Juteinikeskus liikuttaa oppilaita ja opettajia
Teksti: Anne Korkala, Kuvat: Jukka-Pekka Juvonen
Jaakko Juteinin yksi tunnetuimmista lauseista, arvon mekin ansaitsemme, toteutuu hattulalaisten lasten näkökulmasta kesällä valmistuneessa Juteinikeskuksessa täydellisesti.
– Kun aikuiset vielä hakevat toimintatapojaan ja opettelevat rakennusta, lapset ovat olleet täällä heti alusta saakka kuin kalat vedessä, koulun rehtori Minna Kallio kertoo kasvavan kuntakeskuksen pitkään toivotusta ja odotetusta uudesta koulurakennuksesta.
Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee esiopetus ja erityisopetustiloja, 175-paikkainen ravintola Jaakko kuumennuskeittiöineen sekä 1200 neliön liikuntahalli. Opettajainhuone ja alakoulun tilat ovat toisessa kerroksessa.
Erillisenä on kaksi kieliluokkaa, ateljeetiloja 200 neliötä sekä musiikkitila, jota käyttää myös Sibelius-opisto.
Erikoisuutena sisäänkäyntien yhteydessä on kuraeteiset, minne lapset jättävät kenkänsä.
Mallia Tanskasta
Koulussa työskentelee 260 oppilasta. Oppimisympäristöjä on kolme, joista kukin on kooltaan noin 180 neliötä.
– Lisäksi ympäristöihin kuuluu erillistiloja kuten lepohuone, pienryhmä- ja varastotiloja sekä WC:t, joten jokaiselle ympäristölle tulee kokoa yli 200 neliötä, Kallio kertoo.
Rakennus suunniteltiin tiukalla aikataululla kesällä 2014. Rakennuksen perusratkaisun ja muodon suunnitteli arkkitehti SAFA Airi Vesala, ja työmaa-aikana projektia veti arkkitehti Eero Renell, joka vastasi myös värityksestä ja kalustuksesta. Pääsuunnittelijana toimi Aarne von Boehm. Suunnittelutarjousvaiheen yhteydessä arkkitehtitoimisto kokosi ympärilleen muut suunnittelijat ja kantoi vastuun kaikista suunnitelmista. LVISA- suunnitelmat laati Sweco Talotekniikka Oy ja rakennesuunnitelmat Sweco Rakennetekniikka Oy.
Rakennuksen bruttoneliöt ovat 6800, josta kuntalaisten kauan kaipaama liikuntahalli haukkaa 1200 neliötä.
– Juteinikeskus on kunnan ensimmäinen koulurakennus 40 vuoteen ja monella tapaa merkittävä rakennus kunnalle, joten julkisivun pääväriksi valittiin raikkaan valkoinen. Mielenkiintoa on lisäämässä keltainen julkisivulaminaatti sekä rennon aaltoileva kattomuoto, luonnehtii arkkitehti Aarne Von Boehm rakennusta.
Tilaratkaisut ovat tiiviitä, ja kaikki tilat ovat lähellä toisiaan. Avotiloja suosivassa tilaohjelmassa on vähän väliseiniä ja moni niistäkin on toteutettu lasiseinillä, joilla saadaan näkyvyyttä tilasta toiseen. Lattiamateriaalina on muovi- ja kumimattoja sekä erityiskovaa kuivapuristelaattaa aulatiloissa ja ravintolassa. Avoimissa tiloissa akustiikka ja vaimennus ovat tärkeä osa viihtyvyyttä, ja sitä on lisätty kumimatoilla, aulan ja ravintolatilan ruiskutetulla tuplavillakatolla, valokuvaprintatuilla akustiikkalevyillä sekä tekstiilipintaisilla kalusteilla ja sermeillä.
Mallia tilasuunnittelulle haettiin kouluvierailuilla muun muassa Tanskasta.
– Avoimien oppimisympäristöjen tekeminen on vallitseva suuntaus nykyään. Myös uudessa opetussuunnitelmassa on tiettyjä avoimuuspyrkimyksiä. Seinättömässä yhteistilassa ryhmäytymistä tehdään kalusteilla, eriytymistiloilla ja erilaisilla sermeillä, von Boehm kertoo.
Myös kalustevalmistajat pystyvät vastaamaan avointen oppimistilojen vaatimuksiin. Ympäristöissä on esimerkiksi useita Beatboxeja eli katsomomaisia kalusteita, joita voi käyttää sekä oleskeluun että pienryhmätyöskentelyyn.
– Kilometrejä kertyy opettajille jopa yhdeksän ja oppilaille vielä enemmän, kun välitunnit lasketaan mukaan.
Työskentelyä sääsuojassa
Jaetussa urakassa pääurakoitsijana oli Pohjola Rakennus Häme Oy. Perustustyöt startattiin jo joulukuussa 2014, eivätkä suunnitelmat ehtineet kiireessä täysin samaan aikatauluun.
– Rakennuspaikka on savista moreenimaastoa. Heti perustusvaiheessa jouduimme muuttamaan pinnan tasauksia ja lisäämään salaojakaivoja. Maasto on alavaa ja yllättävän märkää jo lähtökohtaisesti. Rakennus sijaitsee vain neljä metriä tontin rajalta ja on takaosasta toista metriä maan alla. Naapuritontin salaojitetun pellon vedet valuivat myös perustuksiin, työmaapäällikkö Pasi Ruopsa kertoo.
Betonielementtirakennuksessa on muurattu julkisivu ja rappaus, jota keltainen julkisivulevy korostaa.
Rakennuksen muoto ja kattomuoto toivat urakkaan omat piirteensä.
– Ulkovaipassa on 15 kulmaa ja kattomuoto lainehtiva aaltoversio, joka on parhaimmillaan viisi metriä korkea. Katto vaati ponttilautaa jopa 60 kilometriä, Ruopsa kertoo.
Katon alla on 230 neliötä lämmintä varastotilaa ja IV-konehuoneet. Poikkeuksellista urakassa oli se, että vesikatto, julkisivun eristys, muuraus ja rappaus piti tehdä sääsuojassa.
– Meillä oli käytössä kaksiosainen sääsuoja ja kattourakassa kokenut mies ja hyvä mestari Veli-Matti Kauneela, joka hoiti urakan mallikkaasti, Ruopsa kertoo. Sisätöistä työläin oli liikuntasalin alakatto, jota työstettiin kahdeksan metrin korkeudessa parhaimmillaan kuudella henkilönostimella kerrallaan.
Hattulan kunnan nimeämän projektipäällikkö Riston Hastin läsnäololla on ollut vaikutusta sekä rakentamisen laatuun että hankkeen budjettiin. Hastin mukaan muutospaineita on kestetty hymyissä suin ja pienellä huumorilla.
– Ei niin pientä valua, ettei aamulla piikata. Lisätöitä tuli arviolta 260 000 euron verran, mikä nosti budjetin 14 miljoonaan, rakennuksen hienosäätövaiheen kiireisenä pitämä Hast toteaa.
22 maalämpökaivoa
Juteinikeskus on maan suurimpia maalämmöllä lämpiäviä julkisia rakennuksia. Keräilyputkistoa on seitsemän kilometriä 22 kaivossa. Lämpöä jaetaan lattialämmityksellä.
Maalämpöjärjestelmää hyödynnetään myös jäähdytykseen. Jäähdytettäessä syntyvä lämpöenergia varastoidaan maahan tai hyödynnetään lämpimän käyttöveden tuottamisessa.
Rakennusautomaatio ja lämpöpumppujen säätötekniikka on yhteensovitettu niin, että kummankin järjestelmän ominaisuudet voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Lämpöpumppujen automatiikka huolehtii halutun lämpöenergian tuottamisesta ja rakennusautomaatio LVIS-prosessien toimivuudesta.
Tilojen valaistuksen ohjaus on toteutettu läsnäoloantureilla, painikkein ja aikaohjelmalla. Järjestelmä on muuntojoustava, sillä valaisimia voidaan ohjelmallisesti säätää ja ohjata yksilöllisesti. Täten esimerkiksi tiloja jaettaessa ei valaisimien johdotusta tarvitse muuttaa.
Erityishuomio kosteudentorjunnassa
Suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitettiin erityishuomiota kosteudentorjuntaan. Rakenteisiin sijoitetuista 80 kosteusanturista tulee jatkuvaa infoa talotekniikasta Risto Hastin matkapuhelimeen.
– Lattialämmityksen ja käyttöveden vuotohälytykset tulevat tähän, ilmastoinnin ja lämmityksen ongelmat menevät kaukosäätönä suoraan valmistajalle, Hast kertoo.
Rakennuksen pääasiallisesta ilmanvaihdosta huolehtii kahdeksan tulo- ja poistoilmakonetta. Tehokkailla lämmöntalteenottojärjestelmillä varustetuissa koneissa on taajuusmuuttajakäyttöiset puhaltimet. Lähes kaikki tilat on varustettu olosuhdemittauksilla, joiden perusteella ilmanvaihtoa voidaan muuttaa tarpeen mukaan.
Kun olosuhteet vastaavat tavoitteita, ei rakennusta lämmitetä tai jäähdytetä liiaksi eikä ilmanvaihtoa käytetä turhaan. Tämä korreloi asiakastyytyväisyyden ja euron kanssa.
