Kauhajoen koulukeskuksen laajennus
Kauhajoen kaupungin kaikkien aikojen suurin, kokonaisuudessaan jopa 20 miljoonan euron investointi, uusi koulukeskus, on osin valmistunut. Nyt koulussa opiskelevat peruskoululaiset kuudenteen luokkaan asti sekä erityisoppilaita vuosiluokilta 1 9. Koulun liikuntasali on myös Kauhajoen lippulaivan, koripallojoukkueen kotisali. Uusi koulukokonaisuus on eräällä tavalla koko kaupungin sydän.
Uudessa 7 859 m2:n koulussa opiskelevat nyt entisten Sanssin ja Aninkoulun noin 400 oppilasta. Henkilökuntaa on noin 80. Kun koko koulukeskus on parin vuoden kuluttua valmistunut, siitä muodostuu yhtenäisen perusopetuksen koulu, jossa opiskelee noin 900 1 9 vuosiluokkien oppilasta. Lähituntumassa sijaitsee myös 200 oppilaan lukio.
Koululaisetkin pääsivät vaikuttamaan suunnitteluun
Arkkitehtisuunnittelun on toteuttanut H&M-Arkkitehdit Lahdesta. Pääsuunnittelijoina ovat toimineet arkkitehdit Seppo Markku ja Anneli Hellsten. Toimisto on viimeiset 15 vuotta keskittynyt pääosin koulujen suunnitteluun ja oppimistilojen tilapedagogisiin haasteisiin.
– Tavoitteenamme on kaikissa hankkeissamme oppimaan motivoiva ja oppimistapahtumaa tukeva avoin ja virikkeellinen oppimisympäristö. Koulun pitää olla paikka, jossa kaikkien kouluyhteisön jäsenien on hyvä olla. Suunnittelu toteutettiin kehittämäämme osallistavaa suunnitteluprosessia käyttäen. Tällä menetelmällä saadaan osapuolet paremmin sitoutumaan hankkeen tavoitteisiin ja pohtimaan tulevan rakennuksen sisältöjä omia tarpeitaan laajemminkin.
Koulujen suunnittelun lähtötietoihin on päässyt vaikuttamaan suuri joukko aina kaupunginjohtajasta koululaisiin asti. Onpa toiveita päässyt esittämään jopa facebookin välityksellä. Henkilökunta, järjestöt ja monet muut sidosryhmät ovat antaneet suunnittelijoille aktiivisesti vihjeitä.
Jo toteutuneessa vaiheessa on runsaan 300 opiskelijan ala-aste ja vajaan sadan erityisopetusta tarvitsevan opiskelijan tilat saman katon alla. Koulut ovat yhdistyneet yhdeksi kokonaisuudeksi. Enää ei ole olemassa erillistä alakoulua ja erityiskoulua. Molempien ryhmien ruokailu, kirjasto ja erikoistilat ovat yhteiset.
Tilojen sisäiseen opastukseen on kiinnitetty paljon huomiota. Käytävätiloissa on käytetty kumipäällysteitä. Ne ovat pääsuunnittelijoiden mukaan akustisesti hyviä, helppohoitoisia ja kestäviä. Kumipäällysteitä voi leikata laserilla huipputarkasti. Näin materiaalista saa leikattua tyylikkäitä opasteita sekä suoraan lattiapintoihin että seiniin. Kauniit kuviot ja värit auttavat hahmotuksessa. Näiden kuvioiden lisäksi opastuksessa on hyödynnetty valoja ja pintatekstuuria. Kuviot ovat graafisesti selkeitä ja toimivat monia aisteja tukien. Tämä auttaa varsinkin erityisryhmiä.
Suoria seiniä on vähän ja käytävät polveilevat. Luokkia voidaan jakaa liukuseinillä ja pulpeteista voi muodostaa erilaisia ryhmäkokonaisuuksia.
900 opiskelijaa jakaantuu ”kyläkouluihin”
Facebookissa ja keskustelupalstoilla on otettu aktiivisesti kantaa kouluprojektin toteutukseen. On pelätty, että valmiissa koulukeskuksessa 900 oppilasta muodostaa kaupungin koon huomioiden liian suuren yksikön. Suuresta koosta on kuitenkin etua. Yhteistilojen monikäyttöisyyden avulla tilojen käyttöaste paranee. Suuri, monitoiminen liikuntasali mahdollistaa kansainvälisen tason otteluita. Sali voidaan jakaa arkikäytössä usean ryhmän kesken. Salin monikäyttöisyyttä lisää siirrettävän katsomon taakse sijoitettu uuden ja vanhan salin yhdistävä 60 metrin juoksurata. Siinä voi hypätä pituutta, harjoitella heittolajeja tai vaikkapa golfin lähestymislyöntejä.
Arkkitehdit Seppo Markku ja Anneli Hellsten kertovat, että heidän tehtäväkseen annettiin tutkia ikäkausisolujen sijasta ”kyläkouluperiaatteella” toimivat yksiköt, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden, johon vielä integroitiin saumattomasti suuri joukko erityisoppilaita. Kaikki tilat suunniteltiin kaikille oppilaille soveltuviksi ja tukemaan hyvinkin erilaisia oppijoita ja oppimisprosesseja. Erikoisuutena koulussa on kolme yhteensä lähes 300 m2:n pajatilaa, jotka eivät ole ”korvamerkittyjä” millekään oppiaineelle, vaan ovat minkä tahansa ryhmän käyttöön soveltuvia projektityöskentelytiloja. Tilat on varustettu kuvataiteen, kädentaitojen, musiikin ja ruoanlaiton välinein.
– Rakennuksen toiminnallinen orientaatio perustuu väreille. Värit eivät ole pelkkä sisustus ja viihtyisyystekijä, vaan ne yhdessä erilaisten ikonioppimista tukevien symbolien kanssa opastavat ja auttavat koululaista hahmottamaan tilaa.
Erityisopetuksen hienouksia ovat terapia- ja aistitilat sekä hiljentymishuoneet. Luokkien nimet ovat ovien pielessä myös pistekirjoituksella.
Perusopetuksen rehtori Pertti Juntunen ja erityisopetuksen rehtori Arto Taipalus ovat erittäin tyytyväisiä toteutukseen. Vain pieniä viilauksia tehtäisiin, jos suunnittelu aloitettaisiin alusta. Kun koko projekti saadaan päätökseen, voi kolmas sektori, kansalaisopisto, seurat ja yhdistykset, hyödyntää monilta osin koulukokonaisuutta.
Koulussa pyritään mahdollisimman suureen avoimuuteen. Kaikista luokista on ikkunaseinät käytäviin ja ikkunoita ei peitetä.
– Pitää oppia elämään niin, että vaikka muuta elämää on ympärillä, silti pystyy keskittymään, rehtori Pertti Juntunen perustelee.
Ruokailu tapahtuu itsepalveluperiaatteella. Perunat, makaronit ja riisit keitetään koululla. Muu osa ruokaa tulee kaupungin keskuskeittiöltä. Itsepalvelu on vähentänyt jätteeseen menevän ruoan määrää.
Keskittämisestä etuja
Kaupungin puolesta projektipäällikkönä on toiminut työpäällikkö Hannu Törrönen. Hänen työnsä on käytännössä ollut paremminkin rakennuttamista. Törrönen kokee, että projekti on toteutunut hallitusti. Tavoitteissa, aikataulussa ja kustannuksissa on pysytty.
Kohteessa on kiinnitetty paljon huomioita liikenneturvallisuuteen. Lapset eivät joudu ylittämään ajoteitä ja paikoitusalueita, vaan kulkureitit koulukeskuksen alueella on suunniteltu turvallisiksi. Erityisopetusta antava Aninkoulu on saanut nykyaikaisia terapiatiloja. Näkövammaiset ja liikuntaesteiset on hyvin huomioitu.
Koulukeskuksessa on viihtyisä vapaa-ajanalue. Siellä on mahdollisuus välituntisin, iltaisin ja loma-aikoina kiipeillä, pomppia, liukua ja keinua. Hienot ja monipuoliset välineet aktivoivat liikkumaan. Itse koulun piha on suunniteltu siten, että lämpiminä päivinä osa opetuksesta on mahdollisuus toteuttaa pihalla. Pihasta on tullut iltaisin ja loma-aikoina kaupungin lasten kokoontumispaikka.
Monimuotoisia rakenteita
Koulukeskuksen rakennesuunnittelusta on vastannut Insinööritoimisto Eero Kellberg Oy Seinäjoelta. Eteläpohjalaiseen tapaan kohde on paalutettu ja alapohja tuuletettu. Rakenteet ovat monimuotoisia, joten Eero Kellberg katsoi paikallavalun soveltuvan kantaviin, tiiveyttä vaativiin rakenteisiin parhaiten. Paikallavaluja on peräti 13 000 m2, asennettuja betonielementtejä 1700 ja vesikattoa yli 6000 m2.
Monitoimisalin tulee palvella sekä huippu-urheilua että toimia konserttisalina. Salissa on korkealuokkainen joustolattia. Katsomotiloja on peräti 1600 hengelle. Tämä ennätysyleisö saatiin jo salin avajaisotteluun. Salin sisäkorkeus on 9 metriä ja jännebetonipalkkien pituus 34 metriä. Akustinen suunnittelu onnistui ja sali soveltuu hyvin myös musiikkikäyttöön. Katsomon alla on väestösuoja, joka toimii henkilökunnan sosiaalitiloina.
Omilla miehillä
Pääurakoisijana toimi Lujatalo Oy. Vastaavana työnjohtaja oli Antti Kotila ja työpäällikkönä Matti Ylihärsilä. Kohde päästiin aloittamaan ihanteelliseen aikaan alkukesästä 2009 ja suurista paikallavaluista huolimatta kohde saatiin vesikattoon ja ”reiät tukkoon” vuodenvaihteeseen mennessä. Lujatalo ei pirsto äärimmilleen omaa urakkaansa, vaan teetättää työt pääosin omilla luottohenkilöillä. Hankinnat kuuluivat irtokalusteita lukuun ottamatta pääurakoisijalle. Interaktiiviset taulut ja monet muut olivat rakennusmiehille uutta.
Saneerauksessa home yllätti
Uudisrakentaminen jatkui naapurissa olevien vanhojen tilojen saneerauksella. Sieltä löytyi kustannuksiltaan ja aikataulun kannalta ikävä yllätys. Vanhojen perustusten laudoitukset oli jätetty maan sisään. Ne olivat homehtuneet ja home oli levinnyt maavaraiseen alapohjaan. Todennäköisesti pahimmat rakenteet olisi kannattanut purkaa kokonaan ja rakentaa uusiksi, mutta nyt home poistettiin osin polttamalla ja osin kaasuttamalla kemiallisesti. Kaikissa uusissa rakenteissa on tuulettuvat alapohjat, joten sama virhe ei toistu.
Av-tekniikkaan panostettu
”Leuka ja liitu” on siirtymässä historiaan. Av-suunnittelusta vastannut Timo Tuominen on innostunut, mutta nöyrä. Hän näkee nykyaikaisen tekniikan suomia mahdollisuuksia, mutta myöntää samalla alan olevan murroksessa. Hintahaitari eri välineiden kesken on suuri. On mahdotonta tietää millainen tekniikka vetää pisimmän korren. Pelkät laitteet eivät ratkaise mitään. Niihin on saatava sisältöä eli aineistoa, joka palvelee opetusta järkevillä kustannuksilla. Lisäksi tarvitaan koulun sisälle tukihenkilö, joka Kauhajoen koulukeskuksessa on opettaja Harri Niemenmaa. Hän osallistuu laitteiden valintaan, opettelee ensin itse ja sen jälkeen opastaa ja auttaa kollegoita.
Av-tekniikka on muuttanut opetusta paljon. Se vaatii opettajalta hyvää oppimisen, laitteiden ja oppimateriaalin tuntemusta. Kaiken lisäksi varmuudella tiedetään, että muutaman vuoden kuluttua muutokset ovat suuria. Laite- ja materiaalitoimittajia häviää, yhdistyy ja uusia tulee tilalle. Edelläkävijän rooli ei ole kiitollinen, mutta vanhaankaan ei ole paluuta.
