusten kuntotutkimuksissa ja selvitysprosessissa sekä terveydellisen merkityksen ja korjaustoimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnissa tulisi ottaa huomioon.
Koulujen korjaushankkeiden epäonnistuminen päätyy usein lehtien palstoille, mikä laskee luottamusta koko rakennusalaan. Usein syynä ovat liian suppeat korjaukset, joiden osasyynä voivat olla puutteellisesti tilatut, toteutetut tai raportoidut kuntotutkimukset. Korjaushankkeiden onnistumisen tueksi rakennusten kunnon selvitysprosessi ja tehtyjen havaintojen terveydellisen riskin arviointi sekä tuloksista viestintä ja tiedon siirtäminen korjaussuunnitteluun tulee tehdä systemaattisesti. Ongelmakohteet pitää pystyä tunnistamaan ennen ongelmien kärjistymistä ja käyttäjien mahdollista sairastumista.
DI Teemu Ojala, Aalto-yliopisto, Rakennustekniikan laitos
Tuoreen betonin ominaisuuksien automaattinen mittaaminen
Teemu Ojalan väitöstutkimuksen tavoitteena on pyrkiä parantamaan betonituotannon tehokkuutta ja siihen liittyvää laadunvarmistusta. Tämä toteutetaan automatisoimalla betonin laadunvalvonnassa käytettyjä manuaalisia testausmenetelmiä. Työssä on tarkoitus kartoittaa ja kehittää digitaalisia mittausmenetelmiä tuoreen betonin ominaisuuksien kuten työstettävyyden, ilmamäärän ja vesi-sementtisuhteen määrittämiseksi reaaliajassa ja jatkuvasti.
Mittausmenetelmien tutkiminen keskittyy betonin valmistusketjun alkupäähän, jolloin vaikuttamismahdollisuudet ovat vielä paremmat ja kerättyä informaatiota voidaan heti hyödyntää esimerkiksi valun yhteydessä työmaalla. Työn lopputavoitteena on muun muassa mahdollistaa betonin tuotannossa syntyvän digitaalisen mittausinformaation arkistoiminen, mikä onkin varmasti yksi tulevaisuuden lähtökohdista entistä avoimempaan ja läpinäkyvämpään rakentamiseen.
DI Sonja Salo, Aalto-yliopisto, Energia- ja LVI-tekniikka
Esineiden internetin mahdollisuudet rakennuksien energiankäytössä
Sonja Salon väitöskirjatutkimuksessa selvitetään esineiden internetin käyttöä rakennusten energiakulutuksen optimoimiseksi. Tutkimuksessa laaditaan erilaisia algoritmeja ja mitataan mm. tehon muutosta, sisäilman lämpötilaa ja koettua lämpöviihtyvyyttä. Tutkimustulosten avulla saadaan uutta tietoa rakennuksen energia- ja LVI-tekniikasta kustannustehokkailla laitteilla ja pilvipalvelulla.
Tutkimuksessa esitetään havaintoja älykkäistä ohjausmekanismeista rakennuksissa. Tavoitteena on ohjata rakennusten energiakäyttöä ajanhetkiin, jotka ovat koko energiajärjestelmän kannalta optimaalisia ja samalla parantaa sisäilman laatua. Tulokset auttavat toimialaa luomaan mallin, joka palvelee kaikkia sidosryhmiä.
M.Sc. Jianyu Zhao, Aalto-yliopisto, Rakennustekniikka
Production Control Using Real Time Monitoring in Construction
Jianyu Zhao tekee tutkimustaan tuotannonvalvonnasta rakentamisen reaaliaikaisen seurannan avulla. Tutkimuksen tarkoituksena on parantaa rakentamisen tuotannonohjausta reaaliaikaisella seurannalla. Tavoitteena on yhdistää kaikki paikan päällä olevat resurssit: työvoima, materiaalit ja laitteet, jotka voidaan merkitä ja sijoittaa reaaliajassa. Mobiiliteknologia mahdollistaa reaaliaikaisen kommunikaation ja auttaa päätöksenteossa. Työ toteutetaan Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitoksella.
