Kouvolan kaupunki on kirjannut puurakentamisen edistämisen vuosien 2014–2020 kaupunkistrategiaansa. Viime vuosina on esimerkiksi rakennettu kaksi puurakenteista päiväkotia, ja kolmas on valmistumassa. Kun Mansikkamäen koulu päätettiin rakentaa, oli selvää, että siitä haluttiin puurakenteinen, rakennuttajapäällikkö Jouko Tuovinen Kouvolan kaupungin tilaliikelaitoksesta kertoo.
– Mansikkamäen koulun kokoisia puurakennuksia on kovin vähän, ja kyllä sellaisen teettämisessä, suunnittelussa ja rakentamisessa on omat haasteensa kaikille osapuolille. Kokemustahan näin suurista ei ole oikeastaan kenelläkään. Esimerkiksi palomääräykset tällaisessa rakennuksessa vaativat huomiota, Tuovinen kertoo.
Uuden, suuren koulun rakentaminen liittyi kouluverkon tiivistämiseen. Mansikkamäen kouluun ovat yhdistyneet sen vierestä purettu, elinkaarensa päähän tullut Mansikka-ahon koulu ja Tornionmäen koulu lähistöltä. Mansikkamäen koulu sijaitsee Pikku-Palomäen kaupunginosassa, noin kilometri Kouvolan keskustasta. Rakennus on 570 alakoululaisen opinahjo, jossa he aloittivat syyslukukauden alussa.
Tuovinen katsoo 10,9 miljoonan euron investointia tyytyväisenä: moderni ja linjakas koulu on rakennuttajan näkökulmasta onnistunut. Käyttäjänä kouluyhteisö osaa kertoa enemmän, kun käyttökokemusta kertyy pidemmältä ajalta. Tähän asti palaute on ollut myönteistä.
Kiertyy U:n muodossa atriumpihan ympärille
Mansikkamäen koulun arkkitehtisuunnittelusta vastasi Linja Arkkitehdit Oy. Pääsuunnittelija oli arkkitehti Timo Koljonen ja projektiarkkitehti Roope Rissanen. Sisustussuunnittelusta vastasi sisustusarkkitehti Anu Honka samasta toimistosta.
– Rakennuksen muotoa määrittää koulurakennuksille tyypillisten keskeistilojen puute. Tässä koulussa ei siis ole aularuokalaa eikä liikuntasalia. Ruokalana toimii samalla tontilla sijaitsevan keskuskeittiön ruokala ja liikuntatilana niin ikään vieressä sijaitseva liikuntahalli, Rissanen kertoo.
Koska keskeistiloja ei ole, kokoavaksi tilaksi suunniteltiin atriumpiha, jonka ympärille koulurakennus kiertyy U-kirjaimen muotoa muistuttaen. Toimintojen vaatimat erilaiset runkosyvyydet atriumpihan eri puolilla tekivät vesikatosta haastavan toteuttaa.
Sisäpihalle sijoittuu koulun pääovi. Ulko-ovia on lisäksi kaikissa talon kulmissa: kun oppilaat menevät välitunnille, he kulkevat lähimmästä ovestaan ilman suurta tungosta.
Koulu sijoittuu väljälle tontille lähiömiljööseen. Rissasen mukaan rakennuksen ulkokuori ja räystäslinjat haluttiin pitää mahdollisimman yksinkertaisina kaupunkikuvallisista syistä.
Kuusilaudasta tehty ulkoverhous on maalattu harmaaksi, ja tehostevärinä on vihreä. Pimeällä julkisivuissa on epäsuora kohdevalaistus. Atriumpiha tulvii valoa päivälläkin: sen seinät on maalattu keltaisiksi, oransseiksi ja punaisiksi.
Koulun sisätiloissa puuta on tammiviiluisissa väliovissa ja käytäviä rytmittävissä lautapaneeleissa, jotka on maalattu eri käytävillä sinisiksi, vihreiksi ja keltaisiksi. Lattia ei ole puuta vaan helppohoitoista muovimattoa.
Muuntojoustavuutta ja monikäyttöisyyttä
Rissanen kertoo, että rakennuksen runkoratkaisu julkisivuaukotuksineen mahdollistaa muuntojoustavuuden elinkaaren aikana. Myös tilasuunnittelussa on pyritty luomaan monikäyttöisiä tiloja erilaisine yhdistelymahdollisuuksineen.
Koulun suunnitteluvaiheessa neliöitä jouduttiin karsimaan, mutta rehtori Pekka Lipiäinen kertoo, että muuten suunnittelussa kuunneltiin tarkkaan käyttäjien toiveita. Toiveissa olivat muun muassa juuri yhdisteltävät luokkatilat, jotka mahdollistavat yhdessä tekemisen. Luokkia voi liittää toisiinsa, koska niiden välissä on pariovia tai koko seinän avaavia paljeovia. Tyypillisiä ovat myös ”akvaariot”: kahden luokan väliin sijoittuvat ikkunaseinäiset pienryhmätilat.
Oppilaiden pöydiksi koulu halusi joustavasti ryhmiteltävät työpöytämäiset pulpetit, jotka toimitti Isku Oy.
– Sekä tila- että kalusteratkaisut tukevat hyvin pedagogiikkaa. Ja ehdottomasti on mainittava, että äänieristys on tässä talossa erittäin hyvä, Lipiäinen sanoo.
Mansikkamäen koulussa opiskelee myös autistisia lapsia. Heille on oma pieteetillä suunniteltu siipensä terapiatiloineen.
Koulun suurin kokoontumistila on kirjaston yhteydessä. Noin 200 oppilasta mahtuu istumaan amfiteatterimaisesti kohoavaan porraskatsomoon. Kirjaston hyllyt ovat siirrettäviä, ja tyhjenneessä tilassa voidaan laittaa vaikkapa teatteriesitys pystyyn.
Puuta monta kilometriä ristiin rastiin
Mansikkamäen koulun pääurakoitsijana toimi Lemminkäinen Talo Oy, rakennuspäällikkönä Aimo Paavola. Rakennustyöt alkoivat joulukuussa 2012 ja päättyivät toukokuussa 2014. Työmaan keskivahvuus oli 30 henkeä.
Rakenteiden kokonaistoimivuudesta vastasi päärakennesuunnittelijana toimitusjohtaja Heikki Rikkonen Kymen Rakennesuunnittelu Oy:stä. Puurakenteiden erikoissuunnittelusta jäykistyslaskentaa myöten vastasi puurakentamisen teknologiapäällikkö Harri Moilanen Sweco Rakennetekniikasta (aiemmin Finnmap Consulting Oy).
– Arkkitehtuuri pitkine jänneväleineen ja vesikaton ristikkorakenteineen oli haastavaa rakennemiehelle. Helpotusta työhön tuli, kun puuelementtien suunnittelusta vastasi urakoitsijan alisuunnittelija, Rikkonen kertoo.
– Rakennuksen muodot haastoivat: yhtään suoraa kulmaa ei ulkoseinissä ole. Myös vesikatto oli haasteellinen muodoiltaan, Lemminkäinen Talon Paavola sanoo.
Hän kertoo, että yritys teki urakkakilpailun voittaneen tarjouksensa siltä pohjalta, että talo tehdään puuelementeistä. Jo tarjouksen teossa olivat mukana elementtitoimittajat Koskisen Oy ja Versowood sekä suunnittelijaosapuolena Sweco Rakennetekniikka.
Koskisen Oy:n taloteollisuus toimitti ulkoseinäelementit, kattoristikot ja kantavat väliseinät. Ne tehtiin Vierumäellä sijaitsevaan taloteollisuusyksikköön vuonna 2013 valmistuneella jättielementtilinjalla, jonka isoilla kääntöpöydillä voidaan valmistaa jopa 4×14 metrin kokoisia elementtejä. Näin isokokoisia elementtejä tarvitaan nimenomaan julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa, ja puukerrostaloissa.
Versowood toimitti välipohjaelementit ja liimapuiset palkit ja pilarit.
– Välipohjat ovat puubetoniliittolaattaa. Niihin on työmaalla valettu kuuden sentin betoni, joka on rakenteellinen osa. Se toimii värähtelyä vastaan ja osana välipohjan ääneneristystä, Moilanen kertoo.
– Kattoristikot ovat naulalevyristikoita, joita rakennuksessa on kaikkiaan 808. Niistä suunnittelutiimimme teki 668 erilaista kaaviota tietomallintamalla. Seinäelementtejä on 143 ja välipohjaelementtejä 164.
Rakentajan näkökulmasta suunnittelutyö onnistui hyvin. Yhtään ristikkoa esimerkiksi ei tarvinnut tehdä uusiksi, Paavola kertoo. Hänen mukaansa ullakon rakentaminen oli haasteellisinta.
– Siellä on aikamoinen puuviidakko, kun viisi metriä korkeita ristikoita on 90 sentin välein. Puuta on monta kilometriä ristiin rastiin. Korkeimpaan nurkkaukseen on sijoitettu iv-konehuone, Paavola kuvailee.
Katkeamaton kuivaketju koko prosessin ajan
Moilanen sanoo, että puuelementtejä puoltavat huomattavasti lyhyempi rakentamisaika ja katkeamaton kuivaketju koko rakentamisprosessin ajan.
– Koulu rakennettiin elementeistä massiivisen teltan alla säältä suojassa – puolikas kerrallaan. Rakentaminen oli teltankin osalta uniikkia, koska teltan sisällä ei ollut mitään rakennetta niin kuin esimerkiksi korjausrakentamisessa.
Teltta ankkuroitiin maahan tarkkojen laskelmien mukaan, kun se yleensä on ankkuroitu rakennukseen, Paavola kertoo.
Ulkovuoraus tehtiin paikan päällä 28-millisestä kuusilaudasta, joka tehtaalla oli maalattu kertaalleen. Työmaalla ulkovuoraus maalattiin vielä kahdesti.
Korkein mahdollinen palonsuojaus
Rakennuksen paloluokka on korkein mahdollinen. Kantavien seinien osalta tämä tarkoittaa, että niiden on kestettävä 60 minuutin ajan paloa ennen kuin ne romahtavat.
Rakennuksessa on myös kauttaaltaan sprinklerijärjestelmä.
Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla
Muuntojoustavuutta ja monikäyttöisyyttä
Puuta monta kilometriä ristiin rastiin
Katkeamaton kuivaketju koko prosessin ajan
