Kilometrikaupalla uutta ilmettä ja asumismukavuutta
Vaasan Asemakatu 50 on osa arkkitehti Viljo Revellin suunnittelemaa asuinkorttelia. Julkisivuremontissa rakennuksen ilmettä uudistettiin alkuperäisen suunnittelijan hengessä: uusia ratkaisuja etsien ja rohkeita valintoja tehden.
Asunto Oy Vaasan Asemakatu 50 valmistui vuonna 1954 Vaasan keskustan etelälaidalle. Arkkitehti Viljo Revellin (1910–1964) suunnittelemassa nelikerroksisessa talossa on 59 asuntoa. Pitkänmallisen pohjansa vuoksi se sai aikoinaan lisänimen ”kilometritalo”.
Rakennus on osa Revellin toimiston suunnittelemaa Sato-korttelina tunnettua kokonaisuutta, joka sijaitsee Hietalahdessa, Vaasan vanhan ydinkeskustan etelälaidalla. Kortteli koostuu viidestä pistetalosta ja kahdesta pitkästä kerrostalosta, joiden keskelle jää laaja korttelipuisto. Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös viiden kerrostalon jono alueen eteläpuolella.
Rakennuksella on sr3-suojelumerkintä, joten suunnitteluvaiheessa tehtiin yhteistyötä museoviranomaisen kanssa. Kadun puoleiset uudet, puisella CLT-kehällä toteutetut parvekkeet erottuvat julkisivusta sekä muodon että värityksen puolesta.
Revell työskenteli Sato Oy:n Vaasan osaston toimitusjohtajana vuosina 1941–1951. Arkkitehtinä hän tuli tunnetuksi ennakkoluulottomana uusien materiaalien ja rakennustekniikoiden kehittäjänä. Asemakatu 50 edustaa aikakautensa uudenlaista teollista ajattelua elementtijulkisivuineen ja Revellille tunnusomaisine nauhaikkunoineen.
Vuoden 2020 lopussa valmistuneessa julkisivuremontissa talon ulkoseinien pintamateriaalit uusittiin ja kunnostettiin. Remontin yhteydessä asuntojen parvekkeet ja ikkunat uusittiin kokonaan. Samalla pohjakerroksen liiketiloja muutettiin asunnoiksi.
Rakennuksella on sr3-suojelumerkintä, joten suunnitteluvaiheessa tehtiin yhteistyötä museoviranomaisen kanssa. Tämä myös kävi tekemässä tarvittavat katselmukset matkan varrella. Vaikka julkisivu koki isoja muutoksia, niissä on suunnittelijan mukaan silti tavoiteltu Revellin luomaa henkeä.
– Tavoitteena oli, että lopputulos on moderni, mutta kunnioittaa myös historiaa, kertoo rakennesuunnittelija, arkkitehti SAFA Sami Rintamäki Arkkitehdit Rintamäki Viljanen + J Oy:stä.
Realia Isännöinnin Kim Dahlbacka (vas.) toteaa, toteutettu saneeraus oli poikkeuksellisen iso julkisivuremontiksi. Hallituksen puheenjohtajan Christian Holmstenin mukaan yhtenä lähtökohtana oli, että kaikissa asunnoissa asumismukavuus paranisi remontin myötä.
Nauhamaisuus enemmän esiin
Alun perin Asemakatu 50:n asunnoissa ei ollut parvekkeita lainkaan, vaan ne rakennettiin vuonna 1959 isompiin asuntoihin puiston puolelle. Tuolle ajalle tyypilliset pienet parvekkeet olivat nyt saavuttaneet käyttöikänsä pään, ja uusimiselle oli suuri tarve.
Kadun puoleisista asunnoista parvekkeet olivat tähän saakka puuttuneet kokonaan. Uudet, clt-kehällä toteutetut parvekkeet erottuvat julkisivusta sekä muodon että värityksen puolesta.
Puiston puolella parvekerakenteet ulotettiin koko rakennuksen mittaisiksi käyttämällä terästä ja esijännitettyä betonilaattaa pitkällä jännevälillä.
Vuoden 2020 lopussa valmistuneessa julkisivuremontissa talon ulkoseinien pintamateriaalit uusittiin ja kunnostettiin. Remontin yhteydessä asuntojen parvekkeet ja ikkunat uusittiin kokonaan. Samalla pohjakerroksen liiketiloja muutettiin asunnoiksi.
– Uudistuksessa on pidetty kiinni Revellin työlle ominaisista elementeistä, kuten nauhamaisuudesta ja vaakasuuntaisuudesta. Metallikaiteilla saatiin myös teollista ilmettä, Rintamäki sanoo.
Samaa henkeä edustaa julkisivun yhtenäisesti vaakatasossa kulkeva profiilipelti. Myös päädyssä pellitykset on uusittu ja elementtipinnat rapattu sileiksi. Värityksessä tummat sävyt korvattiin lämpimällä vaaleanruskealla ja voimakkaalla terracottalla.
Vanha ikkunajako on remontissa säilytetty, mutta julkisivu-uudistuksen myötä nauhamaisuus tulee entistä selkeämmin esille. Rakennuksen erikoisuus ovat ikkunankarmit osana runkoa, millä on aikoinaan haettu tehokkuutta rakentamiseen.
– Tämä asetti oman haasteensa ikkunoiden uusimiselle. Ratkaisuna oli säilyttää puolet karmeista niin, että joka toinen niistä poistettiin ja yhdistettiin julkisivuverhouksella, projektin valvoja, Podeco Oy:n Marko Potka toteaa.
Potkan mukaan remontissa on rohkeilla valinnoilla saatu paljon lisäarvoa asuntoihin. Kun parvekerakenne ulotettiin koko julkisivun mittaiseksi, saatiin pihan puolelle koko asunnon levyiset parvekkeet. Kadun puolella taas parvekkeen saivat nyt nekin asunnot, joissa sitä ei ennen ole ollut.
– Pienet parvekkeet kadun puolella istutettiin vanhaan nauhamaiseen rakenteeseen, ja arkkitehtonisesti siinä onnistuttiin kohtuullisen hyvin, Potka sanoo.
Kaikille hyötyä remontista
Vaasan Asemakatu 50 on käynyt vuosien varrella läpi peruskorjauksia, mutta julkisivuun ei tähän saakka ole tehty suuria muutoksia. Realia Isännöinnin Kim Dahlbacka toteaa, että laajuudeltaan nyt toteutettu saneeraus oli poikkeuksellisen iso julkisivuremontiksi.
–Parvekkeiden kokonaan uusiminen on jo itsessään iso urakka, ja yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa muodostui varsin laaja kokonaisuus.
Dahlbackan mukaan olennaista oli laatia remontista paketti, josta kaikki osakkaat hyötyvät jollain tavalla.
Arkkitehti Viljo Revellin (1910–1964) suunnittelemassa nelikerroksisessa talossa on 59 asuntoa. Vuonna 1954 valmistunut rakennus edustaa aikakautensa uudenlaista teollista ajattelua elementtijulkisivuineen ja Revellille tunnusomaisine nauhaikkunoineen.
– Julkisivuremontti asettaa suunnittelijoille ja hallitukselle kovat vaatimukset. Valmistelu on hoidettava äärimmäisen hyvin, jotta tämän kokoluokan projektin saa käyntiin ja suunnitteluun.
Asunto-osakeyhtiön hallituksesta muodostettiin kolmen henkilön projektiryhmä, joka oli tiiviisti mukana hankkeen toteuttamisessa. Myös asukkaille annettiin mahdollisuus kommentoida suunnitelmia.
Hallituksen puheenjohtajan Christian Holmstenin mukaan yhtenä lähtökohtana oli, että kaikissa asunnoissa asumismukavuus paranisi remontin myötä. Nyt joka huoneistossa on nykyaikainen parveke, osassa entistä isompi. Pohjakerroksen asunnot puolestaan varustettiin terasseilla.
– Yhtiön kannalta tämä oli iso prosessi, ja sen läpiviemiseksi tarvittiin monta yhtiökokousta. Oma merkityksensä oli sillä, että paikalliselle suunnittelijalle ja urakoitsijalle rakennus ja ympäristö olivat ennestään tuttuja.
Arkkitehti Viljo Revellin teollista henkeä edustaa julkisivun yhtenäisesti vaakatasossa kulkeva profiilipelti. Myös päädyssä pellitykset on uusittu ja elementtipinnat rapattu sileiksi. Tummat sävyt korvattiin lämpimällä vaaleanruskealla ja voimakkaalla terracottalla.
Arvokas kokonaisuus kuntoon
Hallituksen jäsen Ville Ollila pitää hyväksyttävyyden kannalta tärkeänä, että kaikki kokevat saavansa remontista lisäarvoa ja konkreettista hyötyä.
– Kun välttämättömät työt oli kartoitettu, mietittiin, mitä on järkevää tehdä samassa yhteydessä. Asuntojen arvoa haluttiin nostaa, sillä kyseessä on hieno kokonaisuus hyvällä paikalla.
– Lähtökohtana on tietysti saada rahalle vastinetta, kun jotain tehdään. Talo on vanha, ja tarve remontille oli jo pitkään tiedostettu. Rakennukseen on nyt saatu aivan uutta ilmettä, mutta samalla Revellin ajatusmaailma on kuitenkin säilynyt, Ollila sanoo.
Urakoitsijalle rakennus oli tuttu jo aiemmin tehdyn putkiremontin ajalta. Tapio Rahkola Rakennus Oy MTM-Vaasasta toteaa, että suunnitelmat käytiin tarkoin läpi jo ennakkoon niin, että urakka-ajan muutokset saatiin minimoitua. Yhtä asiaa ei kuitenkaan voitu täysin ennakoida:
– Koronatilanteen vuoksi aloitus viivästyi, ja pääsimme käynnistämään työt vasta kesäkuun alussa, Rahkola kertoo.
Puiston puolella parvekerakenteet ulotettiin koko rakennuksen mittaisiksi käyttämällä terästä ja esijännitettyä betonilaattaa pitkällä jännevälillä. Pihan puolelle saatiin koko asunnon levyiset parvekkeet.
Asunnot olivat asukkaiden käytössä kaikkien työvaiheiden ajan. Koronapandemia vaati kuitenkin erityisjärjestelyjä läpi koko urakan.
– Siinä vaiheessa kun asennustyöt vaativat asuntoihin sisälle menemistä, tarvittiin tavanomaista enemmän aikataulutusta ja sopimista. Työt pystyttiin kuitenkin viemään läpi suunnitellussa aikataulussa, Rahkola kertoo.
Remontin lopputulos täyttää Christian Holmstenin mukaan tavoitteen, joka oli vaalia merkittävää kohdetta. Rakennus on aikoinaan suunniteltu asukaslähtöisesti ja uusia ratkaisuja etsien, ja tästä periaatteesta pidettiin kiinni nytkin.
– Talo on saanut sitä arvokkuutta, mitä sillä alun perinkin on ollut, Holmsten toteaa.
Teksti: Hanna Perkkiö | Kuvat: Esa Kyyrö
