Ikano Vantaa
– Ikano Retail Centre täydentää IKEAn ja koko Vantaan Akseli -yritysalueen tarjontaa. Erinomaiset liikenneyhteydet ovat houkutelleet tiloihimme Hong Kongin, Vepsäläisen, Partioaitan, Mustin ja Mirrin sekä Metropolin. Ikanolla on vahva kauppakeskuskonsepti, joka hyödyntää IKEAn vetovoimaa, kertoo Ikanon rakennuttamisjohtaja Mika Heiska.
Vantaan Ikano on Suomen ensimmäinen sarjassaan. Se sijoittuu Ikean läheisyyteen omalle tontilleen. Kaavoitussyistä IKEAlle ja Ikanolle ei voitu rakentaa yhteistä sisäänkäyntiä, kuten konseptin mukaisesti tulisi olla.
– Kuopion Matkukseen marraskuussa 2012 avattava Shopping Centre Matkus on Suomen ensimmäinen IKEAn ja Ikanon muodostama kauppakeskuskokonaisuus, johon saavutaan yhteisen sisäänkäynnin kautta, Mika Heiska toteaa.
Arkkitehtuuria silmän iloksi
Arkkitehti Frank Schauman, projektiarkkitehti Patrick Holmström ja Ikanon Vantaan pääsuunnittelija Jukka Reunanen Schauman Arkkitehdeistä ovat tuoneet uuden ilmeen maamme Retail Park -arkkitehtuuriin.
Vantaan Ikano on voimakaslinjainen rakennus, jossa massoittelu etenee rauhallisen loogi-sesti, rytmiikaltaan rakennus jäsentyy helposti katsojalle ja eri kaupanalan liikkeet nousevat esiin tasapainoisesti. Värien rooli arkkitehtuurissa on omaa luokkaansa. Niiden avulla kukin yritys saa tasavertaisen paikan julkisivussa. Idea on hyvä ja kantava.
Väritys myös tekee Ikanon arkkitehtoniseen ilmeeseen raikkauden tunnun.
Arkkitehti Holmsröm kertoo: – Ikano-hankkeen tarkoituksena on luoda puitteet suurehkoil-le kaupan yksiköille Ikean välittömään läheisyyteen. Suunnittelun lähtökohtana oli toimin-nallisuuden suhteen Retail Park-ajattelutapa. Teema jalostui osittain pienois-kauppakeskukseksi yhteisaularatkaisulla, mikä antoi mahdollisuuden massan sisäpuolisten pienempien liiketilojen suunnittelulle.
Frank Schauman, joka on siirtynyt Schauman Arkkitehdeissa toimitusjohtajan roolista yh-tiön arkkitehtuurin kehittäjäksi, kertoo kohteen suunnittelun lähtökohdista:
– Rakennuspaikka on viimeisiä rakentamattomia tontteja Porttipuiston kaava-alueella. Ika-no-hanke on Ikean ohella näkyvin osa koko alueen julkisivuilmeestä Kehä III:lle. Tästä lähtökohdasta olemme pyrkineet sopeuttamaan rakennuksen ilmeen Ikea-brändiin sekä luomaan sille myös omaehtoisen raikkaan ja kaupallisen imagon. Toisaalta vanhalta Por-voontieltä ja alueen sisältä katsoen rakennus on sopeutettu jo rakennettuun ympäristöön ja maaston muodosta syntyneeseen lähtökohta-asetelmaan.
Pääsuunnittelija Jukka Reunanen syventää:
– Rakennus on kauttaaltaan korkealuokkainen. Sen runko on itse asiassa VTT:llä aikanaan sertifioitu järjestelmä ja samaa linjausta olemme noudattaneet julkisivujen osalla. Pääjulki-sivun kokonaisilmettä hallitsee metalli ja antaa sille jopa huonekalumaisen tunnun. Pää-massan lastauspuolen julkisivumateriaaliksi valitsimme tiililankun, joka on myös päätyjul-kisivun verhoilumateriaali.
Liitosdetaljien stringenssi, profiilien hoikkuus ja värikylläisyys tekevät Ikanosta kuin teol-lisen muotoilun kautta syntyneen kokonaisuuden. Porttipuiston kaupunkikuvassa IKEA ja Ikano muodostavatkin hienon kokonaisuuden ja nousevat alueen ilmeestä selvästi esiin.
Silmänilon takana on rakenne
Ikanon päärakennesuunnittelu ja betonirakenteiden suunnittelu oli KVR-urakoitsijan han-kinta. Muilta osin urakoitsija suoritti hankinnat tuoteosakauppana: teräsrunko, ulkovaippa, vesikatto, ulkoportaat, lasiseinät. Niiden suunnittelusta vastasivat niiden toimittajat.
Harry Dunkel Rakennesuunnittelutoimisto Sormunen & Timonen Oy:stä kertoo:
– Päärakennesuunnittelijana tehtävänäni oli betonirakenteiden suunnittelun lisäksi edellä mainittujen suunnitelmien yhteensovittaminen. Oman lisän tähän suunnittelun hallitsemi-seen toivat viranomaisten vaatimat ulkopuoliset tarkastukset. Niitä tehtiin rungon osalta koskien sekä teräs- että betonirakenteita.
Ikanon rakenteiden tarina on seuraavanlainen. Koska tontin maanrakenne on pehmeää, suo-ritettiin perustaminen teräsbetonisin tukipaaluin ja osalla tonttia se tehtiin porapaaluin. Vain pienellä osalla tonttia käytettiin perustamisessa maanvaraisia anturoita. Perustusten päällä ovat teräsbetoniset, paikalla valetut paaluanturat, joiden päällä on kapillaarikatko. Se on välttämätön, koska pohjavesi on erittäin lähellä. Anturoille on valettu teräsbetonilattia, jonka päällä on teräsrunko.
Teräsrungon muodostavat liittopilarit ja tasoristikoilla jäykistetyt matalapalkit, välipohjat on rakennettu ontelolaatoista. Yläpohjan kannakkeina ovat niska- ja harjaristikot, joiden päällä on kantava poimulevy. Porrashuoneet ja hissikuilut on niin ikään paikallavalettua teräsbetonia kuten sokkelitkin.
Ikanon rakennusfysikaalisessa toiminnassa oli asetettu ilmantiiviydelle kovat vaatimukset.
– Itse asiassa energiatehokkuuden tasauslaskennassa oli ilmatiiveydelle käytetty parempaa arvoa, kuin perusarvoa eli n. 50=4,0 1/h. Tämä tarkoitti sitä, että ilmatiiveys piti osoittaa mittauksin. Täten kaikkien detaljien tarkistelu on ollut merkittävä osa sekä suunnittelua että toteutusta, Dunkel toteaa.
– Ikano Retail Park on B-energialuokan rakennus. Rakennuskuoren ilmatiiviysmittauksissa ulkoseinäelementtien ilmatiiveyslukemaksi saatiin 0,3 1/h, mikä on erittäin hyvä, summaa Ikanon rakennuttamisjohtaja Mika Heiska asiasta.
Kireässä aikataulussa tavoitteisiin
Talonrakentamista edelsi maarakentamisen urakka. Mika Heiska Ikanolta kertoo:
Tontin maarakennustyöt alkoivat helmikuussa 2011 ja rakennustöihin pääurakoitsija Peab ryhtyi kesäkuussa 2011. Hallinnan luovutukset pidettiin helmi-maaliskuun vaihteessa. Ikano Retail Centerin rakennusaika oli siis todella lyhyt. Kun tiedossa on se, että tonttimaa on ollut vesijättöistä, niin projektin läpivientiaika tuntuu lyhyeltä.
– Maarakennustyöt olivat erittäin vaikeat. Tontille rakennettiin esimerkiksi kaikki mahdol-liset hulevesien hallintajärjestelmät. Maamassojen rakennetta vahvistettiin kalkkistabiloin-nilla ja maahan ajettiin 10 000 stabilointipaalua. Teräsbetoni ja RR-paaluja juntattiin kovaan pohjaan noin 10 kilometrin verran, Mika Heiska summaa.
Suuri haaste tämän kohteen osalla oli aikataulun kireys. Kyse on KVR-urakasta, jonka run-kohankinnasta tehtiin päätös noin kuukausi ennen kuin perustuksia aloitettiin valaa. Täten esimerkiksi rakennesuunnittelu pääsi alkamaan miltei rakentamisen kynnyksellä.
Työpäällikkö Heikki Korpela Peab Oy:stä piti pääurakoitsijan tahtipuikkoa kädessään, ja leikillisesti sanoen, se iski masurkan tahdissa.
– Teimme hankinnat melko suurina palasina. Suurimmat hankinnat ovat olleet Primekss Suomi Oy:n suorittama paalulaatan valu, Ruukki Construction Oy:n toimittama teräsrunko. Consti Talotekniikka Oy toimitti meille sekä talotekniikan suunnittelun että urakoinnin. Julkisivujen osalla keraamisen julkisivulankkutoimituksen suoritti Suomen Ohutlevyasennus Oy ja julkisivuverhousurakan Metek Oy. Vesikattourakan veti lävitse Protan Oy, Heikki Korpela summaa.
Alkuun tarkoituksena oli hankkia teräsbetonirakenteinen runko, sokkeli, hissikuilu ja por-rashuoneet. Kaikki betonielementtitoimitukset olivat kuukausien toimitusaikojen takana. Teräsrakenteinen runko on nopea pystyttää ja siksi valinta osui sen kannalle. Runkojärjes-telmän vaihdos toi kuitenkin tullessaan toisenlaisen palonsammutusvaatimuksen.
Viranomainen vaati rakennettavaksi A-luokan spriklerjärjestelmän. Tämä tarkoitta sitä, että esimerkiksi vesivuo on suurempi kuin normaalisti ja että järjestelmässä on oma vesilähde, joka on jaettu kahteen säiliöön. Yhteistilavuudeltaan ne ovat 700 kuutiometriä. Tällä tavalla vesilähde on aina varmistettu, vaikka toista säliötä huollettaisiin. Säiliöt on rakennettu las-tauspihan alle.
Teräsrungon valinta toi mukanaan myös muita hyötyjä, Korpela kertoo:
– Teräsristikko on ilmava rakenne ja siksi sen sauvojen lomitse voi valita useampia talotek-niikan installaatioreittejä. Aikataulun pitämisessä se on hyödyllinen siksi, että se on toimi-tettu paikalle valmiiksi maalattuna, joka helpottaa sisävalmistustöitä. Toki AA-luokan run-gon valinta toi tullessaan kolmansien osapuolien tarkastuksia sekä suunnitelmiin, laskelmiin ja toteutukseen liittyen. Kaikki saatiin kuitenkin tehtyä asennustyön yhteydessä aikataulun häiriintymättä.
Energia, päivän sana
Energiatehokkuus on päivän sana rakentamisessa. Tavoitteena ovat rakennuksen lämmitys- ja jäähdytystarpeen minimointi, joka taas johtaa alhaiseen hiilidioksidipäästöön.
Ikano Vantaa ei ole poikkeus tästä. Rakennuskuoren ilmatiiviys ja IV-järjestelmän mitoitus ovat avainsanoja tässä.
Consti Talotekniikasta lvi-suunnittelija Heikki Leskinen syventää:
– Talotekniikan osuus tämän tyyppisissä rakennuksissa, joissa vuotoilma on saatu hyvin kuriin, on tietenkin mitoittaa tate-järjestelmä siten, että sen hyötysuhde on paras mahdolli-nen.
Ikano on siis state of art -rakennus. Sen hienous on kenties juuri siinä, että tekniikka ja ark-kitehtuuri muodostavat yhteneväisen kokonaisuuden. Mikään ei ole turhaa, eli käänteisesti sanottuna, kaikki rakenneosat ovat toiminnallisia luonteeltaan, näin rakennus on myös ra-kennusfysikaalinen kokonaisuus, melkein kuin orgaaninen toiminnoiltaan: Pian valmistuva viherkatto Hong Kong-tavaratalon korkeamman massan päällä on kuin allekirjoitus edellisen väittämän alla.
– Viherkatto on tärkeä osa kiinteistön hulevesijärjestelmää. 2 200 m2 laajuinen viheralue tulee puskuroimaan rankkasateiden aiheuttamaa sadevesikuormaa hidastamalla veden pää-syä Vantaan kaupungin sadevesijärjestelmään. Visuaalisesti viherkatto pehmentää raken-nuksen ulkonäköä Vanhalta Porvoontieltä sitä katsottaessa. Lisäksi viherkatto tulee toimi-maan suuren kokonsa vuoksi Helsingin yliopiston viherkattokasvillisuuden koeistutuskent-tänä, summaa Patrick Holmström Schauman Arkkitehdeistä.
