Projektiuutiset 5 – 2015

Lue näköislehti

Lehdessä esitellään: HUSLAB-keskuslaboratorio, OP Vallilan kortteli, Aalto-yliopiston kandikeskuksen peruskorjaus, Espoon siunauskappelin peruskorjaus, DB Schenkerin maaliikennekeskus Vantaan Viinikkalassa, Lahden Liipolan ja Kokkolan Isokylän monitoimitalot sekä Tampereen teknillisen yliopiston Kampusarena.

Lue näköislehti tästä


Pääkirjoitus: Sijoitus omaan mukavuuteen vai elämää korjauspaineen varjossa

Kumpi kuulostaa houkuttelevammalta asuntoilmoituksessa: ”Taloyhtiössä kaikki isot remontit tehty” vai ”Isoja remontteja ei tiedossa”? Kumpikin voi olla hyvä hankinta, jos hinta ja muut ominaisuudet ovat kohdallaan. Asunnon ostajia onkin kehotettu perehtymään talon korjaushistoriaan ja suunniteltuihin remontteihin.

Taloyhtiöiden remontit näkyvät kaupunkikuvassa ja niistä puhutaan. Huolella suojattujen julkisivujen paljastuessa esiin tulee kasvonsa pesseitä rakennuksia, joissa on myös mukavampi asua. Osakkaiden vähäisin motiivi investoinnille ei liene kiinteistön arvon säilyminen.

Vastuu talon kunnosta on omistajilla. Rakennuksen elinkaaren varrelle tulevat korjaukset paljastavat, että jokaisella rakennuksen osalla on oma kestonsa. Vaikka taloyhtiössä olisikin tehty kuntakartoitus ja korjausohjelma, on erittäin helppoa siirtää remonttien ajoitusta, ellei ole pakko korjata tai päättäväisyyttä perustella korjausten käynnistämistä ennakoidusti. Energiatehokkuuden parantaminen on paljon puhuttu aihe, mutta kuluseurannan kriteeri on varsin usein pysyminen vanhoissa lukemissa. Ikkuna- ja oviremontin käynnistäjänä ovat yleensä huonosti toimivat mekanismit ja vedon tunne, vaikka keskeinen syy on pienentää lämpölaskua. Putkiremonttiin ryhdytään, kun vesivahinkojen korvaamiselle vakuutusyhtiö laittaa stopin.

Toki korjaaminen ei ole itsetarkoitus, vaan järki on pidettävä mukana. Pahimmillaan remontit kuitenkin voivat kasautua ja yllättävien vaurioiden toistuvat vikakorjaukset sekoittavat taloyhtiön talouden, ilman että päästään lyhentämään varsinaista korjausvelkaa.

Isännöitsijään luotetaan. Taloyhtiön hallituksen jäsenet joutuvat kohtaamaan putkiremontin monesti ensimmäistä kertaa, vailla kokemusta ja rakennuttamisosaamista. On oltava joku, johon voi luottaa. Toki ammattilaiset tulevat avuksi kun korjaus käynnistyy, mutta ensin on tehtävä monta valintaa.

Ammattitaidon ja luotettavuuden lisäksi isännöitsijältä vaaditaan viestinnän taitoa. Asukkaille on annettava riittävästi ja oikea-aikaista tietoa. Isännöitsijä ja hallitus muodostavat ydinjoukon. Satunnaisesti yhtiökokoukseen osallistuvalla osakkaalla on harvoin kokonaiskuvaa korjaustarpeista ja isännöitsijäkin saattaa olla hyvinkin etäinen – taho, johon otetaan yhteyttä, jos jokin on vinossa.

Hallituksen jäsenen tulee edistää niin yhtiön kuin sen osakkaidenkin etua. Vaikka samassa talossa asuvan hallituksen jäsenen otaksutaankin osaavan tulkita asukkaiden tahtotilaa, niin se ei ole aina kovinkaan helppoa, ihmiset elävät omien oviensa takana. Kutsu yhtiökokoukseen, jonka aihelistalla on korjausten käynnistäminen, saa ihmiset parhaiten liikkeelle. Remontilla on hintalappu. Hyvä tiedottaminen on tärkeää korjausta käynnistettäessä että sen aikana niin taloyhtiön kuin urakoitsijankin taholta: milloin ja mitä missäkin rapussa tapahtuu.

Remonttien niputtaminen järkeviksi kokonaisuuksiksi on viisasta – kun putket, niin samoilla pölyillä myös sähköt ja tietoverkkokaapeloinnitkin. Yhä enemmän asukkaita aktivoidaan myös omiin remontteihin. Kylpyhuone saa putkiremontin yhteydessä uudet pinnat, mutta keittiössä muuttuu mahdollisesti vain hana, ellei osakas muuta halua.

Lämpöpumput ja aurinkoenergia herättävät paljon keskustelua, mutta toteutuakseen ne vaativat hallitukseen yleensä useamman asiaan vihkiytyneen puolestapuhujan. Tietoa kaivataan monesti lisää. Cleantech-ratkaisut ja puhdas uusiutuva teknologia saattavat tuntua suhteellisen etäisiltä, mutta toisaalta vaikkapa lämpöpumppujen hankkineet muodostavat niin ison ryhmän, että isossa kuvassa erillisratkaisuista muodostuvalla kokonaisuudella onkin jo merkitystä.

Olemme Kiinteistö-messuilla 18. – 20.marraskuuta Messukeskuksessa. Olet tervetullut käymään osastollamme.

Kari Mäkinen