Meilahden sairaalan maanalaiset tilat
[Best_Wordpress_Gallery id=”47″ gal_title=”Meilahti maanalaiset tilat”]
Teksti: Antti Lagus Kuvat: Kari Erkkilä
Suunnitelmissa varauduttiin uusiin sairaaloihin, joita olivat HUS:n Kolmiosairaala ja Helsingin kaupungin Haartmanin sairaala sekä tulevat traumasairaala ja syöpäklinikan laajennus. Kaikkien näiden sairaaloiden huoltaminen ei olisi onnistunut maan päältä.
Kohteen pääsuunnittelija DI Jannis Mikkola Sito Oy:stä muistelee, että pitkä projekti aloitettiin jo vuonna 2004, kun ryhdyttiin laatimaan koko sairaala-alueen yleissuunnitelmaa. Louhintatyöt aloitettiin elokuussa 2009.
Yleissuunnitelmassa maanpäälliset tilat varattiin varsinaiselle sairaalatoiminnoille, niinpä tukitoimintoja alettiin suunnitella maan alle. Uudet maanalaiset tilat yhdistyvät vanhoihin, eri sairaalat toisiinsa yhdistäneisiin maanalaisiin käytäviin sekä myös jo olemassa olevaan pysäköintiluolaan. Uusissa tiloissa on pysäköintiluolat 450 autolle. Lisäksi maan alle on louhittu huoltopihat niin tavara- ja pyykkihuoltoon kuin jätehuoltoon sekä varastotilaa.
Kun eri sairaaloiden huolto tapahtuu uusien tilojen kautta, nostetaan sinne tuodut tavarat tunneliverkkoon, josta ne jaetaan uusille ja vanhoille sairaalan yksiköille.
HUS-kiinteistöt Oy:n projektipäällikkö Marita Perälä kertoo, että, suurimmat haasteet louhintatöille tuli maanpäällisistä rakennuksista, joissa erilaiset sairaalalaitteet olivat hyvin herkkiä tärinälle. Tästä syystä kerralla voitiin räjäyttää vain tavallista pienempiä panoksia.
Myös uusien rakennusten väestönsuojatilat ovat uusissa luolissa. Kuten usein väestönsuojissa myös täällä väestönsuojatilat ovat tavallisina aikoina parkkipaikkakäytössä. Väestönsuojassa on omat ovi- ja ilmanvaihtojärjestelmänsä.
Erilaisille jätteille on omat keräilypisteensä. Jätesäiliöitä täytetään luolaston ylemmästä kerroksesta ja niitä tyhjentämään tulevat kuorma-autot hakevat kuormansa luolaston alemmasta kerroksesta. Huoltoliikenteen liikennöintikorkeus on 4,2 metriä. Henkilöautojen pysäköintiin suunniteltujen luolien liikennöintikorkeus taas on 2,4 metriä.
Huomiota orientoitavuuteen maan alla
Uusien tilojen sisäänajoluiska on Meilahden tenniskenttien vieressä.. Luiskan seinusta on päällystetty kivilaatoilla, joiden ansiosta se sopeutuu paremmin kaupunkikuvaan. Ajotunnelilla on pituutta vajaan kilometrin verran ja se yhdistyy olemassa olevaan Stenbäckinkadun ajoluiskaan.
Maanalaiset yleisöliikenteen jalankulkureitit on rakennettu muista luolista poikkeavalla tavalla. Niissä on esimerkiksi käytetty isoja pyöreitä kattovalaisimia. Mikkolan mukaan näin parannetaan viihtyisyyttä ja orientoitavuutta maan alla, jossa helposti paikan taju muuten katoaa.
Ajoväylillä on Densiphalttia ja parkkihalleissa on lattiassa käytetty betonia, jonka pinnoite kestää hyvin renkaiden kulutusta. Yleisöliikenteen jalankulkukäytävissä on käytetty puristelaattoja, joilla tiloihin saadaan vähän lisää elävyyttä.
Mikkolan mukaan ratkaiseva ero maanpäällisten ja maanalaisten tilojen suunnittelussa on se, että siinä kun maan päälle aina rakennetaan seinät ja runko, maan alla rungon muodostaa luonnollinen kallio. Arkkitehdin tehtävissä korostuu toiminnallisuuden suunnittelu ja viihtyisyyden korostaminen luonnonvalottomissa tiloissa.
Maanalaisissa tiloissa myös palo- ja pelastusturvallisuus ovat tärkeässä roolissa. Tilat varustetaan automaattisilla sammutusjärjestelmillä ja paloilmoittimilla.
Monikäyttöisessä tilassa paljon betonirakenteita
Meilahden projektia Mikkola pitää erityisenä etenkin siksi, että siihen sisältyi niin monta erilaista elementtiä: väestönsuojaa, huoltoa, varastoa ja pysäköintitilaa. Monikäyttöisyydestä seurasi myös se käytännön ongelma, että tilat piti erottaa toisistaan niin, ettei pysäköintitiloista päästä sairaalan infrastruktuuria palvelevalle alueelle.
Rakennesuunnittelusta vastanneen Ramboll Finlandin projektipäällikkö Tapio Aho kertoo, että vaikka kyseessä on maanalainen tila, betonirakenteita on paljon. Tilaan on tehty paljon betonisia kuiluja ja seiniä.
Rakennesuunnittelu on elänyt muiden töiden rytmissä, sillä louhittaessa ei ole mitenkään harvinaista, että alun perin vähän pienemmäksi suunniteltu aukko muotoutuukin suuremmaksi. Uuteen tilaan pitää sitten tehdä seinärakenteet, jotka tukeutuvat kallioon.
Ahon mukaan Meilahden alue on ainutlaatuinen Suomessa. Tunneleita on kuin muurahaispesässä.
Myös sähkösuunnittelusta vastanneen Tauno Nissinen Oy:n projektipäällikkö Mikko Yrjönen sanoo, että maanalaisten tilojen suunnittelu eroaa maanpäällisistä kohteista monella tapaa. Koska auringonvaloa ei voida hyödyntää lainkaan, kaikki valo tuotetaan valaisimilla. Usein huono valaistus lisää ihmisten turvattomuuden tunnetta. Pääosin kohde on yhdessä tasossa. Laajassa kokonaisuudessa etäisyydet muodostuvat pitkiksi, mikä tulee huomioida sähkönjakeluverkon mitoituksessa.
Yli 1 500 LED-valaisinta
Ajoväylien, pysäköintitilojen sekä teknisten tilojen valaistus on toteutettu LED-valaisimilla. Kaiken kaikkiaan LED-valaisimia asennettiin hieman yli 1 500 kappaletta. Myös turva- ja merkkivalaistus on LED-valonlähteeseen perustuva.
Valaistusta ohjataan kiinteistöautomaation avulla aikaohjelmalla. Kun pysäköintilaitos on suljettu yöaikaan, valaistuksesta pudotetaan 2/3 valaisimista pois. Ryhmittely on tehty niin, että valaisimia voidaan vuorotella ja näin polttaa valaisimia tasaisesti. Täysi valaistus saadaan tarvittaessa päälle kulkuväylille sijoitetuista painikkeista. Yrjönen muistuttaa, että suunnittelun alkaessa vuonna 2007 nykyaikaisista energiatehokkuusvaatimuksista puhuttiin hyvin vähän.
Maanalaisiin tiloihin tuli myös uusi muuntamo ja 10kV:n kytkinlaitos. Kohde liitettiin 10kV:n rengasverkkoon, jota varmistavat vielä suuret varavoimakoneet. Väestönsuojaan asennettiin oma varavoimakone, joka palvelee vain väestönsuojaan kuuluvia tiloja. Muuntamo, 10 kV:n kojeisto ja pääkeskukset liitettiin nykyiseen ohjausjärjestelmään.
Logistiikan toiminta keskeisessä roolissa
Rakennusurakoitsijana toimineen NCC Rakennus Oy:n työpäällikkö Reijo Vuorio näkee, että työn lopullinen laajuus oli huomattavasti suurempi kuin alkuperäisessä sopimuksessa. Urakoitsijat ovat kuitenkin pystyneet vastaamaan sekä esiin tulleisiin muutostarpeisiin että laadullisiin tavoitteisiin. Kiitos siitä kuuluu kaikille työmaalla toimineille urakoitsijoille.
– Rakentaminen maan alla on mielestäni rakentamista siinä kuin mikä tahansa muukin infratyyppinen rakentaminen. Tässä oli paljon paikallavalua, Vuorio sanoo.Enimmillään NCC:ltä oli projektissa mukana noin 150 rakennusmiestä. Koska rakennusvaiheessa maan alla ei ollut GSM-verkkoa, sinne oli rakennettu hälytysjärjestelmä ja myös väliaikainen GSM-verkko, joka toimii osassa luolastoa.
– Työmaan toiminnassa keskeistä oli Vuorion mukaan logistiikka. Logistiikan toimintaa helpotti suuresti se, että työtunnelia ei suljettu niin aikaisin kuin oli aikomus. Näin maan alle voitiin tuoda tavaraa niin ajoluiskan kuin työtunnelin kautta. Luolastoon rakennetut 15 pystykuilua eivät Vuorion mukaan niinkään auta tavaransiirrossa.
