Oulun uusi oikeustalo: Arvokas, uskottava ja ajanmukainen
Oulun oikeustalokorttelin uudistuksessa samaan rakennuskokonaisuuteen tuotiin kahdeksan eri virastoa. Uudet tilat on suunniteltu palvelemaan laajaa käyttäjäkuntaa tehokkaasti, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti.
Oulun ydinkeskustan ilmettä ovat viime vuosina muokanneet monet isot rakennushankkeet. Niistä tuoreimpia on oikeustalokortteli, joka otettiin käyttöön maalis-huhtikuun aikana. Talon laajaan käyttäjäkuntaan kuuluvat usean eri viraston asiakkaat sekä lähes 400 työntekijää. Rakennuttamisesta on vastannut Senaatti-kiinteistöt, ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 40 miljoonaa euroa.
Uusi oikeustalo on rakennettu oikeushallinnon keväällä 2020 uudistaman työympäristö- ja toimitilakonseptin mukaisesti. Tilojen on vastattava uusien työntekotapojen sekä digitalisaation vaatimuksiin. Tärkeä näkökohta on myös turvallisuus.
– Senaatin taseeseen toteutetuista hankkeista tämä oli ensimmäinen uuden konseptin mukainen rakennus. Tavoitteena on ollut saada kaikille toiminnoille mahdollisimman tehokkaat ja yhteneväiset tilat, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamisryhmän päällikkö Harri Karjula toteaa.
Uusille tiloille oli tarvetta, sillä vanhan kiinteistön sisäilmaongelmien vuoksi osa virastoista on ollut viime vuodet väistötiloissa. Uudessa toimitalossa oikeusministeriön hallinnonalan palveluja on saatu koottua samaan kokonaisuuteen.
– Suunnitelmia käytiin läpi ja niitä kehitettiin yhteistyössä eri käyttäjäryhmien edustajien kanssa. Käyttäjiltä on saatu paljon positiivista palautetta siitä, kuinka heidän tarpeensa on huomioitu hankkeen aikana, Karjula sanoo.
Hiilijalanjälki laskettiin
Korttelissa sijainnut vanha virastotalo purettiin ja sen paikalle rakennettiin noin 9100 kerrosneliön laajuinen uudisrakennus. Uusissa tiloissa toimivat Oulun käräjäoikeus, Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, Ulosottolaitoksen Oulun toimipaikka ja Syyttäjälaitoksen Pohjois-Suomen syyttäjäalue. Lisäksi siellä on tilat Rovaniemen hovioikeuden Oulussa toimitettaville pääkäsittelyille.
Oikeustalokortteliin kuuluu myös vuonna 2006 valmistunut, noin 4000 kerrosneliön laajuinen rakennus, jossa peruskorjauksen yhteydessä uusittiin talotekniikka, väliseinät ja pintarakenteet. Tilat valmistuivat oikeusaputoimiston, edunvalvontatoimiston sekä Maahanmuuttoviraston käyttöön loppuvuodesta 2022.
Hanketta ovat ohjanneet tiukat ympäristö- ja elinkaaritavoitteet; uudisrakennukselle tavoitellaan neljän tähden RTS-luokitusta. Oikeustalo toimii myös Senaatti-kiinteistöjen hiilijalanjäljen laskennan pilotointikohteena. Hiilijalanjälkilaskennassa on selvitetty koko rakennuksen elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt.
Rakennukseen on toteutettu energian kierrätysjärjestelmä, jossa laitetilojen tuottama lämpö hyödynnetään tuloilman esilämmityksessä. Lisäksi rakennuksen katolle asennetaan oma aurinkovoimala, jonka tuotantoteho on 85 piikkikilowattia ja vuosituottoarvio noin 73 000 kilowattituntia.
Kärkihankeallianssi käytössä
Oikeustalo toteutettiin Senaatti-kiinteistöjen kärkihankeallianssina yhteistyössä Hartela Pohjois-Suomi Oy:n kanssa. Senaatti-kiinteistöt on kehittänyt hankemallia sovellettavaksi erityisesti isoissa ja vaativissa kohteissa. Harri Karjulan mukaan mallia hyödyntäen on toteutettu jo pitkälti toistakymmentä kohdetta.
– Tässä hankkeessa allianssin osapuolina ovat olleet tilaaja ja päätoteuttaja, ja suunnittelijat ovat olleet sopimussuhteessa tilaajaan. Kärkihankeallianssissa perusperiaatteet mietitään yhdessä kaikkien mukanaolijoiden kesken, ja koko ryhmän tietotaito käytetään hankkeen parhaaksi. Onnistuminen vaatii aina avointa, hyvää vuoropuhelua, Karjula toteaa.
Vanhan virastotalon purkutyöt alkoivat vuoden 2020 marraskuussa, ja uudisosan rakennustyöt käynnistyivät seuraavan vuoden puolella maaliskuussa. Hartela Pohjois-Suomi Oy:n rakennuspäällikkö Marko Alaniemi toteaa, että iso ja pitkäkestoinen hanke ydinkeskustassa toi logistisesti omat haasteensa.
– Kortteli rajoittuu joka puolelta vilkkaasti liikennöityihin katuihin, ja lisäksi työmaan vieressä sijaitsevat päiväkoti ja koulu. Kaikki toimitukset ajoitettiin tarkoin, ja purkuvaiheessa keskeistä oli huolehtia pölynsidonnasta.
Suunnittelussa ja toteutuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota sisäolosuhteiden hallintaan. Kosteuden- ja puhtaudenhallinta ovat olleet työmaalla kaiken aikaa avainasemassa. Vesikatot ja ilmanvaihdon konehuoneet tehtiin kokonaan säältä suojassa.
– Loppumetreillä taas isossa roolissa on ollut istuntosalien vaatiman tekniikan asennukset ja niiden yhteensovittaminen, Alaniemi toteaa.
Käyttäjät mukana suunnittelussa
Oulun oikeustalon arkkitehtisuunnittelusta vastasivat työyhteenliittymänä arkkitehtitoimistot Komulainen Arkkitehdit Oy ja PES-Arkkitehdit Oy. Komulainen Arkkitehdit Oy toimi pääsuunnittelijana ja toiminnallisen konseptin kehittäjänä.
– Työyhteenliittymässä pienikin toimisto voi päästä mukaan suunnittelemaan isoa kohdetta. Yhteistyö on ollut hedelmällistä, ja onnistumisen kannalta ratkaisevaa on ollut myös hyvä yhteys käyttäjään. Suunnittelua on tehty tiiviissä vuorovaikutuksessa viikoittaisine kokouksineen, arkkitehti SAFA Leena Komulainen kertoo.
Kun saman katon alle tuodaan kahdeksan eri virastoa, käyttäjäneuvottelut muodostavat ison kokonaisuuden. Lisäksi osa niistä oli tehtävä koronarajoitusten vuoksi etäyhteyksillä.
Uudisosan ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat muun muassa istuntosalit, joihin kuljetaan kolmen eri odotusaulan kautta. Istuntosalien lisäksi ykköskerroksessa on muun muassa neuvotteluhuoneita ja videokuulemistiloja.
Toiseen kerrokseen on sijoitettu asiakaspalvelutilat, ja muut kerrokset on varattu toimistotiloille. Toimistokerroksissa on myös hallinto-oikeuden esittelysaleja, joissa pidetään etäistuntoja.
– Oman haasteensa suunnittelulle toi logistiikka etenkin ykköskerroksessa. Talossa käy monenlaisia asiakasryhmiä, joista osalla on oltava erilliset kulkureitit. Saleihin kuljetaan turvatarkastuksen kautta, mutta asiakaspalveluun taas pitää päästä ilman tarkastusta, Komulainen kertoo.
Paikan luonne esiin
Kohteen kaupunkikuvasta ja sisustussuunnittelusta vastanneen PES-Arkkitehdit Oy:n suunnittelujohtaja, arkkitehti SAFA Tuomas Silvennoinen toteaa, että uudisrakennuksen suunnittelussa on noudatettu pääosin klassista, yksinkertaista linjaa.
– Rakennus on pohjimmiltaan perinteinen toimistotalo. Siihen on kuitenkin haettu ratkaisuja, jotka kuvastavat rakennuksen julkista luonnetta, arvokkuutta ja uskottavuutta.
Näistä ratkaisuista esimerkkejä ovat funkkisilmettä tuova rapattu valkoinen julkisivu, graniittinen sokkeli sekä julkisivun ikkuna-aukoissa näkyvät kupari- ja messinkilevyt.
Paikan luonnetta on tuotu esiin myös sisustuksessa, jossa on käytetty paljon puupintoja. Istuntosalien kalusteet on suunniteltu ja räätälöity paikkaa varten. Oikeustalon toiminnot edellyttävät myös paljon tekniikkaa, jota on integroitu sisustukseen. Istuntosalien ja aulatilojen taideteokset valittiin yleisen taidekilpailun avulla.
Eri virastojen toimistotilat muodostavat ison osan rakennusten kokonaisuudesta. Monitilatoimistojen lisäksi on oltava yhden hengen toimistohuoneita lainkäyttäjiä varten.
– Suunnittelussa on kuunneltu tarkoin eri käyttäjäryhmiä, ja kaikki ovat esimerkiksi teettäneet omat irtokalustesuunnitelmansa. Tavoitteena on ollut luoda mahdollisimman selkeitä tiloja, Silvennoinen sanoo.
Akustiikalle isot vaatimukset
Oikeustalon suunnittelussa erityistä huomiota on kiinnitetty tilojen ääneneristykseen ja huoneakustiikkaan. Voimassa olevien määräysten ja ohjeistusten lisäksi on otettu huomioon hankkeen tilaajan ja toimijoiden tiloille asettamat akustiset vaatimukset.
Akustiikkasuunnittelun projektipäällikkö Jesse Lietzén A-Insinöörit Suunnittelu Oy:stä kertoo, että lähtökohtana on ollut kunkin tilan toiminnallisuus.
– Toimistotiloissa tarvitaan tilojen välille kohtuullinen ääneneristävyys, ja myös huoneakustiikalla on iso merkitys. Siihen ratkaisuja on tuotettu muun muassa erilaisilla pintamateriaaleilla ja verhouksilla.
Huoneakustiikan merkitys korostuu istuntosaleissa, joissa sekä esteettiset että toiminnalliset vaatimukset on pitänyt saada täyttymään. Myös ääneneristyksen tarve on erityisen suuri saleissa ja kokoustiloissa, joissa oikeustapauksia käsitellään.
– Vastaanottovaiheessa tilojen välinen ilmaääneneristävyys on todennettu mittauksin, ja niiden perusteella tilat toimivat siten kuin on suunniteltukin. Mittauksia on tehty laajasti, ja niihin on valikoitu laajasti erityyppisiä tiloja eri puolilta rakennusta, Lietzén kertoo.
Teksti: Hanna Perkkiö | Kuvat: Timo Heikkala
