Koukkuniemen vanhainkodin uudistus

Teksti: Arimo Santala
Kuvat : Jukka-Pekka Juvonen

Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan, että vanhainkodin laitospaikkoja muutetaan nykyajan tarpeita vastaavaksi. Kela on hyväksynyt asumisyksiköt avohoidon yksiköiksi ja asiakas maksaa erikseen vuokran ja käyttämänsä palvelut. Asuminen on rinnastettavissa kotona asumiseen.

– Valmistuneessa yksikössä yhdistyy kodikas asuminen ja ympärivuorokautinen hoito. Uudet tilat mahdollistavat monia uusia asioita verrattuna Koukkuniemen vanhoihin rakennuksiin. Huoneissa on mm. nostolaitteita, seinähappi ja uudenlainen hoitajakutsujärjestelmä. Hoitohenkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden ja lääkäri tulee tarvittaessa yölläkin.
Nyt pystymme antamaan paljon sairaanhoidollista apua tinkimättä asumisen kodinomaisuudesta, sanoo käyttäjätahoa edustava laitoshoidon johtaja Ella Suojalehto.

Uudisrakennus sovitettu vanhaan kaupunkikuvaan

Vuonna 1955 valmistunut Jukola sijaitsee Näsijärven rannassa osana Koukkuniemen vanhainkotialuetta. Samalla pohjaratkaisulla alueella on myös neljä muuta rakennusta. Kapean porrasmuotoisen rakennuksen runko on betonia ja pilaripalkkirakenteinen. Julkisivut on muurattu tiilestä ja pinta on rapattu. Aumakatto on poltettua savutiiltä. Vanhainkotialue on luokiteltu rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti kohteeksi, jonka luonnetta ei saa muuttaa.

Hankkeen arkkitehtisuunnittelija BST-arkkitehdit Oy valittiin hankesuunnitteluvaiheessa ja muut suunnittelijat toteutussuunnitteluvaiheessa. Pääsuunnittelija arkkitehti Pekka Timola kertoo, että suunnittelun piti noudattaa voimassa olevaa asemakaavaa, jossa yksittäisiä rakennuksia ei ole suojeltu, vaan olemassa olevien rakennusten piiriin jäävää keskusaukiota ja järvinäkymää.

– Tässäkin kohteessa teimme kaiken suunnittelun 3D-tietomallinnettuna, jolloin asiakas ja muut saivat selkeän kuvan suunnitelmista.

– Uudisrakennus Impivaaran suunnittelussa huomioitiin rakennuksen käyttötarkoitus ja julkisivuvaatimukset. Rakennuksessa on 64 huonetta, joista 59 on yhden hengen huoneita. Ratkaisuna on kaksi samankeskistä käytävää läpi talon ja päädyissä olevat yhteistilat.

– Julkisivussa on samantapainen ikkunarasteri kuin perusparannettavassa kohteessa ja alueen vanhassa rakennuskannassa. Talo näyttää uudelta 2000-luvun rakennukselta sopien alueen vanhaan ja tulevaan rakennuskantaan, sanoo Timola.

Arkkitehtisuunnitteluun sisältyi myös sisustussuunnittelu yhteistyössä tilaajan kanssa. Lähtökohtana oli kodinomaisuus. Yhteisissä oleskelutiloissa ja käytävissä on tehosteväriseiniä, jolloin asukkaat ja vierailijat tunnistavat ympäristön tiloissa liikkuessaan. Sama ajatus on toteutettu myös Jukolan puolella.

Jukolasta purettiin lähes kaikki sisäpuoliset rakenteet ja talotekniset järjestelmät, paitsi kantavaa runkoa, yläpohjaa ja julkisivua. Timolan mukaan vanhaan runkoon oli vaikeampi saada tilankäyttöä yhtä tehokkaaksi kuin uudisrakennukseen. Tilojen ryhmittely muuttui täysin. Vaikka huoneet ovat lähes saman kokoisia, ne ovat muodoltaan erilaisia.

Uudistuneet tilat muodostuvat viidestä ryhmäkodista omissa kerroksissaan. Asuntoja on yhteensä 71, joista 67 yhden henkilön huonetta ja 4 hiukan isompaa kahden hengen huonetta, joissa voi asua esimerkiksi aviopari. Asuinhuoneet ovat kooltaan 20 m², minkä lisäksi jokaisella asukkaalla on oma 4,5 m²:n kylpyhuone.

Vanha rakennustekniikka teetti lisätöitä

3_2 Rakennesuunnittelusta vastanneen A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n projektipäällikkö Timo Kyösti kertoo, miten molemmat rakennukset toivat haasteita. Uudisrakennuksen parvekkeet ovat leveät ja syvät (6,8 m x 5,2 m = n. 35 m²).

– Parvekelaattoja ei voitu tehdä elementtirakenteisina niiden painon vuoksi, vaan ne tehtiin paikalla valamalla kahdessa osassa. Ensin tehtiin kantava laattarakenne ja myöhemmin kallistusvalu.

Lisäksi parvekkeen ulkoreunan kantava teräspalkkirakenne ei saanut näkyä laatan alapuolelta. Parvekkeen toisella reunalla kantavana rakenteena on sandwich-rakenteinen betonielementti, joka on verhoiltu puurakenteella.

– Rungoltaan rakennus on tavanomainen. Välipohjien ontelolaatoissa oli laattojen käyryydestä johtuvia korkeuseroja, mikä hankaloitti jonkun verran tasoitepintavalujen tekoa.

Jukola-rakennukseen ei ole tehty sen 55 vuoden historiassa kuin huoltokorjauksia, pintaremontteja ja pienehköjä muutostöitä, joten rakennuksen runko-osat olivat lähes alkuperäisessä kunnossa. Tämä toi haastetta talojen välisessä liittymässä vanhan maanpinnan tasolla, koska vanhat rakennepiirustukset eivät kaikilta osiltaan olleet toteutuneen mukaisia.

Kyöstin mielestä purkutyö olisi voinut olla laajempi jo heti alusta alkaen. Vanha rakennustekniikka teetti jonkun verran lisätöitä. 1950-luvun puoleen väliin saakka yleisesti käytössä olleet kaksoislaattaholvit vaihtelevine palkkirakenteineen ja täytteineen kahden alimman (tunneli- ja kellarikerros) ja osittain 1. kerroksen katossa olisi kannattanut purkaa jo ennakoivan purun yhteydessä pois.

Rakennukseen tuli paljon alakattoon sijoitettavaa tekniikkaa, joka aiheutti matalia huonekorkeuksia. Massiivilaattaholveissa paikalla valettujen, rungon keskialueella sijaitsevien betonipalkkien korkeus rajoitti normaalikorkuisten ovien käyttöä ja huoneiden koot ovat epäsäännöllisiä.

– Vanhan ulkoseinärungon ulkopuoliset parvekkeet antoivat niin ikään haastetta suunnitteluun. Kaikki neljä parvekelinjaa uusittiin vanhoille paikoilleen ja yhtä suurennettiin kooltaan kaksinkertaiseksi. Vanhat vesikattorakenteet kuitenkin säilytettiin ja ne täytyi työnaikaisesti tukea vanhasta ulkoseinärungosta ja holveista. Kyösti toteaa, että aina ennen varsinaista purkua kannattaa tutkituttaa vanhan talon kaksoislaattaholvit, jotta varmistutaan siitä, että mahdollisissa täytemateriaaleissa ei ole hometta, sieni-itiöitä tai eloperäisiä aineita.

– Usein tilanne on kuitenkin juuri päinvastainen, jolloin vanhat täytteet on poistettava ja uusittava sekä tehtävä uusi pintalattia. Maanpinnan alapuolisen sokkelin vesieristys on tuon aikakauden rakennuksissa yleensä betonirakenteen sisäpinnassa. Jukolan vanha sisäpuolinen vesieristys poistettiin ja uusi vesieristys tehtiin sokkelin ulkopintaan ja rakennuksen salaojitus uusittiin lähes kokonaan talon ympäri.

Uusia energiaratkaisuja

Rakennuttaja, Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, Tampereen kaupunki halusi Jukola– Impivaara-kohteesta sellaisen, jossa ilmenisi kodinomaisuutta sairaala- ja laitosympäristön vastakohtana. Tämä tarkoitti 15 hengen ryhmäkoteja, sisustusratkaisuja ja sen, että asukas voi sisustaa huoneensa haluamakseen, kuten aiemminkin.

Tilakeskuksen hankeinsinööri Antti Lakka kertoo, että myös energiatehokkuus on uudella tasolla. Uudisrakennus Impivaara täyttää energialuokan A-vaatimukset ja tarvitsee kaukolämpöä ja sähköä noin kolmanneksen vähemmän kuin normaali uusi rakennusmääräysten mukainen rakennus. Vuonna 1955 rakennetussa perusparannetussa Jukola-talossa päästiin energiatehokkuusluokkaan C.

Lakan mukaan energiatehokkuus perustuu lämpöhäviöiden pienentämiseen tehokkaan lämmöneristyksen, rakenteiden ilmanpitävyyden ja ilmanvaihdon lämmön talteenoton avulla. Myös sähköä säästävä laitetekniikka ja lämpökuormien minimointi ikkunoiden aurinkosuojauksella ovat osa energiatehokkuutta. Uutena ja uusiutuvana energialähteenä on talojen järvivesijärjestelmä, jossa Näsijärven vettä käytetään kesällä jäähdytysjärjestelmän lauhdutukseen, ja talvella Impivaaran tuloilman esilämmitykseen. Ajatuksena on leikata keskitalven huippupakkasten energiankulutusta nostamalla sisään otettavan ilman lämpötilaa jo ennen varsinaista ilmanvaihtokonetta. Tämä lyhentää LTO-laitteen sulatusjaksoja, mikä parantaa lämmön talteenoton hyötysuhdetta.

– Uusissa energiatehokkaissa rakennuksissa on usein ongelmana sisätilojen liika lämpeneminen keväällä ja syksyllä. Se johtuu tuloilman lämmittämisestä keskuskoneella liian lämpimäksi ajatellen syksyn ja kevään todellista lämmitystarvetta. Impivaaran tyyppisessä talossa perinteinen lämmityspatteri on pääosan vuodesta kylmänä eikä sillä sen vuoksi oikein pysty säätämään huonelämpötilaa.

Nopeasti muuttuviin lämmitys- ja jäähdytystarpeisiin varauduttiin Impivaarassa jättämällä lämmityspatterit ikkunan alta pois ja laittamalla kanavalämmitin asuinhuoneen omaan tuloilmakanavaan. Tämän ansiosta asuinhuoneeseen puhallettavaa ilmaa ei tarvitse lämmittää vielä keskuskoneella ja ilma voi olla normaalia kylmempää. Tällöin jokaista Impivaaran asuinhuonetta voidaan tilanteen mukaan joko lämmittää tai jäähdyttää. Huoneiden liika lämmitys vältetään ja erillisiä jäähdytyspalkkeja ei tarvita.

Osaurakat ja tekniikka vaativat tarkkaa aikataulua

Pohjoismainen yhteiskuntarakentaja ja kehittäjä Peab Oy vastasi Jukola–Impivaara- kohteen rakennusurakasta. Yksikön johtaja Miikka Routama sanoo, että kohteesta oli urakkakilpailu, jolle Peab laski kilpailukykyisen hinnan. Kohteessa pysyttiin budjetin tavoitteessa, ja myös aikataulu piti. Impivaara luovutettiin tilaajalle 18.10. ja Jukola 4.12. Kohteen vastaavana mestarina toiminut Antti Tuulimo ja työpäällikkö Antti Yliaho toteavat, että erilaisuutta tässä projektissa oli se, että tekniikkaa oli huomattavasti normaalia rakennuskohdetta enemmän. Toisena poikkeuksena oli se, että eri osaurakoitsijoita oli useita, mikä teki eri toimitusten ja työvaiheiden aikataulutukselle haasteita. Perusparannuskohde on usein haasteellisempi kuin uusi kohde, koska vanhat runkorakenteet tuovat omat rajoituksensa. Rakennuttaja teetti Jukolassa ennakoivan purkutyön ja Peab aloitti rungosta. Joitakin vanhan rungon rakenteista varmistettiin rakennesuunnittelijalta. Rakentajat olivat tiiviissä yhteistyössä käyttäjätahon kanssa. Pelkästään se vaati järjestelyjä, että rakennukset sijaitsivat Näsijärven rannassa ja kuljetukset piti järjestää vanhainkotialueen läpi mahdollisimman pienin häiriöin.

– Saimme hyvää palautetta viikkotiedotteistamme, joissa kerroimme mitä viikon aikana teemme, jos oli esimerkiksi häiriötilanteita alueella. Parhaimmillaan rakennuskohteessa kävi 560 henkeä töissä ja työmaavahvuus oli 80–100 henkeä, Tuulimo ja Yliaho lisäävät.

Kesällä Peab Oy järjesti rakennusmiesten ja alueen asukkaiden yhteisen grillijuhlan.

– Halusimme osoittaa vanhuksille, että vaikka rakentaminen on meluisaa, niin meitä ei tarvitse vierastaa, urakoijat sanovat.