Lyyra-toimistotalo metroaseman päällä
Tammikuussa valmistui Helsingin Hakaniemeen Lyyra-korttelin ensimmäinen osa, yhdeksänkerroksinen toimistotalo. Korttelin hotelli ja asuintalo valmistuvat vuoden kuluessa. Hanke on brändätty kaikilla mittareilla maan kestävimmäksi.
Lyyra sijaitsee Toisen linjan, Siltasaarenkadun ja Porthaninkadun risteyksessä, suoraan Hakaniemen metroaseman päällä. Helsingin kaupunkikuvan kannalta sijainti Ympyrätalon ja Areena-talon naapurissa on merkittävä, minkä hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastanneen Arco Architecture Companyn pääsuunnittelija Tom Cederqvist ja ark-rakennussuunnittelija Juhani Suikki kilvan myöntävät ja ovat innoissaan.
– Harvoin on ylipäätään mahdollista suunnitella mitään uutta Helsingin kivi-kantakaupunkiin. Nyt ollaan aivan kaupunkirakenteen leikkauspisteessä, kaikista ikkunoista on hienot urbaanit näkymät ja muutamista pisteistä observatorion mäelle asti. Lyyran toimistotalo toteuttaa sen 2020-luvun työelämän tavoitteen, että päästään tekemään töitä mielenkiintoisessa ja monipuolisessa kaupunkiympäristössä eikä vain jossakin toimistokeskittymässä, arkkitehdit sanovat.
Arco valittiin Lyyran suunnittelijaksi kaksivaiheisen kilpailun kautta. Avoimesta kilpailusta otettiin jatkoon kolme suunnitelmaa, ja niiden keskinäisen kilpailun Arco voitti. Tontin kaava muodostettiin kilpailuehdotuksen mukaisesti.
Talon alimmissa kerroksissa on liiketilaa K-ryhmän päivittäistavarakaupalle ja viidelle muulle toimijalle. Varsinaiset toimistotilat sijoittuvat toisesta kerroksesta ylöspäin.Ylimmässä yhdeksännessä kerroksessa on Sfääri-nimeä kantava ravintolamaailma. Toimistokerrokset ovat jaettavissa kolmelle eri vuokralaiselle, ja kerrokset ovat myös tarvittaessa yhdistettävissä.
Kestävää ja vähähiilistä
Lyyran rakennuttaja on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Ylva, joka on pitänyt kestävyyttä ja vähähiilisyyttä koko projektin lähtökohtana. Hanke on brändätty Suomen kestävimmäksi rakennukseksi.
– Lyyran hiilijalanjälki on laskettu osana ympäristöministeriön pilottihanketta, minkä perusteella Ylva asetti tavoitteeksi vähentää hiilipäästöjä vielä 5–10 %. On tehty siitä niin energiatehokas kuin mahdollista, ja päästään A-energialuokkaan. Melkein kaikki päästöt syntyvät rakentamisaikana, ja niitäkin koetetaan minimoida; ostoenergia kuten esimerkiksi kaikki sähkö on päästötöntä, kertoo Ylvan rakennuttajapäällikkö Verneri Lehtovirta.
Vastuullisuus, kestävyys ja inklusiivisuus ovat olleet avainsanoja, joilla toimistotaloa ja koko hanketta on kuvailtu. Sen miettimiseen, mitä ne käytännössä tarkoittavat, on myös käytetty paljon aikaa, hankkeen johtamisesta ja työmaatoteutuksesta vastanneen Haahtelan projektipäällikkö Jari Pitkänen kertoo.
Hankkeessa on vastuullisuustyöryhmä ja toimistotalolle erikseen haettavat, vaativimman tason ympäristö- ja työympäristösertifikaatit eli platinatason LEED sekä WELL, A-energialuokka, energian kierrätysjärjestelmä sekä vähähiiliset ellei hiilineutraalit hankinnat, joista kaikissa tarjouspyynnöissä on ollut erillinen liiteasiakirja, joka urakoitsijoita pyydetään täyttämään.
Lisäksi hankkeessa on muun muassa päästötön kaukolämpö rakennusaikana ja sen jälkeen, erityisen korkea kierrätysaste työmaan jätehuollossa, taksonomian mukaisuuden varmistaminen, Green Deal -raportointi ympäristöministeriölle, viherkatto hotellissa, aurinkovoimala hotellin katolla ja kaasuna biokaasua.
Inkluusiota edistetään
Kaikissa urakkasopimuksissa on liitteenä asiakirja ”Inkluusio ja yhdenvertaisuus työmaalla”. Työmaan työntekijöille on muun muassa anonyymi palautekanava netissä, josta kertovat monikieliset julisteet sosiaalitilojen seinillä. Tarjolla on siis suora ja nimetön yhteys tilaajaan, jos kuka tahansa työmaan 200–300 työntekijästä kokee epäkohtia työssään.
Lisäksi työmaan työntekijöitä on haastateltu työhyvinvointiin liittyen, ja työmaan sosiaalitilojen mitoitus ylittää minimin.
– Käytännössä inklusiivisuus tarkoittaa Lyyrassa, että työmaa on hyvä paikka tulla töihin, töissä viihdytään ja työstä maksetaan asianmukaista palkkaa, Jari Pitkänen sanoo.
Lyyran toimistotalo on toteutettu Haahtela-mallilla, jossa Haahtela vastaa projektinjohtopalveluna hankkeen suunnittelun ja toteutuksen johtamisesta sekä päätoteuttajan velvoitteista.
Puolen vuoden sisävalmistusaika
– Se mistä olemme erityisen ylpeitä, on Lean-filosofia ja tahtituotanto, jolla hanketta on toteutettu. Aika varmasti voin sanoa, että läpimenoaika on Suomen lyhyin; sisärakentamisvaihe kesti noin kuusi kuukautta, vaikka tilaa on suunnilleen 13 000 bruttoneliötä. Jos joku kertoo että vastaavankokoinen hanke on tehty nopeammin, niin mielelläni kuuntelen, Ylvan Verneri Lehtovirta toteaa.
Yksi avain onnistumiseen olivat välivarastot ja logistiikkaurakoitsijan kiinnittäminen projektiin. Onnistuminen näkyy myös loppukustannuksissa.
– Ahdas tontti puolsi välivarastointia. Meillä oli Kehä 3:n varrella välivarasto, jonne kaikki kuljetukset ohjattiin. Työmaalle ei saanut tuoda mitään suoraan ehkä ruuveja ja käsityökaluja lukuun ottamatta. Isommat kuljetukset tulivat keskitetysti logistiikkaurakoitsija Cramon kautta.
Innovatiivinen energiankierrätys
Lyyran toimistotalosta ei voi puhua mainitsematta energiankierrätysjärjestelmää, jolla otetaan talteen kaikki mahdollinen hukkalämpö. Toimistotalossa päivittäistavarakaupan kylmälaitteet ovat keskeinen lauhdelämmön lähde, hotellin puolelle tulee muun muassa lämmön talteenotto jätevedestä. Sähkötiloistakin ja serverihuoneista kerätään hukkalämpö talteen. Lauhdelämpöpumpulla kerättävää energiaa käytetään ensisijaisesti käyttöveden esilämmitykseen ja lämmitysverkostoihin.
– Energiankierrätysjärjestelmän suora takaisinmaksuaika on vain kuusi vuotta, kertoo vastaava LVI-suunnittelija Markus Tuovinen Rambollilta. Innovatiivisia ovat Tuovisen mukaan myös Haltonin älykkäät ilmamääräsäätimet, joista vielä tullaan näkemään opinnäytetyökin.
Lämmitys ja jäähdytys perustuvat kaukolämpöön ja -kylmään, lämmönjako tapahtuu kattoon asennettavilla lämmitys- ja jäähdytyssäteilijöillä. Rakennus on mitoitettu sisäilmaluokkaan S2.
Muuten ilmanvaihto poikkeaa tavanomaisesta, sillä talossa on kerroskohtaiset ilmanvaihtokoneet ja konehuoneet, ei katolle vietyä keskitettyä konehuonetta. Katutasossa on lisäksi liiketiloja palveleva konehuone. Tällä tavoin saatiin rakennuksen kalleimmat, ylimmän kerroksen neliöt vuokrakäyttöön.
Metrosta suunnitteluhaasteita
Metron sähköasemien, automaatiotilojen, paineentasauskuilujen, varavoimakoneiden ja savunpoiston ja muun tekniikan oli tietenkin oltava käytössä koko työmaan ajan, joten suunnittelu aloitettiin väistösuunnitelmista niille.
Erityisen paljon päänvaivaa kohdattiin perustusten rakennesuunnittelussa.
Koska operoitiin olemassa olevien tilojen päällä eikä vanhojen rakenteiden purkaminen tullut kyseeseen, yritettiin toimia metron rakentamisaikaisten piirustusten pohjalta. Ongelmaksi tuli, että suunnitelmat eivät aina vastanneet toteutusta. Louhintojen rajoja ei välttämättä löytynyt sieltä missä niiden olisi pitänyt olla, vanhojen betonirakenteiden sijainnit saattoivat olla muuta kuin piirustuksissa.
– Esimerkiksi vanhojen piirustusten mukaan olisi jossain kohdin pystytty jättämään perustukset kallioleikkauksen yläpuolelle, hyllyn varaan, mutta aikoinaan on tehty kallioryöstöä siinä määrin että tämä ei onnistunut, vastaava rakennesuunnittelija Jari Lehto Rambollilta kertoo.
Perustuksiin tehtiin myös kuormansiirtorakenteita: yhden kerroksen matkalta vietiin sivusuunnassa kuormia vanhoille perustuksille. Muutamissa ahtaissa paikoissa käytettiin myös noin viisimetrisiä porapaaluja.
Lyyran toimistotalon omintakeisin rakenne on lastaus-huoltotilan ylittävä, pituudeltaan noin 20-metrinen ja kerroksen korkuinen teräsristikko, joka kannattelee viittä kerrosta. Ristikon profiilit ovat massiivisia, diagonaalit enimmillään 400×400, paarteina toimivat WQ-profiilit.
– Ristikko jaettiin kahteen osaan ja tunkattiin oikeaan korkoon, minkä jälkeen ne hitsattiin kasaan. Ne painoivat yli 10 tonnia kappale, Lehto kertoo.
Muuten talon runko koostuu totutusta tekniikasta, liittopilareista ja deltapalkeista, ontelolaatat välipohjana.
Teksti: Juho Huttunen | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
