Pudasjärven hirsinen Pirtti: Sote ja kulttuuri saman katon alle
Pudasjärven kaupunkikuva täydentyi jälleen uudella hirsirakennuksella, kun Hyvän olon keskus Pirtti avasi ovensa lokakuun alussa. Rakennukseen siirtyi suuri osa Pudasjärven sosiaali-, terveys- ja kulttuuripalveluista. Kuusamontielle näyttävästi avautuva Pirtti on toteutettu elinkaarimallilla, ja sen kiinteistöleasing-rahoituksesta vastaa Kuntarahoitus Oyj.
Suomen hirsipääkaupunkina tunnetun Pudasjärven kaupunkikuvaa täydentää lokakuussa avattu Hyvän olon keskus Pirtti, jossa hirrellä ja puulla on keskeinen rooli rakennusmateriaalina. Samaan aikaan Pudasjärvelle valmistui kaksi 4-kerroksista hirrestä rakennettua asuinkerrostaloa.
Paikkakunnan aikaisemmin valmistuneita hirsirakentamisen maamerkkejä ovat 54-paikkainen ikäihmisten palvelukoti Hirsikartano sekä 800 oppilaan koulukampus.
– Kiinnostus hirsirakentamiseen lähtee siitä, että julkisissa rakennuksissa on ollut runsaasti sisäilmaongelmia ja jopa 1980-luvulla rakennettuja betonielementtitaloja on jouduttu purkamaan epäonnistuneen rakentamisen vuoksi. Olemme lähteneet etsimään hirsirakentamisesta ratkaisuja siihen, että julkisten rakennusten elinkaari olisi pidempi kuin 30–40 vuotta. Lisäksi puu on ekologinen valinta, kertoo Pudasjärven kaupunginjohtaja Tomi Timonen.
Pirtille löytyi sopiva tontti, kun 1950-luvulla rakennettu Kurenalan koulu purettiin pois muutama vuosi sitten. Rakennus nousi valtatie 20:n ja kaupungin keskustan uuden sisäänajoväylän risteykseen eräänlaiseksi kaupungin portiksi.
Noin 9300 bruttoneliömetrin kokoinen Pirtti tarjoaa tilat sosiaali-, terveys- ja kulttuurialan toimijoille, joiden aikaisemmat tilat olivat puutteelliset ja käyttöikänsä päässä. Elinkaarimallilla toteutetun rakennuksen kiinteistöleasing-rahoittajana on Kuntarahoitus Oyj.
– Tämä on varmasti yksi Suomen monipuolisimmista kunnallisista palvelukeskittymistä. Monipuolisuudesta kertoo sekin, että rakennuksessa työskentelee noin 150 eri alojen ammattilaista, kertoo rakennushankkeessa tilaajan palkkaamana projektikoordinaattorina työskennellyt Kaija Kuiri.
Kuirin luettelo Pirtin palveluista onkin hengästyttävän pitkä: terveysaseman puolelta löytyvät kiireettömät vastaanotot, päivystys, 30-paikkainen hoito-osasto (entinen vuodeosasto), laboratorio, röntgen, dialyysihoito, kuntoutuspalvelut ja hammashoito. Niin ikään sosiaalitoimi ja perhepalvelut sekä mielenterveyspalvelut, työllisyyspalvelut ja Kelan palvelupiste siirtyivät Pirttiin, kuten myös nuorisopalvelut ja etsivä nuorisotyö. Kirjasto toimii kahdessa kerroksessa. Lisäksi Pirtistä löytyvät kansalaisopiston toimisto sekä kulttuuripalvelut, näyttelytila Taidekamari ja 300-paikkainen auditorio eli Kurkisali.
– Yhdellä käynnillä voi hoitaa monia asioita ja istahtaa hetken kahviossa. Pirtti on paitsi palvelukeskus myös kaupunkilaisten oma olohuone, Kuiri toteaa.
Myös taide näkyy vahvasti Pirtissä. Kirjastosalin yllä korkeassa tilassa asiakkaita tarkkailee pudasjärveläislähtöisen taiteilijan Martti Aihan teos Keinu. Ulkona pääoven edessä kävijöitä on vastaanottamassa monimetrinen teräksinen Kaarna, joka on Taiteilijaryhmä Neonin käsialaa. Rimmintien puoleisella ulkoseinustalla ohikulkijat voivat ihailla Tülay Schakirin Pahka-valotaideteosta.
YIT vastaa 20 vuoden elinkaaripalveluista
Hyvän olon keskuksen maanrakennustyöt aloitettiin elokuussa 2019.
– Tontti ei ollut helpoimmasta päästä, sillä sen toiselta laidalta oli louhittava kalliota noin 10 000 kuutiota, toisessa reunassa puolestaan piti tehdä mittavia massanvaihtoja. Perustuksissa on hyödynnetty sekä paikallavalua että sokkelielementtejä. Kellarikerrosta rakennuksessa ei ole lainkaan, kertoo suunnittelusta ja rakentamisesta vastanneen YIT Suomi Oy:n projektipäällikkö Janne Kittilä.
Kohde on toteutettu elinkaarihankkeena, jossa YIT:n elinkaaripalveluilla on ylläpitovastuu seuraavan 20 vuoden ajan. Vastuuseen sisältyy laajasti erilaisia palveluja kuten tilojen siivous, piha-alueiden hoito sekä kiinteistön talotekniikan seuranta ja ylläpito.
– Elinkaarihanke on tuonut kohteen toteuttamiseen omat erityispiirteensä. Esimerkiksi pintamateriaaleissa ja rakenneratkaisuissa on kiinnitetty erityistä huomiota kestävyyteen ja helppohoitoisuuteen. 20 vuotta on pitkä vastuuaika, joten huolellinen suunnittelu alkuvaiheessa on pois ylläpitokustannuksista, Kittilä kertoo.
Kittilä huomauttaa, että hirsirakentaminen on ympäristön kannalta hyvä valinta.
– Vertailulaskelma osoitti, että rakennuksen hiilijalanjälki on pienempi kuin vastaavan teräsbetonisen rakennuksen.
Miten hirsirakentaminen sitten soveltuu kohteeseen, jossa on monenlaisia toimintoja? Vastaava rakennesuunnittelija Jouni Siika-aho WSP Finland Oy:stä myöntää, että kohde oli haastava nimenomaan toiminnallisen monimuotoisuuden vuoksi.
– Tavoitteena oli hyödyntää rakentamisessa mahdollisimman paljon hirttä. Paloturvallisuussyistä päädyimme siihen, että potilashuoneita sisältävä osa eli hoito-osasto toteutetaan yksikerroksisena. Hoito-osasto on erotettu palomuurilla muista tiloista, ja hirsi toimii kantavana rakenteena, Siika-aho kertoo. Kohteen suunnitteluryhmässä oli mukana Paloässät paloteknisenä suunnittelijana.
Pirtin muut osat ovat kaksikerroksisia. Rakennusmassan keskellä on korkeampi osa, jonka kolmannessa kerroksessa on teknisiä tiloja.
– Korkeammissa osissa on käytetty sekarakennetta, jossa välipohjat on toteutettu ontelolaatoilla ja jäykistäviä rakenteita ovat teräsbetonipilarit ja liittopalkit. Betonirakenteet jäävät pääosin hirsi- ja puurakenteiden alle. Näillä ratkaisuilla on saavutettu pitkäikäinen ja turvallinen rakennus, Siika-aho sanoo.
Rakennuksen hirsiosat on toimittanut pudasjärveläinen Kontiotuote. Rakentamisessa on hyödynnetty painumatonta hirttä, jossa hirren rakenteessa olevat pystypuulamellit estävät perinteiselle hirrelle tyypillisen painumisen.
– Hirsitoimittaja valmisti hirret määrämittaan tehtaalla, ja ne tulivat työmaalle numeroituina. Rakentaminen oli tämän ansiosta yllättävän nopeaa, kertoo YIT:n Janne Kittilä.
Puuta, luonnon sävyjä ja taidetta
Kookas rakennus sijoittuu runsaan kahden hehtaarin tontille. Viheralueiden osuus rajoittuu lähinnä tontin reunalla oleviin suojavyöhykkeisiin. Tehokkaan suunnittelun ansiosta tontille on saatu sovitettua noin 150 pysäköintipaikkaa, joista 50 on tarkoitettu asiakaskäyttöön.
– Maltillinen kerrosluku oli tietoinen valinta jo suunnittelun alkuvaiheessa, kertoo arkkitehti Laura Sorri Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:stä.
Sorrin mukaan keskeinen haaste suunnittelussa oli tilojen sijoittelu siten, että fyysisestä läheisyydestä syntyy toimijoille mahdollisimman paljon synergiaetuja. Suunnittelun eri vaiheissa kuultiinkin paljon tulevien käyttäjien toiveita. Rakennus on muodoltaan sakaramainen, mikä jäsentää eri toimintojen sijaintia.
– Ajatuksena on, että rakennus palvelee monenlaisia asiakasryhmiä, ja eri tilojen toiminnot tukevat toisiaan. Yhden katon alla voi hoitaa monenlaisia asioita samalla käynnillä. Esimerkiksi kirjastossa näkyvät terveyspalvelujen ajanvarauksen näytöt, joten odotusaikaa voi viettää viihtyisästi kirjaston tiloissa. Sisätilat ovat yhteydessä toisiinsa: hoito-osastolta pääsee kirjastoon, mikä varmasti palvelee hyvin esimerkiksi kuntoutuvia potilaita.
Rakennuksen pääsisäänkäynti avautuu kirjastoon ja kulttuuritiloihin, joiden yhteydessä on kahvila. Kirjaston tila on korkeimmillaan noin 12 metriä, ja siitä avautuu korkea lyhtymäinen ikkunaseinä Oulu–Kuusamo -valtatien suuntaan. Sisääntuloaulassa sijaitsevan portaikon alaosa on suunniteltu tarkoituksella leveäksi, jotta se palvelee aulan kahvilassa järjestettävien pop-up-tapahtumien aikana istumapaikkoina.
Julkisivussa hallitseva sävy on tummanharmaa, mutta sakaroiden sisäpihoilla okrankeltainen julkisivu ohjaa sisäänkäyntejä kohti.
– Sisätilojen värimaailmassa korostuvat puun ja luonnon sävyt. Värivalinnoilla on myös erotettu eri toimintoja. Esimerkiksi hoito-osastolla hallitseva sävy on metsänvihreä, jonka nähdään edistävän kuntoutumista, Sorri kertoo.
Puu hallitsee yleisvaikutelmaa niin ulkona kuin sisällä. Sisätiloissa seinissä on käytetty puurimaa ja sisäkatoissa sementtipohjaista puukuitulevyä vaimentamaan ääntä. Myös lattian kumilaatat vähentävät hälyääniä. Kovempaa kulutusta vaativien tilojen lattiat on tehty akryylibetoni- tai uretaanimassasta.
Erikoistilat huomioon talotekniikassa
Talotekniikan suunnittelua määritti rakennuksen monisakarainen muoto sekä erilaiset toiminnalliset tarpeet lämmitykselle, viilennykselle ja ilmanvaihdolle.
– Keskellä rakennusmassaa on muita rakennuksen osia korkeampi ja kapeampi keskusosa, johon on sijoitettu kaksi ilmanvaihdon konehuonetta kahteen eri kerrokseen. Lisäksi sairaalakaasuja varten on oma tekninen tilansa. Vaikka rakennus on moniulotteinen, konehuoneiden sijoittelu kokonaisuuden keskiosaan mahdollisti talotekniikan kanavoinnit eri suuntiin kohtuullisen helposti, kertoo LVIA-suunnittelun vetäjä Markku Kaakinen LVI-insinööritoimisto Plan-Air Oy:stä.
Energiankulutusta optimoidaan tarkalla lämpötilan, hiilidioksidipitoisuuden ja kosteuden seurannalla. Rakennusautomaation hyödyntäminen mahdollistaa oikeat sisäilmaolosuhteet eri tiloihin.
– Esimerkiksi näyttelytilassa on vaihtuvia taidenäyttelyitä. Tarkan anturoinnin ja automaation ansiosta näyttelytilan kosteus- ja lämpötilaolosuhteet voidaan säätää esillä olevien teosten vaatimusten mukaisesti, Kaakinen sanoo.
Erilaisten käyttötarkoituksen vuoksi monille tiloille on omat ilmanvaihtokoneensa, joita on kaikkiaan 12. Talvisinkin monissa tiloissa, kuten terveysaseman instrumenttihuollossa, tarvitaan jäähdytystä.
– Talvella jäähdytysverkoston viilennys toteutetaan ilmanvaihtokoneiden esilämmityspattereilla, jolloin rakennuksen hukkalämpöä voidaan hyödyntää ilmanvaihdon lämmityksessä. Kesällä tilojen viilennys hoidetaan vedenjäähdyttimillä, Kaakinen kertoo.
Rakennuksen lämmitysmuotona on kaukolämpö. Alimmissa kerroksissa lämmönjako tapahtuu lattialämmityksen avulla, toisessa kerroksessa perinteisillä lämpöpattereilla. Korkeiden ikkunoiden kohdalla on lisäksi puhallinkonvektorit.
– Raaka-aineet kiertävät Pudasjärvellä mielenkiintoisesti, sillä kaukolämmön tuotannossa käytetään rakennuksen hirret toimittaneen Kontiotuotteen tuotannossa syntyvää energiapuuta, Markku Kaakinen kertoo.
Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Timo Heikkala
