Espoo kehittää 3D-mallinnusta: jopa kattoikkunat ja maanalaiset putket näkyviin
Espoon 3D-malleissa kaupunki piirtyy suunnittelijan työpöydälle katoista maanalaiseen maailmaan saakka.
Kolmiulotteisessa kuvassa ruudulle levittäytyvät espoolaiset talot, puut, valaisinpylväät ja aidat. Erilaiset alueet ja tienpinnan materiaalitkin erottuvat. Kyse on Espoon kaupungin kantakartasta, joka muuntuu 3D-malliksi: se avaa ympäristöä helpommin hahmotettavaan muotoon kuin perinteisten karttojen 2D-esitykset.
Edistyneimmät mallit palvelevat kaupunkitekniikan keskuksen omia suunnittelijoita ja suunnittelukonsultteja: niistä erottuvat kattojen muodot jopa kattoikkunoiden tarkkuudella, maanpinnan muodotkin noudattelevat korkeuseroja. Osa rakennusdatasta on avattusuurpiirteisempinä versioina myös kuntalaisten ja vaikkapa pelikehittäjien käyttöön Espoon karttapalvelussa.
3D-mallintamista tehdään kaiken aikaa kantakartan ylläpidon yhteydessä, tällä hetkellä läpi on käyty noin 14 000 espoolaista rakennusta.
”Mallinnamme alueita tärkeysjärjestyksessä. Tähän saakka olemme keskittyneet metron alueeseen ja Leppävaaraan, jonne rakennetaan tällä hetkellä paljon. Nyt mallinnettavana on Raide-Jokerin alue”, kertoo karttatuotepäällikkö Anne Kiijärvi kaupunkitekniikan keskuksesta.
Rakennukset ja muut yksityiskohdat, kuten valaisinpylväät, editoidaan tietokantaan maastossa tehtyjen mittausten ja stereokartoitusten perusteella. Esimerkiksi Tapiolan keskuksen monitasoisuus tarjoaa haastetta kokeneellekin kartan tekijälle.
Jatkuvasti päivittyvää tietoa
3D-mallien tieto on tarkkaa ja ajantasaista: sitä päivitetään kasvavassa Espoossa jatkuvasti, ja jokaiselta kohteelta löytyvät myös tiedot siitä, milloin viimeisimmät mittaukset on tehty ja mistä tieto on peräisin. Myös rakennuksen tekstuuri selviää kartalta, eli rakennuksen seinän kuva on mukana 3D-mallissa.
”Rakennusten lisäksi kolmiulotteiseen karttaan voidaan liittää muitakin elementtejä, kuten rakennusmalleja tunneleista. Toivommekin, että kolmiulotteisen mallin käyttö laajenisi ja siihen voitaisiin liittää yhä uusia rakenteita”, sanoo Kiijärvi.
Suunnittelijan työtä kolmiulotteinen malli helpottaa selvästi: hän voi helpommin hahmottaa esimerkiksi rakennuksista lankeavat varjot ja niiden vaikutukset ympäristöön.
Muun rakennetun ympäristön ohella kolmiulotteista karttaa on mahdollista rikastuttaa ilmakuvalla ja laserkeilausaineistosta tai viistokuvista lasketulla pistepilvellä, joka kuvaa realistisesti esimerkiksi ympäröivän kasvillisuuden. Kaupunkitekniikan keskus hankki vuonna 2016 UAV-kopterin, jota hyödynnetään kuvauksissa.
Yläilmoista maanalaiseen maailmaan
Yläilmojen lisäksi kartalla näkyy maanalainen maailma: suunnittelijat näkevät nyt myös kadun alla kulkevat vesi- ja sähkölinjat sekä operaattorien kaapelit. Suunnitelmista osataan tehdä yhä tarkempia, ja johtoverkoston tunteminen mahdollistaa myös koneohjauksen rakennusvaiheessa.
”3D-mallin ansiosta virheiden ja omien tulkintojen mahdollisuus pienenee suunnittelussa ja rakentamisessa”, Kiijärvi tiivistää.
Asukkaat hyötyvät kehittyneistä malleista esimerkiksi katuhankkeiden asukastilaisuuksissa, kun oman kotikadun suunnitelmiin voikin tutustua kolmiulotteisesti perinteisen kartan sijaan.
”Voimme 3D-malleilla näyttää sen, mitä ei vielä ole, ja miltä valmis lopputulos sitten näyttää”, Kiijärvi sanoo.
Moni kunta Suomessa kehittelee parhaillaan vastaavaa mallinnusta, mutta laajemmassa käytössä 3D-mallinnus on vasta pääkaupunkiseudulla.
”Voimme sanoa olevamme edelläkävijöitä alalla”, sanoo Kiijärvi.
