Heureka

Teksti: Antti J. Lagus Kuvat: Mikael Lindén

Ulkoapäin lisärakennus näyttäytyy suurena kuutiona, joka on päällystetty kiiltävällä alumiinilla. Näin muodostuva suuri peilipinta on jatkoa Heurekan sille sivulle, joka näkyy ohimenevän junan ikkunasta spektrinä.

Sisältäpäin kuutiovaikutelmaa ei enää synny, sillä rakennus on vuorattu kauttaaltaan mustalla materiaalilla, joka häivyttää ääriviivat ja tarjoaa näin hyvät puitteet erilaisille näyttelyille. Ensimmäisenä laajentuneessa ja uudistuneessa Heurekassa aukeni tammikuun lopussa Eläinten Body Worlds -näyttely. Eläinten lihaksistoa ja sisäelimiä esittelevä näyttely täyttää uuden näyttelytilan lisäksi myös viereisen vanhan Kaarihallin.

Laajennusosan koko on 1890 neliötä ja vanhan osan koko on 8900 neliötä. Yhteensä tilaa on nyt lähes 10 800 neliötä.

Toimitusjohtaja Kari Laine Koy Tiedepuistosta sanoo, että rakennustyölle tuo omat haasteensa se, kun lähdetään korjaamaan seitsemän päivää viikossa yleisölle auki olevaa kiinteistöä.

– On suunniteltava paremmin ja tarkemmin ja varauduttava muutoksiin. Peruskorjauksissa tulee aina yllätyksiä. Nyt selvittiin normaalin tason yllätyksillä, Laine sanoo.

Öitä lukuun ottamatta rakentamisen aikana ei ollut koskaan aikoja, jolloin talo olisi ollut yleisöltä suljettuna.

Joinakin päivinä asiakkaita saattoi olla useita tuhansia. Osittain siksi päädyttiinkin Laineen mukaan urakkamallissa projektijohtourakkaan. Se oli joustava toteuttaa.

– Toinen normista poikkeava haaste oli se, ettei kukaan oikein tiennyt, mitä pitäisi rakentaa, sillä vastaavia tiloja ei juuri ole ainakaan Suomessa. Koska toiminta on muuttuvaa ja kehittyvää, talo on väkisinkin vanha jo valmistuessaan, Laine sanoo.

Rakentamisen erityispiirteet näkyivät Laineen mukaan suunnittelussa: kun vastaavaa ei ollut aiemmin tehty, ei aina osattu kysyä käyttäjältä oikeita kysymyksiä ensimmäisellä suunnittelukierroksella. Aika monet asiat jouduttiin suunnittelemaan kahteen kertaan. Budjetissa kuitenkin pysyttiin.

Savimaalle paalujen varaan

Projektinjohtourakan pääurakoitsija MM-Yritysrakentaja Oy:n rakennuspäällikkö Risto Hietanen kertoo, että uudisrakennus on rakennettu savimaalle, minkä takia pohja piti paaluttaa. Muuten käytettiin betonipaaluja, mutta vanhojen rakenteiden lähellä käytettiin teräspaaluja.

– Laajennuksessa näyttelyhalli on alapohjaa lukuun ottamatta teräsrunkoinen ja muu laajennus betonirunkoinen. Runko on pääosin elementtirakenteinen, Hietanen sanoo.

Näyttelytilassa on kantava alapohja, jonka alla on maanvarainen käveltävä tila. Täällä menee paljon talotekniikkaa. Korkea tila helpottaa myös uusien näyttelyiden rakentamista.

Ilmanvaihdon konehuone on rakennettu vesikatolle tavallaan kolmanneksi kerrokseksi. Ilmanvaihto on rakennettu tarpeenmukaiseksi.

Rakennuttajakonsulttina ja valvojana toimineen HTJ Oy:n rakennuttajakonsultti Pasi Mykkänen näkee, että kiinteistön luonne teki hankkeesta erikoisen, vaikka onkin normaalia, että uutta rakennetaan käytössä olevan kiinteistön viereen.

Spektriseinän jälkeen peilaava kuutio

Arkkitehti Markku Puumala Arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komonen Oy:stä luonnehtii koko Heurekan olevan erilaisten geometristen kappaleiden muodostama kokonaisuus.Sama toimisto on suunnitellut myös vuonna 1989 valmistuneen Heurekan vanhemman osan.

Laajennusta mietittäessä päädyttiin tekemään siitä kuution muotoinen. Uusi osa on osa kokonaisuutta eikä erotu siitä omana laatikkonaan. Heurekassa näyttelyt ovat pääosassa eikä arkkitehtuuri.

Heurekassa on esillä monia materiaaleja, ja kuution julkisivuun päätettiin valita peilaava materiaali.

– Kun matkustetaan junalla ohitse, nähdään spektriseinä ennen tai jälkeen – riippuen matkasuunnasta – peilikuvaa, joka heijastuu uuden kuution seinästä. Päivittäin ohi kulkee noin 300 000 ihmistä, Puumala sanoo.

Heurekassa myös parannettiin näyttelyiden rakentamistiloja. Näyttelykuution viereisissä vanhoissa tiloissa uudistettiin muun muassa verstastilat, hiomo ja maalaamo. Näistä tiloista on välitön yhteys ja suuret ovet näyttelyhalleihin.

Rakennusprojekti onnistui ratkaisemaan tilaajan kolme tavoitetta, jotka olivat näyttely- ja laboratoriotilojen lisääminen sekä paja- ja työskentelytilojen uudistaminen ja lisääminen.

Puumalan mieleen kohteesta jäi erityisesti julkisivuarkkitehtuuri sekä se, että kun oli vähän rahaa käytettävissä, kaikki panostettiin siihen, että sisällä on toimittu näyttelytilan ehdoilla.

Myös Heurekan hankekoordinaattori Marjo Kulojärvi on tyytyväinen lopputulokseen, jolla lisättiin henkilöstön käytössä olevia tiloja merkittävästi. Toiseen kerrokseen rakennettiin aivan uusia työhuoneita toimistohenkilökunnalle.

Uuden näyttelyhallin lattian pintamateriaaliksi on valittu musta kokolattiamatto, johon voi tarvittaessa tehdä reikiä alapohjassa sijaitsevaan tekniseen tilaan pääsemiseksi. Matto on myös miellyttävä jalan alla eikä niin äänekäs kuin esimerkiksi viereisen hallin epoksilattia.

Uusia ja uudestaan sijoitettuja tiloja

Toiseen kerrokseen tuli myös eväiden syöntitila esimerkiksi koululaisryhmille. Tilassa on isot ikkunat, joista voi seurata kulissien takaista näyttelyiden rakentamistoimintaa. Toisessa kerroksessa on myös Ahaa-ahjoksi nimetty työpajatila, jossa Heurekan työntekijöiden johdolla kävijät voivat syventyä esimerkiksi 3D-tulostamiseen.

Jo vuosia suurta suosiota nauttinut rottakoripallo on siirretty tiedeteatterin kanssa uuteen isompaan esitystilaan. Tilan katsomosta kävijät voivat seurata vuoroin rottakoripalloa tai tiedeteatterin havainnollistavia esityksiä, jolloin rottakoripalloareenan ikkunat on pimennetty.

Tilan näyttelyhallin puoleisessa seinässä on projisointipinta, jolle voidaan heijastaa esitykset tai vaikkapa näyttelyihin liittyvää aineistoa.

Laajennuksen myötä Heurekassa on jatkossa myös kaksi täysin uutta, erittäin modernisti varusteltua ja muunneltavaa laboratoriotilaa, Solu ja Ydin. Toinen on biologiapainotteisiin ohjelmiin suunniteltu, toinen fysiikka- ja kemiapainotteisiin ohjelmiin. Laboratorioissa pidetään muun muassa kouluryhmille Heurekan työntekijän, innoittajan, ohjaamia opetusohjelmia.