Kallioon louhittu Järvikylpylä lämpenee järvienergialla
Järvikylpylä on kolmivuotisen, vuonna 2014 alkaneen kymmenen miljoonan euron investointihankkeen huipennus.
Ensimmäisenä valmistui kesällä 2015 avattu elämyshotelli ja sen jälkeen päärakennuksen uudet palvelutilat. Kylpylä viimeistelee kokonaisuuden. Investoinnilla liikevaihto haluttiin tuplata.
”Investointeja edeltävään aikaan verrattuna kasvua on tullut 95%”, toteaa matkailuyrittäjä Markus Heiskanen.
Yrittäjien, paikallisen Osuuspankin, ELY-keskuksen ja Finnveran rahoittaman investoinnin koko ja yrityksen kasvu ovat Itä-Suomen matkailussa poikkeukselliset.
Kylpylän sisätilat toistavat ympäröivän järviluonnon yksityiskohtia. Seinät ovat luonnon muotoilemia kallioita, lattia ja altaat luonnonkiveä. Kattoa peittävät yli 500 vuotta vanhat uppotukit. Niitä työmaalle toimitettiin 11 täysperävaunullista.
Kylpylän kuudessa sisäaltaassa allastilaa on 300 neliötä. Kesällä valmistuu saman verran ulkoaltaita, jotka polveilevat Saimaan rantaan saakka. Kahdeksasta saunasta viisi on sisällä ja kolme valmistuu rantaan. Palveluihin kuuluvat Asta-myrskysuihku, suolahuone, joogasali sekä kallion syvennyksiin louhitut hoitohuoneet. Kesällä viimeistellään ulkoalue ja rakennetaan kylpylän turvekatto.
Rakennus lämpenee maalämmöllä, jonka keräämiseksi järven pohjaan on upotettu neljä kilometriä putkea. Aurinkoenergia lämmittää tilat 7 kuukautta vuodesta. 75 % rakennukseen tuotetusta lämmöstä kierrätetään takaisin.
Kylpylässä on kaksivesijärjestelmä. Verkostoveden lisäksi tukkisaunan ja allastilojen putouksissa kiertää järvivesi.
Kylpylän rakentajina ovat olleet ensisijaisesti oman alueen ammattilaiset. Pääsuunnittelija on Partanen & Lamusuo Oy. Urakoinnista vastasi Rakennusliike Rantasalmen Rakentajat Oy, rakennesuunnittelusta savonlinnalainen insinööritoimisto S.O Kosonen Oy, ilmastointiurakoinnista Savonlinnan LVI-Palvelu Oy ja LVI-urakoinnista Savonlinnan LVI-Palvelu Oy. Sähkötoimisto Kenttälä Oy on hoitanut sähköasennukset. Hankkeeseen on osallistunut myös savonlinnalainen arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa.