Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskus Jyväskylässä
[Best_Wordpress_Gallery id=”16″ gal_title=”Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskus”]
Teksti: Tommi Salo Kuvat: Martti Kapanen
Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskuksen rakentaminen oli Jyväskylän kaupungin merkittävimpiä 2000-luvun alun peruspalveluinvestointeja. Koulukeskus on yhtä aikaa moderni oppimisympäristö koululaisille ja kohtauspaikka Huhtasuon asuinalueen asukkaille.
– Koulukeskus tuo Huhtasuolle uudenlaista julkisen rakentamisen ilmettä ja nostaa samalla koko alueen viihtyisyyttä, koulukeskuksen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Timo Koljonen Linja Arkkitehdit Oy:stä sanoo.
Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskus toteutettiin kahdessa vaiheessa vuosina 2012–2015. Hankkeen ensimmäinen vaihe, päiväkoti ja erityiskoulu, valmistui vuonna 2013.
Nyt valmistuneeseen toiseen vaiheeseen kuuluivat yhtenäiskoulu ja liikuntahalli.
Huhtasuon yhtenäiskoulun rehtori Kirsi Ruoppila on ollut uusien tilojen suunnittelussa alusta lähtien ja nähnyt niiden valmistuvan koululaisten käyttöön. Hän sanoo, että koulussa päästään nauttimaan nykyaikaisista, esteettisesti kauniista, valoisista ja esteettömistä tiloista.
– Esimerkiksi käytävät ovat niin leveät, että nuoret mahtuvat oleskelemaan ja aikuiset samalla kulkemaan niillä. Myös pyörätuolia käyttävät oppilaat mahtuvat kulkemaan näillä käytävillä, Ruoppila korostaa.
Uudet koulutilat mahdollistavat opetuksen eriyttämisen ja ryhmätyötyöskentelyn. Toisaalta koulu on suunniteltu siten, että tilojen yhteiskäyttö on mahdollista avaamalla siirtoseiniä.
Taitoaineet hyötyvät jatkossa siitä, että tietotekniikka on integroitu tiiviisti kädentaitojen luokkien yhteyteen.
Liikuntasaliin mahtuu neljä ryhmää kerrallaan
Huhtasuon uudessa koulussa on huomattavasti normaalia suurempi liikuntasali. Se voidaan jakaa neljään isoon osaan. Yli 1 100 neliömetrin liikuntahalli palvelee koulun oman käytön lisäksi lukuisia lähialueiden ilta- ja viikonloppukäyttäjiä. Kouluajan ulkopuolisessa käytössä hyödynnetään muitakin tiloja, esimerkiksi musiikkiluokkia.
Ruokala rakennettiin uuden koulun sydämeen. Se ei ole perinteinen kouluruokala, vaan siinä on paljon opiskelijaravintolan piirteitä. Tämä näkyy muun muassa siinä, ettei kyseessä ole yksi suuri ruokailutila, vaan sitä on jaettu osaksi pienempiin looseihin.
Liikuntasali liittyy suoraan ravintolaan ja aulaan, mikä mahdollistaa suurienkin tilaisuuksien järjestämisen.
Huhtasuon yhtenäiskouluun rakennettiin oppilaille iso piha, jossa voidaan ohjata nuoria toiminnallisuuteen esimerkiksi välituntien aikana.
Koulussa on tumma tiilipinta julkiseen suuntaan ja värikkäämpi, leikkisämpi ilme sisäpihan puolelle. Kattokorkeus putoaa oppilaspihan suuntaan.
Yhtenäiskoulun sisätilat ovat pääosin vaaleat. Sisällä on joissakin osissa käytetty tiilipintaa.
Käytävillä ja luokissa on oman kotialueen tehosteväreinä keltaista ja oranssia.
– Näin pystymme opastamaan erityisesti nuorempia oppilaita oikeisiin paikkoihin, arkkitehti Koljonen sanoo.
Yksi olennainen osa koulusuunnittelua on autoliikenteen eriyttäminen oppilasliikenteestä. Huhtasuolla rakennus itsessään rajaa oppilaspihan puolelle rauhallisia sisäpihoja, joista koululaisilla on sisäänpääsy rakennukseen.
Oppilasvirtoja ohjataan myös eri kerroksiin. Yläkoululaiset kulkevat omien oviensa kautta yläkertaan ja nuoremmat oppilaat omista ovistaan alakertaan.
– Tämä on kengätön koulu. Kouluun tarvittiin isot tuulikaapit vaatteille ja kengille, Koljonen huomioi.
Tekijät pitkään mukana
Arkkitehti Timo Koljonen toimi Huhtasuon koulu- ja päiväkotikokonaisuuden pääsuunnittelijana. Ensimmäisen vaiheen projektiarkkitehtina toimi Virve Väisänen ja toisen Veli-Pekka Ranta.
Koljonen sanoo Huhtasuon projektin olleen varsin suoraviivaista suunnittelua.
– Käyttäjät ja tilaaja olivat kommentoineet suunnitelmia tarjousvaiheessa. Siitä oli hyvä ponnistaa toteutusvaiheeseen.
Koljonen oli mukana hankkeen molemmissa vaiheissa aina vuodesta 2010 lähtien. Suuren koulukeskuksen rakennushankkeen laajuus ja vaiheistus vaikuttivat siihen, että tekijät ovat olleet mukana poikkeuksellisen pitkäkestoisessa projektissa.
– Heti alkuvaiheessa suunniteltiin kokonaisuutta. Tiesimme, että kokonaisuus rakennetaan vaiheittain, Koljonen sanoo.
Elinkaarihankkeessa rakennetaan kuin itselleen
Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskus oli ensimmäinen elinkaari- ja kumppanuusmallilla toteutettu rakennushanke Jyväskylässä.
Kokonaisuuden toteuttivat yhteistyössä YIT Rakennus Oy ja Caverion Suomi Oy. Kyseessä oli yksi urakka, joka oli jaettu kahteen vaiheeseen. Elinkaarihankkeen urakkaosuus toteutettiin KVR-periaatteella.
– Elinkaarihankkeen keskeinen tarkoitus on hankkia opetuksen ja päivähoidon toimintaympäristön vaatimuksien mukaiset olosuhteet, kiinteistökehityspäällikkö Mikko Lepo Jyväskylän kaupungin Tilapalvelusta tiivistää perusajatuksen.
Koulurakennuksen omistaa Jyväskylän kaupungin omistama KOy Jyväskylän Huhtasuon koulukeskus. Elinkaarisopimus on niin sanottu kolmikantasopimus omistajan, palveluntuottajan ja kaupungin kesken.
Koulurakennuksen ylläpidosta vastaa seuraavat 20 vuotta Caverion Suomi. YIT Rakennus puolestaan vastaa rakentamistyön osalta rakennuksesta Caverionille samat 20 vuotta. YIT tekee koulussa vuositarkastukset. Mahdolliset korjausvastuut ja käyttäjien lisärakentamistoiveet ovat myös YIT Rakennus Oy:n vastuulla.
– Elinkaarihanke näkyy muun muassa siinä, että kaikkia ratkaisuja ja materiaaleja mietittiin rakentamisvaiheessa tuleva käyttö tarkasti huomioiden. Kyseessä oli erittäin mielenkiintoinen hanke, jossa osapuolet pääsivät vaikuttamaan ratkaisuihin jokaisessa vaiheessa, YIT Rakennuksen työmaapäällikkö Harri Airasvirta sanoo.
– Elinkaarihankkeessa kaikkia ratkaisuja mietitään isolla joukolla. Kohdetta rakennetaan siten kuin rakentaisi itselleen, Timo Koljonen täydentää.
Hän muistuttaa, että nykyisin ei riitä vain se, että rakennus luovutetaan käyttäjille sopimuksen mukaisesti. Olennaista on, että käyttäjät opetetaan käyttämään uusia tiloja mahdollisimman tehokkailla tavoilla.
Ilmanvaihto muuttuu salissa pelin mukaan
Huhtasuon koulukeskuksessa on hyödynnetty kaikkialla läsnä olevaa, näkymätöntä tekniikkaa. Caverion Suomen hankekehityspäällikkö Teemu Liehu sanoo, että ensimmäisenä mietittiin, miten rakennetaan talon sisäinen kuituverkko. Lopulta kouluun tehtiin monen renkaan verkko.
– Koulussa on internet internetin sisällä. Kyse on täysin ulkopuolelta ohjattavasta verkosta, jota suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin it-ihmisten kanssa, Liehu kertoo.
Hän muistuttaa, että nyt rakennettu it-alusta mahdollistaa jatkossa paljon muutakin kuin mitä tähän mennessä on suunniteltu ja toteutettu.
Koko koulukompleksissa on 1 700 valaisinta, joilla jokaisella on oma osoitteensa. Valoja voidaan siis ohjata tarvittaessa valaisinkohtaisesti.
– Järjestelmässä on varauduttu siihen, että se toimii käyttäjäkohtaisesti sen mukaan, kuka tulee luokkahuoneeseen, Liehu sanoo.
Valaistus mukautuu luokissa aina käyttötarkoituksen mukaisesti. Myös ilmanvaihdon osalta voidaan liikuntasaliin ohjelmoida valmiiksi erilaisia malleja sen mukaan, pelataanko koripalloa vai sulkapalloa.
Suunnitelmien mukaan koulun käyttäjät voivat tulevaisuudessa kytkeytyä koulun av-verkkoon langattomasti vaikka älykännykällä.
– Näitä järjestelmiä kehitetään edelleen yhdessä käyttäjien kanssa käyttökokemusten karttuessa, Liehu kertoo.
Koulun valvonnassa hyödynnetään samantyylistä teknologiaa kuin lentokentillä. Luokkia ja sosiaalitiloja lukuun ottamatta Huhtasuon yhtenäiskoulussa on aukoton kameravalvonta.
Käyttöä voidaan simuloida virtuaalisesti
Huhtasuon rakennushankkeessa on pyritty energiatehokkaan koulun rakentamiseen. Oppimismukavuus paranee ja energiatehokkuus kasvaa, kun rakennus jäähdytetään etukäteen.
Kouluravintola ja aula avautuvat keskusaukiolle pohjoiseen päin. Näin on huomioitu rakennuksen energiatehokkuus jäähdytystarpeen pienentyessä.
– Kun koulun sisältä otetaan kuva, mitä kuvasta puuttuu? Näkyvissä on hyvin vähän putkia tai laitteita, Teemu Liehu kysyy ja vastaa.
Lähes kaikki koulun tekniikka tuodaan katon kautta. Tekniikkatilat ja -käytävät sijoitettiin varsinaisten käyttötilojen ulkopuolelle, jolloin niitä voidaan käyttää häiritsemättä koulun varsinaista toimintaa. Järjestelmä myös tarkkailee reaaliaikaisesti itseään, joten tietoa saadaan käymättä paikan päällä.
– Pystymme tekemään erilaisia simulaatioita Huhtasuon koulurakennusten käytöstä. Voimme testata yhden parametrin muutoksen vaikutuksia muihin toimintoihin, Liehu kertoo.
Hän pitää tärkeänä, että moderninkin koulun järjestelmiä voidaan kehittää vuosien kuluessa. Opetussuunnitelmien muuttuessa muuttuvat myös koululle ja varsinkin sen informaatioteknologialle asetetut vaatimukset.
– Nykyiselle alustalle halutaan tuoda yhteistyössä koulun käyttäjien kanssa koko ajan uutta. Tavoite on, että 20 vuoden päästä kyse on yhä edelläkävijäkoulusta, eikä Huhtasuolla ajeta 20 vuotta vanhan auton teknologialla, Liehu kuvaa.
Koulusta haluttiin terveellinen talo
Huhtasuon yhtenäiskoulun rakennuksessa on paikalla valettu betonirunko. Välipohjissa on ontelolaatta. Julkisivu on paikalla muurattu, osaksi rapattu. Väliseinät tehtiin kestävyyden varmistamiseksi betoniharkoista ja sisätilojen seinät maalattiin.
Molemmissa vaiheissa käytettiin kuivapuristelaattaa kaikissa maanvaraisissa lattioissa. Liikuntasalissa on yhdistelmäjoustava lattia.
Huhtasuon rakennushanke toteutettiin Terve talo -kriteeristön mukaisesti.
– Kaikissa kohdissa hyödynnettiin tiiviitä, turvallisia ja mahdollisimman energiatehokkaita rakenteita, arkkitehti Koljonen sanoo.
Harri Airasvirta sanoo rakennuksen monimuotoisuuden tehneen rakentamisurakasta mielenkiintoisen.
– Koulussa ei ole juurikaan suoria kulmia. Vesikatto oli myös oma haasteensa suuren korkeutensa ja monimuotoisuutensa takia, YIT Rakennuksen työmaapäällikkö kertoo.
Huhtasuon yhtenäiskoulun rakennusurakka valmistui suunnitellun aikataulun mukaisesti. Koulun noin 700 oppilasta sekä noin 60 opettajaa ja 20 muuta työntekijää aloittivat arkensa uusissa tiloissa elokuussa kesäloman päättyessä.
