Lappeenrannan uusi oikeustalo – napakka, turvallinen ja tarpeiden mukainen
Uusi kolmekerroksinen oikeustalo rakennettiin korjauskelvottoman Teletalon paikalle.
Viittä vaille valmis -tilanteessa oikeustalon tilojen vuokraajat ja rakennuttaja Senaatti-kiinteistöt ovat tyytyväisiä lopputulokseen. Vaikka rakentamisen aloitus lykkääntyi, viive kurottiin umpeen. Kustannusarviota nostettiin hankesuunnitteluvaiheen epärealistiselta tasolta parilla miljoonalla eurolla, ja siltäkin kohdin tavoite todennäköisesti toteutuu. Talon verottomaksi hinnaksi tulee noin yhdeksän miljoonaa euroa.
Ehkä eniten uutta oikeustaloa arvostaa Etelä-Karjalan käräjäoikeuden väki, jolla on takanaan yli kymmenen vuoden periodi väistötiloissa eri puolilla Lappeenrantaa lähinnä sisäilmaongelmien takia. Väistötilojen terveydelliset ja toiminnalliset vaatimukset jäivät täyttymättä toistuvista evakoitumisista huolimatta.
Kierre alkoi puolustusvoimilta vapautuneessa 1800-luvun lopun Rakuunamäen kasarmissa. Siellä paljastui vedeneristeeksi kivihiilitervapiki, jonka kreosootista haihtuu karsinogeenisiä yhdisteitä. Haitan korjausyritys kapseloimalla ei tuonut apua. Seuraava etappi oli Teletalo, joka oli rakennettu vuonna 1956 Lappeenrannan postin, lennättimen sekä puhelinpalvelujen käyttöön ja jota oli ennen muuttoa muutettu käräjävaatimuksiin sopiviksi tekemällä istuntosalit ja laajennuksia. Siellä haittasivat heikko ilmanvaihto ja ääneneristys, ja muukin toimivuus alitti odotukset. Seuraavaksi käräjäoikeus otti suunnan Skinnarilaan Technopoliksen tiloihin, joissa se on pysytellyt viimeiset viisi vuotta.
Teletalon etuina olivat sijainti kaupungin virastokorttelissa ja poliisitalon naapurina. Koska Teletalon saneeraus olisi tullut kalliiksi, kypsyi vaihtoehdoksi purkaminen ja uuden oikeustalon rakentaminen tontille.
Oikeustalohanke harppasi ison askeleen, kun valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi oikeusministeriön esitystä Etelä-Karjalan käräjäoikeuden ja Salpausselän syyttäjäviraston Lappeenrannan palvelutoimiston uusista vuokrasopimuksista. Sen perään tarvittiin enää vuokrasopimusten allekirjoittaminen ja Senaatti-kiinteistöiltä investointipäätös.
Varustus sähköiseen oikeudenkäyntiin
Lappeenrannan oikeustalon rakentamisen ykköstavoitteita olivat oikeusministeriön tarkastaja Sakari Perkiömäen mukaan toimitilojen turvallisuus, terveellisyys, hyvä toiminnallisuus, tilatehokkuus ja tilojen käyttöasteen parantaminen.
– Olemme sisäilmaongelmien torjunnassa panostaneet olosuhteiden hyvyyden varmistamiseen, eli käyneet tarkoin läpi rakenteiden ja materiaalien rakennusfysikaaliset seikat. Mukana ovat olleet sisäilma-asiantuntija konsulttina ja kosteuskoordinaattorina, Senaatti-kiinteistöt ja oikeusministeriö. Satsaus on ollut tavallista mittavampaa, Perkiömäki kertoo.
Rakennusmateriaalit ovat luokkaa M1 ja kalusteetkin vähäpäästöisiä. Ilmanvaihtoa aiotaan ajaa ensimmäisen käyttövuoden ajan normaaliteholla periaatteella 24/7, jotta haihtuvat aineet varmasti poistuvat. Sisäilmaluokka on S2.
Tilojen toimivuuden suunnitteluun ovat osallistuneet oikeusministeriö ja tilojen käyttäjät. Oikeusministeriön toimitilakonsepti on määrittänyt istuntosalien lukumäärät, pinta-alat ja korkeudet.
Bruttoalaltaan 2450-neliöisen oikeustalon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat istuntosalit. Lisäksi ensimmäisessä kerroksessa on monitoimisali, kolme valmistelusalia, neuvottelu- ja asiakaspalvelutiloja sekä videokuulemistiloja. Istuntosalien istuntoihin osallistutaan yhä useammin etäyhteyksillä. Salien pöytiin on asennettu näyttöruutu ja äänentoistolaitteet.
Toisessa kerroksessa on käräjäoikeuden tilat ja kolmannessa syyttäjänvirasto sekä koulutustilat. Kaikissa on sovellettu monitilatoimiston periaatetta. Neliömäärät noudattavat valtion toimitilatehokkuustavoitteita: uudiskohteessa voi olla alaa henkilötyövuotta kohti 15 neliötä. Arkistotilat sijaitsevat viereisessä virastotalossa.
Sakari Perkiömäki tähdentää tilojen hyvän akustiikan ja ääneneristyksen välttämättömyyttä istuntojen tallentamisen vuoksi. Istuntosalista ei saa kuulua ääniä sen ulkopuolelle. Seinän paksu betonielementti oli varma valinta, puurunkorakennus ei ollut edes harkinnassa.
– Linjanamme on ollut konservatiivisuus, olemme suosineet koeteltuja hyviksi todennettuja ratkaisuja sen sijaan, että olisimme koekaniineja, Perkiömäki toteaa.
Talotekniikan ohjaus on kuitenkin modernia ja rakennusautomaatio on väyläpohjainen. Ilmanvaihto ja lämpötila säätyvät tarpeen mukaan. Ilmanvaihdon konehuone on kolmannessa kerroksessa.
Oikeustalo on liitetty kaukolämpöön. Rakennuksen energialuokka on B; ostosähkön tarvetta vähentää katolle asennettu 12 kWp:n aurinkovoimala.
Projektinjohtopalvelulla sujuvuutta
Teletalon purku aloitettiin syksyllä 2018, ja se saatiin päätökseen tammikuun lopussa 2019. Rakennuksen kellarista koitui se hyöty, että monttu uusille perustuksille oli osittain valmiina. Oikeustalon rakentaminen alkoi vuoden 2019 alussa, ja se valmistui maaliskuun lopussa 2020. Urakka toteutettiin projektinjohtopalveluna.
– Perinteisesti suunnittelut tehdään valmiiksi ennen laajaa tarjouspyyntökierrosta, mutta tässä mallissa suunnittelu jatkuu hankkeen ajan, ja sen rinnalla muodostetaan hankintapaketteja, joista tehdään tarjouspyyntöjä hankkeen etenemisen aikana, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Jarmo Liimatainen kertoo.
– Ensin oli vain Teletalon purkusuunnitelmat, joilla hoidettiin purku-urakan kilpailutus, ja työ pääsi käynnistymään. Seuraava osakohde oli maarakennus ja perustukset, ja sitä rataa edettiin hankkeen alusta loppuun. Kokemukset ovat hyviä. Hankinnat tapahtuivat oikea-aikaisesti sekä kulloisenkin kilpailutilanteen ja hintatason mukaisesti, Liimatainen toteaa.
Projektinjohtopalvelun tarjonneen Ramboll CM Oy:n projektipäällikkö Jaakko Karjula vertaa projektinjohtopalvelua yleisempään projektinjohtourakointiin.
– Erona on hyöty tilaajalle suorasta rahaliikenteestä. Projektinjohtopalvelussa tilaaja välttää hankintojen ja osaurakkasummien päälle laskettavat pääurakoitsijan kateprosentit. Kustannustehokkuuden hintana tilaaja kuitenkin kantaa isommat riskit hankkeen mahdollisesta suistumisesta tavoitteesta, Karjula kertoo.
Karjulan mukaan projektinjohtopalvelu vaatii kokeneita asiantuntijoita ja hankintojen tekijöitä. Koska kyseessä oli EU-kynnysarvon ylittävä hanke, jossa hankinnat tehtiin julkisen hankintalain mukaan, ovat ilmoitusmenettelyt ja pidemmät tarjousajat vaatineet huomiota aikataulutuksessakin.
Purkutyössä ja uuden rakentamisessa hankalinta oli varastotilan puute.
– Tavaran saapuessa työmaalle se on täytynyt asentaa heti. Varoetäisyydet ovat puuttuneet joka suuntaan purkamisen aikana ja sen jälkeenkin, Karjula sanoo.
Uuden oikeustalon tultua harjakorkeuteen se huputettiin, joten julkisivujen rappaukset ja vesikattotyöt on tehty sateilta suojassa.
Jäähdytystarve pienemmäksi pohjoispuolen ikkunoilla
Senaatti-kiinteistöjen oikeussalien suunnitteluohjeet ulottuvat LVI-suunnitteluunkin. Lappeenrannassa jokaisella käräjäoikeuden istuntosalilla on oma ilmanvaihtokoneensa. Äänisyistä kukin kone on mitoitettu ilmamäärän tuotoltaan huippua alemmaksi. Se on kasvattanut konekokoa ja samalla konehuonetta, joka haukkaakin miltei puolet kolmannen kerroksen alasta.
– Muiden tilojen kuin istuntosalien osalta LVI-ratkaisut ovat vastaavia kuin yleisesti uusissa toimistorakennuksissa. Yksittäinen ilmanvaihtokone palvelee useaa tilaa. Isohkoissa neuvottelu- ja ryhmähuoneissa läsnäolotunnistimet ohjaavat ilmamääräsäätimiä tilojen käytön mukaan, Granlund Saimaa Oy:n LVI-ryhmäpäällikkö Jukka Rantalainen kertoo. Pääsisäänkäynnin aulassa ilmanjako on syrjäyttävä, muualla sekoittava.
Lämmityksen ja jäähdytyksen tarpeiden mitoituksessa tilat on simuloitu Granlundin käyttämällä Riuska-ohjelmalla. Mitoituksessa on mukana auringon lämpösäteilyltä suojautuminen. Oikeustalon toimistotilojen pohjoissuuntauksella on vältetty ison jäähdytysjärjestelmän rakentaminen, mutta istuntosaleissa jäähdytystarve on silti suuri.
Lämmön ja jäähdytyksen jako tapahtuu tiloissa pääsääntöisesti kattosäteilijöillä. Isojen ikkunoiden kohdilla on puhallinkonvektoreita, jotka istuntosaleissa on kätketty ritilöiden taakse.
Tilojen jäähdytyksessä voidaan hyödyntää vapaajäähdytyksellä ulkoilmasta saatavaa viileyttä. Tämä mahdollistaa aamuöisen ulkoilman puhalluksen tiloihin, mikä säästää jäähdytysenergiaa hellekausina.
– Jokaisessa huoneessa on helppokäyttöinen huonesäädin, jolla voi määritellä yksilöllisesti lämpöolosuhteet. Asetusvaraa on kosketusnäytöllä pari astetta suuntaansa, Jukka Rantalainen kertoo.
Matala rakennus eheyttää
Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy:n Timo Jeskanen on toiminut oikeustalon pää- ja arkkitehtisuunnittelijana.
– Tässä oikeustalon tapauksessa on pidetty tärkeänä, että rakennus noudattaa viereisen virastotalon linjaa, jolloin se eheyttää korttelin. Rakennus on 1960-luvun kaavaidean mukainen ja sitoutuu naapuritaloon, Timo Jeskanen sanoo.
Oikeustalon yleisötilat avautuvat puistoon pohjoiseen. Eteläpuolella on poliisitalo ja sen suljettu, turvaluokiteltu piha. Oikeustalon julkisivusta haluttiin yksinkertainen, hillitty ja rauhallinen. Ulkoseinän vaalea kalkkikivi sekä muurien ja portaiden harmaa graniitti heijastavat rakennuksen arvokkuutta. Kahden ylimmän kerroksen osalta ulkopinnassa on rappaus.
Rakennuksessa on pilarirunko, mutta ensimmäisessä kerroksessa pilareita on jäykistävien kantavien betoniseinien ansiosta vain puiston puoleisella sivulla. Myös porrashuoneet ja hissikuilut ovat jäykistävinä rakenteina.
Pohjoisen puolella on isot ikkunat, jotka antavat sisälle luonnonvaloa. Etelän puolella kohti poliisitalon seinää olevat toimistoikkunat ovat pienemmät.
– Kun ensimmäiseen kerrokseen on edellytetty tietyt tilat, kuten yleisöpalvelu-, valmistelu- ja aputilat sekä kolme istuntosalia, rakennuksen mahduttaminen tontille on ollut suunnittelun vaikein yksittäinen asia. Tilojen sovittelua on rajoittanut tiukka tilahierarkia; yleisön sallitaan pääsevän vain osaan tiloista, Jeskanen kertoo.
Istuntosaleilta vaadittu ääneneristys on edellyttänyt betonirakenteelta vähintään 300 millimetrin paksuutta. Kevyemmillä materiaaleilla olisi jouduttu mahdottoman paksuihin seinärakenteisiin. Toimistokerroksissa vaatimukset olivat normaalit: sinne tehtiin kevyitä väliseiniä, joilla tilajakoja voidaan myöhemmin tarvittaessa muuttaa.
Teksti Timo Pääsky | Kuvat Ari Nakari
