Heymo 1 by Sokos Hotels
Swing House -kokonaisuus Espoon Keilaniemessä on valmis: kaksi toimistorakennusta ja vastavalmistunut hotelli Heymo 1. Yritys- ja yliopistomaailman ytimeen nousseen hotellin julkisivua hallitsee ruosteenväriset teräksiset purjeet, ja hotellikonsepti on jotain ihan uutta, kun hotellioperaattori Sokos Hotels tuo markkinoille flexible service -hotellikategorian.
Otaniemeen kuuluvan Keilaniemen alue tunnetaan korkean teknologian yrityksistään ja suuryritysten pääkonttoreista. Nesteen kuuluisa toimistotorni, nykyinen Accountor Tower, nousi alueelle jo vuonna 1976. Keilaniemen vieressä sijaitsee Aalto-yliopiston pääkampus ja Otaniemen teekkarikylä.
Kasvavan teknologia-alueen keskelle, Kuusisaarentien ja Miestentien väliselle saarekkeelle, on valmistunut työeläkeyhtiö Elon rakennuttama kolmen kiinteistön muodostama Swing House -kokonaisuus. Siihen kuuluu noin kymmenen vuotta vanha Swing C -toimistorakennus, sen viereen vuoden 2021 lopussa valmistunut toimistotalo Swing Plus C ja tämän vuoden helmikuussa valmistunut hotellirakennus Swing Plus A.
Swing Plus A:n hotellioperaattori on Sokos Hotels, ja uuden hotellin uusi nimi on Heymo 1. Kyseessä on ketjun uuden hotellityypin ensimmäinen hotelli, jota luonnehditaan sanoilla ”flexible service”. Se tarkoittaa hotellioperaattorin mukaan, että asiakas maksaa vain siitä, mitä tarvitsee. Asiakaspalvelua on tarjolla ympäri vuorokauden, siitä vastaavat fixerit, mutta suuri osa palveluista on saatavissa digitaalisesti: hotelliin kirjaudutaan sisään ja ulos automaateilla, aamiaista saa milloin vaan aamupalaälykaapista.
Julkisivussa purjeet
Kaikki Swing Housen kolme rakennusta ovat yhteydessä toisiinsa ensimmäisen kerroksen tasolla: hotellin aulasta voi kulkea sisäkautta vanhaan toimistorakennukseen asti. Vierekkäin seisovia uudisrakennuksia yhdistää matala, lasiseinäinen nivelkohta. Rakennukset ovat samankorkuiset, ja molempien julkisivua koristavat ruosteenväriset, corten-teräksestä valmistetut purjeenmuotoiset levyt. Julkisivuissa on käytetty myös valkobetonia, punatiiltä ja graafista betonia.
– Sijainti Otaniemen kampusalueen vieressä, luonnon läheisyydessä, tarjosi mahdollisuuden julkisivulla leikittelylle, sanoo kohteen pääsuunnittelija, L Arkkitehdit Oy:n Robert Trapp.
– Päädyissä oleva punatiili sopii yliopistokampuksen tyyliin ja valkoinen betoni alueen moderneihin toimistotaloihin. Julkisivujen purjeet puolestaan muistuttavat merestä, jonka äärellä koko ajan ollaan.
Purjemalli syntyi Trappin ideoimasta kolmioaiheesta, joka toistuu julkisivun valkoisessa graafisessa betonissa. Kolmiokuvioita on myös teräspurjeiden alle piiloon jäävässä ruskeansävyisessä betonipinnassa. Teräksisten levyjen rei’itykset on tarkkaan suunniteltu tietokoneohjelman avulla. Trappin mukaan purjeet muodostavat näyttävät kaksoisjulkisivun ja tarjoavat samalla suojaa auringonvaloa ja -lämpöä vastaan.
Corten-teräs on tuttu materiaali Trappille, joka on käyttänyt sitä muun muassa Helsingin Telakkarantaan vuonna 2020 valmistuneen Euroopan kemikaalivirasto ECHA:n julkisivussa. Säänkestävä teräs saa ajan myötä patinoituneen ruostepinnan, joka suojaa sitä korroosiolta.
Hotellin lännenpuoleinen fasadi teräspurjeineen on erityisen näyttävä yöaikaan, kun julkisivu on valaistu alhaalta päin.
Rakentaminen sujui aikataulussa
Pääurakoitsija Peabin kokonaisurakkaan kuului 7-kerroksisen toimistotalon ja 8-kerroksisen hotellin rakentaminen. Rakennuksissa on yhteensä 22 700 bruttoneliötä. Kummankin hankkeen osalta maanrakennustyöt alkoivat maaliskuussa 2020 ja runkotyöt saman vuoden kesäkuussa. Toimistorakennus valmistui joulukuussa 2021 ja hotelli helmikuussa 2022.
– Pysyimme hyvin aikataulussa. Jos koronapandemiaa ei olisi ollut, olisimme saaneet hotellin valmiiksi etuajassa, kertoo työpäällikkö Jari Lappi Peab Oy:stä. Pahin tilanne sairastumisten suhteen oli Lapin mukaan kesän 2021 jälkeen. Pandemia hidasti hanketta sekä työmaahenkilöstön että tuotantoketjussa olleiden tuotevalmistajien osalta.
– Urakoitsijat joutuivat siirtämään omia urakkasuorituksiaan tai sitten hankkimaan sairastuneiden tilalle toisia työntekijöitä. Työmaan kannalta kaikki onnistui loppujen lopuksi todella hyvin, kiitos työnjohtajien hyvän toiminnan koronan aikana, Lappi sanoo.
Kapealle tontille sovitetun hotellirakennuksen toinen pääty on Miestentielle ja toinen Kuusisaarentielle päin. Uusi kevyen liikenteen väylä kulkee hotellin editse Keilaniemeen ja metroasemalle. Hotellin sisäänkäynti on Miestentien puolelle, ja sinne kuljetaan pilarien päällä seisovan ulokkeen alta. Uloke on kannatettu ylhäältä päin.
– Rakensimme ensin teräsrungon valmiiksi ylös saakka välipohjalaattoineen. Ylimmässä kerroksessa asensimme erityiset lisäpalkit, jotka siirsivät kannatettavat kuormat toisiin rakenteisiin. Vasta sen jälkeen ulokkeen ulkoreunan pilarit kiinnitettiin paikoilleen ja kannatus saatiin hoidettua, Jari Lappi kertoo.
Vasta teräsrungon valmistuttua voitiin asentaa ulokkeen betoniset julkisivuelementit ja lopuksi corten-elementit. Samoin välipohjien pintalaatat saatiin valettua vasta, kun julkisivun betonielementit olivat paikoillaan.
Ilmanjaossa pystyhormit
– Kaksi kiinteistöä, hotelli- ja toimistorakennus, muodosti toiminnallisen kokonaisuuden, jonka taloteknistä suunnittelua tehtiin porrastaen, kertoo suunnittelujohtaja Vikke Niskanen Granlund Oy:stä. Niskanen vastasi projektissa sekä talotekniikan kokonaissuunnittelusta että LVI-suunnittelusta.
Rakennuksilla on yhteinen lämmönjakokeskus. Lämmitysmuotona on maalämpö ja kaukolämpö.
– Vaikka rakennuksilla on sama harjakorkeus, on hotellissa yksi kerros enemmän. Kerroskorkeutta oli siis pudotettava, mikä puolestaan teki ilmanvaihdon jaon matalissa huonekorkeuksissa haasteelliseksi. Ilmanvaihtoa oli suunniteltava huonemäärän ehdoilla, Niskanen toteaa.
Koska vaakasuuntainen ilmanjako ei ollut mahdollista matalan kerroskorkeuden takia, tehtiin huoneisiin pystysuuntaiset hormit. Yhteen hormiin yhdistettiin aina kaksi huonetta.
Huoneisiin asennettiin hotellioperaattorin toivomuksesta säteilypaneelit lämmitystä ja jäähdytystä varten. Niskasen mielestä ratkaisu on hyvä, sillä paneeli vaihtaa nopeasti huoneen lämpötilan, kun asiakas tulee huoneeseen. Välitön lämpötilan vaihtuminen tuntuu miellyttävältä. Lisäksi säteilijät ovat vedottomia ja hiljaisia.
Vanhan toimistotalon alla oleva pysäköintihalli oli rakennettu jo kymmenisen vuotta sitten. Talotekniikan integroiminen uudisrakennusten alla oleviin uusiin halleihin oli Niskasen mukaan haastavaa.
– Kymmenen vuotta sitten ei myöskään ollut säädöksiä hulevesien viivytykselle. Löysimme onneksi hyvän paikan säiliölle hotellin ryömintätilasta. Käytimme hyväksi jo aiemmin kalliosta rakennuksen alta löydettyä onkalotilaa, Vikke Niskanen kertoo.
Ensimmäinen hotelli lajissaan
Hotellin aulassa, vastaanottotiskin oikealla puolella, on rivi itsepalveluautomaatteja, joiden avulla asiakas voi kirjautua sisään hotelliin. Vasemmalla puolelle jää alue, jonka seinään on suurin kirjaimin kirjoitettu Kitchen. Tänne on sijoitettu niin sanottuja älykaappeja, joista hotellivieras voi luottokortilla tai mobiilitunnisteella ostaa esimerkiksi aamiaista ja muita ruoka-annoksia.
Keittiötilasta on kulku värikkäästi kalustettuun oleskelutilaan ja sieltä edelleen toimistotalon puolella olevaan ravintolaan. Ravintola ja kesää odottava terassi ovat yhteiset toimistorakennukselle ja hotellille. Terassin reunalle on sijoitettu myös muutama hotellihuone, joista on kulku terassille.
Hotellin noin 260 huonetta sijaitsee tasaisin välein pitkien käytävien varrella. Kaikki huoneet ovat samankokoisia kahden hengen hotellihuoneita, joissa on suihkulla varustettu kylpyhuone. Keskellä oleva sänky vie suurimman osan huonetilasta. Lähes seinän kokoinen ikkuna tuo huoneeseen avaruutta, ja leveällä ikkunapenkillä voi istahtaa ja ihailla espoolaista maisemaa. Lännen suunnassa, jos on tarpeeksi korkealla, näkyy Tapiolan siluetti, ja sen takana häämöttää Haukilahden kuuluisa Haikaranpesä.
Osa hotellihuoneista on varustettu äänieristetyillä väliovilla, joiden ansiosta kaksi tai kolmekin perushuonetta voidaan yhdistää perhettä tai kaveriporukkaa varten.
Hotellin erikoisuuteen kuuluu ylimmässä kerroksessa sijaitseva Lucky You -huone. Se on tavallista isompi huone, joka arvotaan päivittäin asiakkaiden kesken. Huonetta ei siis voi varata, vaan sen saa, jos on onnekas. Huone on sisustettu Ellinooran Vallilalle suunnittelemilla tuotteilla.
– Olemme palanneet hotellien tarkoituksen alkulähteille eli hyvin nukuttuihin öihin. Huoneet on varustettu laadukkaalla sängyllä, vuodevaatteilla ja pyyhkeillä. Loput valinnat ovat yöpyjän itse päätettävissä, kertoo Jarmo Ritala, Sokos Hotelsin Heymo-hotellin Lead Fixer.
Heymo-hotelli tuo suomalaiseen hotellikenttään paljon uutta, sanoo konseptia pitkään valmistellut kehityspäällikkö Jukka Kaartinen SOK:lta.
– Asiakaskeskeisen kehitystyön kautta löytyi tilaa hotellille, jossa asioita tehdään totutusta poikkeavalla tavalla. Loimme täysin uuden hotellityypin, sillä halusimme kokeilla jotain erilaista ja haastaa samalla omaa liiketoimintaamme, Kaartinen kertoo.
– Heymo-hotellissa keskitymme olennaiseen, hyvien yöunien tarjoamiseen, ja muut palvelut järjestetään joustavasti kumppaneiden avulla, yksittäisen vieraan toiveiden mukaisesti.
Keilaniemen Heymossa asiakkaat voivat käyttää kuntosalia ja parkkihallia, jotka ovat hotellin ja toimistotalon yhteiset. Jos asiakas tarvitsee kokoustilaa, se voidaan järjestää toimistotalon puolelta.
– Jos asiakas on oluen ystävä, voin ohjata hänet paikalliseen panimoravintolaan. Liikunnasta kiinnostuneen opastan läheiselle Espoon rantareitille. Ympärillämme on teknologiaa, taidetta, merta, arkkitehtuuria. Keilaniemen metroasema on viiden minuutin kävelyn päässä, samoin vuoden 2024 alussa liikennöinnin aloittava Raide-Jokeri, Lead Fixer Jarmo Ritala kertoo.
Teksti: Marja Hakola | Kuvat: Mikael Lindén
