Paikka ei hienompi voisi olla. Keskellä kaupunkia, kivenheitto torille – mutta aivan rauhassa, puistomaisessa miljöössä. Radiomäki radiomastoineen kohoaa Vuorikadun ja Harjukadun väliin sijoittuvan tontin vieressä, toisella puolella on Erkonpuisto. Naapurissa on myös kulttuurihistoriallisesti arvokas Vuorikadun koulurakennus vuodelta 1902.
Tämä arvopaikka ei ollut hukattavaksi. Niinpä Lahden kaupunki järjesti arkkitehtuuripoliittisen ohjelmansa mukaisen tontinluovutuskilpailun, jotta paikalle saataisiin korkeatasoinen toteutus.
Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma eli Apoli oli valmistunut vuonna 2010 – sen tavoitteena on kaupungin kilpailukyvyn ja asukkaiden elämänlaadun lisääminen rakentamalla arkkitehtonisesti korkeatasoista ympäristöä.
– Tontinluovutuskilpailu arkkitehtonista laatua painottamalla on keino päästä tavoitteeseen, ja tätä kerrostalotonttia koskeva kilpailu vuonna 2012 oli ensimmäinen tällainen kilpailu. Lopputulos vastaa tavoitteita erinomaisesti, Lahden kaavoitusarkkitehti Päivi Airas kertoo.
Suojellun tammen ehdoilla
– Varte lähti kilpailuun mukaan ja päätti jo alun perin voittaa sen, markkinointi- ja hallintojohtaja Harri Koho kertoo.
Yhteistyökumppaniksi Varte valitsi Arkkitehtiryhmä A6 Oy:n, joka laati arkkitehti SAFA Tapio Saarelaisen johdolla kilpailuehdotuksen nimellä Quercus. Nimi tulee tammen latinankielisestä nimestä (Quercus robur). Tontilla kasvaa vanha suojeltu tammi, jonka ympärille rakennukset sijoittuvat.
Päättäväisyys ja suunnittelun pieteetti kannattivat, sillä kymmenestä kilpailuehdotuksesta Quercus sai 92 pistettä 100:sta ja voitti ylivoimaisesti.
Rakentamaan ryhdyttiin kesällä 2013, ja asukkaat pääsivät uusiin koteihinsa marraskuussa 2014. Kahdessa talossa on yhteensä 41 erikokoista asuntoa. Korkea laatu näkyy niin kaupunkikuvallisesti kuin asuntojen ja taloyhtiön yhteisten tilojen osalta.
Kaavan tavoitteena oli, että kortteli täydentyy modernilla tavalla. Viereisistä rakennuksista mainittakoon Vuorikadulla sijaitsevat Lahden keskustan helmet: arkkitehti Jorma Vuorelman suunnittelemat Valkotornit, kaksi puhdaslinjaista, mustavalkoista pistetaloa 1960-luvun alusta.
Saarelaisen mukaan talojen massoittelu ja muotokieli lähtevätkin niistä – nykypäivään sovitettuina. Myös julkivisujen värimaailma, mustavalkoisuus, on sama.
Huoneistot ovat valoisia, väljiä, toimivia ja laadukkaasti varustettuja, muun muassa huoneistokohtaisin saunoin. Lasitetut, suuret parvekkeet jatkavat tiloja ulospäin.
– Vuorikadun talosta on urheilukeskukseen ja hyppyrimäkiin hyvät näkymät, mutta alastulomäki ei aivan näy, Saarelainen kertoo.
Yhteistiloihin on kiinnitetty huomiota. Harjukadun talossa on ylimmässä kerroksessa yhteissauna ja alakerrassa kuntosali.
Pysäköintimahdollisuudet ovat monipuoliset. Pihakannen alla on autohalli, lisäksi on paikkoja katoksen alla ja ilman katosta. Vielä on kolme lämmintä autotallipaikkaa. Niistä voi suureksi osaksi kiittää suojeltua tammea, joka sijaitsi hieman hankalasti ja jolle näin säästyi tilaa. Puutarhuri muuten sopeutti tammea juuristolta ja lehvästöltä kestämään rakennusten aiheuttaman muutoksen.
Taidekin ammentaa tammesta
Tontinluovutuskilpailun mukaisesti rakennuskustannuksista prosentti käytettiin taiteeseen. Lahdessa prosenttitaidehankintaa käytettiin ensi kertaa. Tammiheikin rakennuskustannukset olivat noin 12 miljoonaa euroa, taiteen osuus noin 120 000 euroa.
Taiteesta vastasi kuvanveistäjä Pertti Kukkonen, joka oli aiemminkin tehnyt yhteistyötä arkkitehti Tapio Saarelaisen kanssa. Taideosuuteen osallistui myös graafikko Jere Saarelainen.
Taiteen aiheeksi tulivat kuin itsestään tammenlehdet ja -terhot.
– Asukkaille haluttiin tarjota erilaisia kohtaamisia taiteen kanssa. Lähtökohtana oli ajatus, että taidetta on laajalla alueella ja erilaisissa mittakaavoissa. Tekniikka valikoitui siten, että taidetta pystyttiin toteuttamaan isolle alueelle edullisesti, Kukkonen kertoo.
Toteutustavaksi valikoitui graafisen betonin menetelmä. Talojen sokkeleiden kuvioinnissa tammenlehdet lehahtavat kuin tuulessa. Lisäksi sokkeleissa on betonista toteutettuja veistoksellisia tammenterhomuotoja.
Pysäköintikannen tammenlehtien ison mittakaavan kokonaisuus hahmottuu parhaiten talojen kerroksista. Niitä varten tilattiin Saksasta sääolot hyvin kestävä erikoismassa, jolla on täytetty kanteen ohuelti jyrsityt kuviot.
Sisätiloissa molempien talojen porraskäytävissä on taiteilijan itsensä pronssiin valamat tammenterhot – yksi kummassakin porraskäytävässä.
Kukkosella on kokemusta toiminnasta rakennusprojekteissa. Hän onkin toteuttanut taidehankkeet yleensä avaimet käteen -periaatteella omistamansa Betonipallas Oy:n avulla. Hänen mukaansa monet rakennuttajat saattavat ensin hieman pelätä, millaista lisätyötä ja mahdollisia ongelmia taiteen mukaan ottaminen aiheuttaa.
– Yleensä kuitenkin aina lopulta kiitellään, kun nähdään lopputulos. Taiteesta on paljon etuja rakennuttajalle. Kohde erottuu joukosta eli on helpompi markkinoida, kun taidetta on mukana, Kukkonen arvioi.
Hän huomauttaa, että viime vuonna on julkaistu RT-kortti, joka käsittelee taidehankkeiden toteuttamista osana rakennushanketta. Ohje palvelee kaikkia hankkeeseen osallistuvia toimijoita.
Asukkaat ja vierailijat ovat tietenkin kommentoineet vain positiivisesti Tammiheikin taidetta – ja koko kokonaisuutta.
Helmikuun alussa 41 asunnosta 29 on myyty, viisi varattua ja seitsemän vapaana. Harri Kohon mukaan Varte on varsin tyytyväinen myyntiin – taide on varmasti vauhdittanut Tammiheikin asuntokauppaa.
Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla
