Psykiatrian ja kuntoutuksen M-talo Seinäjoella
Seinäjoen M-talo tuo psykiatrisen hoidon lähemmäs arkea ja muuta sairaanhoitoa. Talon suunnittelussa on hyödynnetty tietoa siitä, kuinka fyysinen ympäristö vaikuttaa terveyteen ja toipumiseen.
Seinäjoen uusi psykiatrian ja kuntoutuksen M-talo sijaitsee Kyrkösjärven rannassa, aivan keskussairaalan vieressä. Rakennusta kutsutaan myös Mahdollisuuksien taloksi: sen tehtävä on tarjota turvaa, toipumista ja nykyaikaista hoitoa.
Saman katon alle keskittävät toimintansa psykiatrian, lasten- ja nuorisopsykiatrian sekä kuntoutuksen toiminnot. Osastopaikkoja on kaikkiaan 70. Talosta löytyvät myös päihdeklinikka, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden työtilat, sairaalasielunhoitaja sekä sairaalakoulu.
Lisäksi M-taloon on sijoitettu kaupunginkirjaston toimipiste, kahvila-ravintola ja liikuntatiloja. Kaikille avoimet tilat kytkevät rakennusta ympäröivään yhteisöön.
– Kun ennen psykiatriset hoitolaitokset rakennettiin erilleen muusta sairaanhoidosta, nykyään ne pyritään tuomaan muun erikoissairaanhoidon yhteyteen. Samalla voidaan vähentää aiheeseen liittyvää stigmaa, toteaa hankkeen projektipäällikkö Tapani Harju.
M-talon rakennuttajana on toiminut Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistama Kiinteistö Oy Terveysteknologiakeskus Mediwest. Talo palvelee koko sairaanhoitopiirin 200 000 asukkaan väestöpohjaa, ja investoinnin budjetti on noin 63 miljoonaa euroa.
Uudelle sairaalalle oli iso tarve, sillä Törnävän sairaalan lähes satavuotiaat tilat olivat vanhentuneet.
– Vanha sairaala ei enää vastannut toiminnallista tarvetta. Lisäksi se on taloteknisesti vanhaa rakennuskantaa, jonka korjaaminen nykytarpeita vastaavaksi olisi vaatinut valtavat investoinnit. Vähintään yhtä tärkeää on, että psykiatrian toiminnot eivät ole enää hajallaan, vaan yhden katon alla, Harju sanoo.
Helposti lähestyttäviä tiloja
Hankkeessa hyödynnettiin näyttöön perustuvaa suunnittelua, joka perustuu tutkittuun tietoon hoidon ja toipumisen kannalta parhaista ratkaisuista. Fyysisessä ympäristössä oma merkityksensä on esimerkiksi taiteella, valaistuksella, akustiikalla, maisemalla sekä luontoa mukailevilla materiaaleilla.
Talon tulevat käyttäjät ja kokemusasiantuntijat olivat tiiviisti mukana suunnittelutyössä. Apuna työskentelyssä käytettiin tietomallinnusta ja virtuaalitodellisuutta.
– Mallinnuksen avulla päästiin keskustelemaan tavoitteista ja tarkastelemaan toiminnallisia ratkaisuja helposti ymmärrettävässä muodossa, arkkitehti SAFA Petri Kontukoski sanoo.
Arkkitehdit Kontukoski Oy toimi hankkeessa vastaavana rakennussuunnittelijana sekä julkisivujen, ulkoalueiden ja yleisten tilojen suunnittelijana. Pääsuunnittelusta ja sairaalan toiminnallisesta suunnittelusta vastasi Raami Arkkitehdit Oy.
Rakennus mukailee tontin muotoa: salmiakkikuviota muistuttavan pohjan voi nähdä myös viittauksena eteläpohjalaiseen helavyöaiheeseen. Talon pinta-ala on 27 300 bruttoneliömetriä, ja viiden maanpäällisen kerroksen lisäksi kaksi kerrosta on kellaritasossa. Suuruuden vaikutelmaa tasaavat kaarevat julkisivut ja päätyjä kohti laskeva katto.
Talon julkisivussa keraamiset sauvat muodostavat elävän näköisen ja väritykseltään maanläheisen pystyraidoituksen. Kontukosken mukaan tavoitteena on ollut, että talo ei näyttäytyisi ulospäin perinteisenä sairaalarakennuksena. Samaa ajatusta on sovellettu myös sisätiloissa.
– Tilat on suunniteltu helposti lähestyttäviksi ja viihtyisiksi. Niistä ei ole haluttu laitosmaisia, muttei toisaalta liian kodinomaisiakaan, Kontukoski toteaa.
Myös sairaalakoulun tilat on suunniteltu niin, että ne muistuttaisivat mahdollisimman paljon tavanomaista kouluympäristöä.
Talon molemmissa päädyissä on korkeat lasikatetut sisäpihat, joiden ansiosta päivänvaloa saadaan rakennuksen kaikkiin osiin. Kaikista tiloista on näkymä joko ympäristöön tai sisäpihoille, mikä Kontukosken mukaan helpottaa rakennuksen hahmottamista.
– Kahdeksikon mallinen pohja on katettuna myös energiatehokas, kun ulkovaipan pinta-ala jää mahdollisimman pieneksi.
Turvallisuus sanelee valintoja
Talon alimmissa kerroksissa sijaitsevat vastaanottotilat ja toiminnallisen kuntoutuksen tilat, ylimmissä taas vuodeosastot. Aulan ympärille ryhmittyvät avoimessa käytössä olevat tilat kuten ruokala, kirjasto ja kolmannen sektorin tilat.
Potilashuoneet on sijoitettu rakennuksen ulkokehälle maisemien äärelle. Ne ovat myös yksi esimerkki näyttöön perustuvasta suunnittelusta.
– Yhden hengen huoneet on todettu parhaaksi ratkaisuksi toteuttaa psykiatrian tilojen potilashuoneet. Täällä ne muistuttavat ennemminkin hotellihuoneita, toteaa arkkitehti SAFA Rami Kolehmainen Raami Arkkitehdit Oy:stä.
Erityisen tärkeää on, että niin henkilökunta kuin asiakkaatkin voivat kokea tilat turvallisiksi. Siihen liittyvät ratkaisut on pyritty kuitenkin toteuttamaan mahdollisimman huomaamattomasti.
Kolehmaisen mukaan turvallisuudessa kyse on lukuisista yksityiskohdista ja teknisistä ratkaisuista alkaen aina huoneiden pohjaratkaisuista, kulkureiteistä, kalustesuunnittelusta ja materiaalivalinnoista.
– Vaikka laitosmaisuudesta on pyritty pois, esimerkiksi vuodeosastolla käytävien pitää olla riittävän väljiä. Käytössä on myös hajautettuja oleskelutiloja sekä rauhoittumiseen ja puuhailuun sopivia tiloja, Kolehmainen kertoo.
Sekä poliklinikoilla että osastoilla on sisustuksessa käytetty luontoaiheita, luonnonmateriaaleja sekä rauhoittavia elementtejä niin väreinä kuin visuaalisina ratkaisuina.
Psykiatrisessa hoidossa oleville on oltava tarjolla myös mahdollisuus ulkoiluun. M-talossa tätä tarkoitusta palvelevat piha-alueiden lisäksi katolle sijoitettu, järvinäkymään aukeava ulkoilupiha sekä kattoterassi.
Julkisivu kaksoisrakenteella
M-talon yhtenä erityispiirteenä on sen sukkulamainen muoto, joka on saatu aikaan kaksoisjulkisivulla. Ulkoseinän sandwich-elementit ovat suoria, mutta niiden päälle asennettu sauvoitus tekee rakennuksen julkisivusta kaarevan.
Rakennuksessa on pilari-palkkirunko ja kantavat ulkoseinät. Alin kerros ja kaikki välipohjat on valettu paikalla.
– Muuntojoustavuutta ajatellen tämä oli hyvä ratkaisu, ja esimerkiksi aukkojen tekeminen on mahdollista jälkikäteenkin, toteaa rakennesuunnittelija Seppo Nissilä Contria Oy:stä.
Suunnittelun kannalta haastava tila on rungon sisään sijoittuva kahden kerroksen korkuinen liikuntasali. Se vaati lisärakenteina järeät teräsristikot kattoon, ja seinärakenteissa piti ottaa huomioon myös maanpaine.
Oman varautumistarpeensa aiheutti talon sijainti aivan tekojärven vieressä. Hankkeen alkuvaiheessa padon ja sairaalarakennuksen väliin tehtiin injektointiseinä, joka estää veden kulkeutumisen kallioperän halkeamissa.
Ennen sairaalarakennuksen aloitusta valmistui myös yhdystunneli, jonka kautta kulkee huoltoreitti kantasairaalan puolelle.
– Eniten haastetta toi tunnelin liittäminen kantasairaalaan ja sen rakenteiden suunnittelu vanhojen perustusten läheisyyteen, Nissilä toteaa.
Lohkoittain valmiiksi
M-talon rakentaminen alkoi keväällä 2019, ja luovutus tapahtui elokuussa 2021. Jaetussa urakassa pääurakoitsijana toimi Peab Oy. Työpäällikkö Harri Järvinen toteaa, että rakennuspaikka Kyrkösjärven rannalla tulvapadon vieressä asetti oman haasteensa myös työmaavaiheessa.
– Järven vedenpinta on noin viisi metriä korkeammalla kuin rakennuksen monttu. Pohja pidettiin kaiken aikaa kuivana pumppujen avulla.
Rakennusvaiheessa talo jaettiin viiteen lohkoon, jolloin päästiin nopeasti sisärakentamiseen ja kuivatukseen. Ensimmäisellä lohkolla tehtiin jo sisätöitä, kun viimeisellä pystytettiin vielä runkoa.
Kosteudenhallinta toteutettiin tilaajan ohjeistuksen mukaisesti. Ilman ja betonin kosteutta ja lämpötiloja mitattiin työmaalla alusta loppuun saakka, ja jokainen lohko rakennettiin vuorollaan säältä suojassa.
– Tähän liittyen pidettiin myös kosteudenhallintakurssi koko työmaan henkilöstölle sekä viikoittaiset kierrokset, joissa kriittiset paikat käytiin läpi, Järvinen kertoo.
Projektin onnistumisessa tärkeässä osassa oli huolellinen aikataulutus sekä riittävät resurssit työnjohdossa. Aikataulupalavereja pidettiin viikoittain, ja yhteistyö tilaajan kanssa oli kaiken aikaa tiivistä.
– Välissämme oli vain ovi, joten tietoja saatiin nopeasti vaihdettua. Työskentelyä auttoi sekin, että moni meidän henkilökunnastamme on aikaisemmin ollut rakentamassa samalla sairaala-alueella sijaitsevaa Y-taloa, Järvinen toteaa.
Teksti: Hanna Perkkiö | Kuvat: Esa Kyyrö
