Toimisto- ja paikalliskeskus OOPS
NCC on kehittänyt Espoon Leppävaaran Hatsinanpuistoon uuden OOPS-toimitilakonseptin, jossa hyvinvointi, luonto ja yhteistyö tukevat liikkuvaa työelämää. Hankkeen ensimmäinen rakennusvaihe sisältää kaksi Breeam Excellent -ympäristösertifikaattia tavoittelevaa toimistorakennusta sekä pysäköintitalon.
OOPS on näkyvällä paikalla Kehä I:n, junaradan sekä Raide-Jokerin linjan risteyksessä.
– Tässä luodaan samalla Leppävaaran uutta laajenevaa keskustaa Kehä I:n eteläpuolelle. Rakentaminen perustuu Leppävaaran yleiseen korkean rakentamisen aluesuunnitelmaan ja noudattaa sen linjauksia, kohteen pääsuunnittelijana toiminut Leena Brooke Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy:stä kertoo.
Varma osti OOPSin ensimmäisen vaiheen A- ja B-toimistotalot NCC:ltä syyskuun lopussa 2021. Rakennuksissa on toimitilaa yhteensä noin 20 000 kerrosneliömetriä, ja kauppaan kuuluu myös osa 379 pysäköintipaikkaa käsittävästä 11 000 neliön laajuisesta pysäköintitalosta. Toimistotilojen lisäksi taloista löytyy liiketiloja sekä ravintola.
Seuraavassa rakennusvaiheessa alueelle rakennetaan vielä liikuntatiloja, liiketiloja sekä hotelli. Lisäksi korttelikokonaisuuteen tulee noin 20 000 neliötä asuntorakentamista. Kokonaisuuden yhteiskerrosala tulee olemaan noin 100 000 neliötä.
– Varmalle kohteen vastuullisuus ja kestävän kehityksen huomioiminen on hyvin tärkeätä. Nyt hankittu kohde onkin loistava lisä Varman kiinteistösalkkuun. Kohde sijaitsee yhdellä pääkaupunkiseudun vetovoimaisimmista työpaikka-alueista. Sijainti tarjoaa hyvät palvelut ja kulkuyhteydet. Tilat ovat modernit ja joustavat käyttäjien tarpeiden mukaan, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman kiinteistökehitysjohtaja Sari Raunio toteaa.
Kestävän kehityksen rakentamista
OOPS-konseptissa pyritään noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita niin sisällä kuin ulkona. Konseptin mukaan OOPS on kohtaamisten keidas, jossa hyvinvointi ja luonto tukevat liikkuvaa työelämää.
– Hanke on suunniteltu ja toteutettu yhdessä Espoon kaupungin Monikonpuron puistoympäristön kehittämisen kanssa. Puro- ja puistoympäristöön saatiinkin huolellisen yhteistyön kautta huomattavasti synergiaa nykyisen ja tulevan rakennetun kaupunkiympäristön kanssa. Toimistoista on erinomaiset näkymät ja kulkuyhteydet purolle ja puistoon, NCC Property Developmentin projektijohtaja Pirkka Pikkarainen kertoo.
Rakennuksen Monikonpuron puoleinen arkadi nostettiin kaksi kerrosta korkeaksi. Näin korkeat aula- ja ravintolatilat avautuvat hyvin puronäkymien suuntaan. Samalla arkadi tarjoaa aulan laajoille lasipinnoille suojaa auringon paahteelta helteiden aikaan. Etelän ja lännen puoleisissa ikkunoissa on myös auringon lämpökuormaa hillitsevät lämpösuojakalvot.
– Rakennusten muoto perustuu kuutioteemaa toistavaan massoitteluun. Lisäksi kohteessa on julkisivujen pystysuora ruudukkoaiheisto, joka vaihtelee kuutioiden mukaan, Brooke kertoo.
Eri materiaalivaihtoehtojen sään- ja ajankestävyyttä arvioitiin ja materiaalit valittiin Breeamin kriteerien mukaan. Julkisivusta haluttiin mahdollisimman huolloton, sateen ja auringon kestävä.
– Julkisivuissa on eri väreissä alumiinikomposiittilevyjä ja valkoisina pystyaiheina kuitusementtiä. Julkisivujen vertikaaliaiheiden vuoropuhelu tulee kuitusementin ja alumiinikomposiitin vaihtelusta. Näkyvin massa on 13-kerroksinen torni, joka nousee yli 55 metriä puiston yläpuolelle, Brooke kertoo.
Rakennusrungot on suunniteltu kestämään vähintään sata vuotta.
– Runko valmistui päivälleen aikataulussa, vaikka maanrakennustyöt veivät oletettua kauemmin aikaa, NCC Suomi Oy:n työpäällikkö Kimmo Kärkkäinen toteaa.
Korkea valopiha ytimessä
Sisääntuloaulassa on kaksitasoratkaisu: tiloissa on kahden metrin tasoero vastaanoton ja ravintolatilojen välillä. Näin radan puolelle saatiin sijoitettua kellaritilat.
Kohteen ankkurivuokralaisella Trimblellä on A-rakennuksessa oma sisäänkäynti ja kuusi kerrosta. Trimblen sisääntuloaulaan liittyvällä korkealla tapahtumaporrasaluella voidaan järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia. Heidän tiloihinsa pääsee myös keskusaulan kautta viereisen rakennuksen pääsisäänkäynnistä.
A- ja B-rakennus liittyvät toisiinsa, mutta niillä on kuitenkin erilliset runkorakenteet.
OOPSin erityispiirteenä on korkea atrium ja sen päällä isot kattoikkunat, jotka tuovat valoa syvän rungon keskelle. Ikkunoiden rakenteissa on erityisesti otettu huomioon vedenpitävyys ja huollettavuus.
Atriumin akustiikka on onnistunut hyvin; korkeassa tilassa ei ole häiritsevää kaikua.
– Käytännössä kaikki atriumin seinäsisäpinnat, jotka eivät ole lasia, on akustoitu, projektiarkkitehti Anna Ryhänen Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy:stä kertoo.
Muuntojoustavaa tilaa
Rakennus on suunniteltu erittäin muuntojoustavaksi, minkä vuoksi se mukautuu hyvin myös koronan jälkeisiin hybriditarpeisiin, vaikka rakennus suunniteltiin jo ennen koronaa.
– Meillä ei ole ollut mitään ongelmia sovittaa hieman muuttuneita käyttäjätarpeita tähän rakennukseen, Pikkarainen kertoo.
Trimblen tiloissa on käytössä asennuslattiat, joiden avulla tekniikka kuten sähkö- ja datakaapelit, saadaan asennettua lattian alle ja vietyä tiloista toisiin joustavasti.
Kohde on tavallista korkeampaa rakentamista, vaikka se ei vielä yllä tornitalomittoihin. Korkeuden vuoksi rakennesuunnittelun osalta vaadittiin riippumattoman kolmannen osapuolen tarkastus.
– Ylempiin kerroksiin jouduttiin haalaamaan materiaalia portaiden kautta, koska nosturiulottuvuudet eivät riittäneet, NCC Suomi Oy:n vastaava mestari Jussi Arolainen kertoo.
Rakennuksen korkeus haastoi LVI-suunnitteluakin.
– LVI:n osalta tarvittiin käyttövesiverkoston vedenpaineen korotusta, jotta käyttöveden paine riittää ylimmissä kerroksissa saakka, NCC Suomi Oy:n projektipäällikkö Riikka Rautavaara kertoo.
LVI-suunnittelusta vastannut Ramboll Finland Oy:n Henri Jurvelin toteaa, että rakennuksen korkeuden vaikutukset saatiin kuitenkin otettua huomioon kohtuullisilla LVI-teknisillä ratkaisuilla, esimerkiksi jakamalla käyttövesiverkosto kahteen erilliseen verkostoon.
Alueella on Fortumin investointina tehty kaukolämpö matalalämpöisellä ensiöverkostolla, josta lämpö tuotetaan lämpöpumpputekniikalla OOPSin rakennuksiin. Lämpö ja viilennys jaetaan kattosäteilijöiden kautta.
Työntekijät pääsevät pysäköintitalon kerrostasoilta suoraan omaan toimistokerrokseensa. Pääkulkutie on kuitenkin ala-aulan kautta. Pysäköintitalon ajoramppi on toteutettu jälkijännitettynä jatkuvana betonivaluna.
Pysäköintitalon katolla on 21 kilowattipiikin aurinkovoimala, jota voidaan tarvittaessa laajentaa.
Uutta digitekniikkaa
Hankkeessa hyödynnettiin aktiivisesti tietomallinnusta ja testattiin samalla yhteishankkeena Trimblen kanssa erilaisia uusia digitaalisia innovaatioita rakentamisen tukena. Esimerkiksi Trimblen lisätyn todellisuuden virtuaalikypärä oli ensimmäistä kertaa Suomessa rakennustyömaakäytössä.
– Virtuaalikypärän käyttö oli vähän harjoitusta ja kokeilua, mitä sillä voi tehdä. Siitä saatiin kyllä ihan hyvät kokemukset, NCC:n Kimmo Kärkkäinen kertoo.
Virtuaalikypärän avulla tehtiin esimerkiksi pienempiä suunnittelijoiden etäkatselmuksia ja asentajat testasivat visiirin lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia. Asentajan ei tarvinnut mielessään hahmottaa talotekniikka- tai väliseinäasennuksia, kun ne olivat nähtävissä visiirin kautta juuri niin kuin ne oli suunniteltu.
– Työmaaolosuhteissa on kuitenkin vaikea rakentaa hyvin toimiva verkko. Virtuaalikypärä vaatii hyvän verkon ja kentän toimiakseen, nyt yhteys pätki jonkin verran. Kypärästä oli silti paljon etua tietyissä rakennusvaiheissa. Monen osapuolen samanaikaista läsnä olemista on kuitenkin vaikea korvata virtuaalikypärällä ja muilla digitaalisilla välineillä, Riikka Rautavaara ja Jussi Arolainen toteavat.
Uusista digilaitteista oli hyötyä myös maarakennuksessa. Parkkitalon ali vedetään tulevia rakennuksia palveleva kaukolämpö- ja kaukokylmälinja, jonka toteuttamista Trimblen SiteVision helpotti.
– LVI-suunnittelussa uudet digitaaliset välineet eivät niinkään näkyneet. Tokihan kohde oli tietomallinnettu, kuten nykyisin tehdään. Mallinnuksen tarkkuustaso vietiin todella pitkälle suunnittelussa, ja jo suunnitteluvaiheessa kiinnitettiin erityistä huomiota laitteiden huollettavuuteen. Esimerkiksi kaikki säätöventtiilit sijoitettiin niin, että niihin pääsee helposti käsiksi avattavien alakattojen kautta, Jurvelin kertoo.
Jurvelinin mukaan työmaan ja virtuaalikypärän kautta tuli esiin myös joitakin laattojen korkoeroja, joihin pystyttiin reagoimaan aikaisessa suunnitteluvaiheessa.
– Työmaalta digitekniikan kautta tulevan tiedon avulla pystyimme tekemään suunnitelmiin päivityksiä ja ennakoimaan ongelmia sekä päivittämään suunnitelmia, Henri Jurvelin sanoo.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén
