Elinkaarimallilla laaturiskit haltuun: Vuosaari sai näyttävän lukion
YIT Suomi Oy, Caverion Suomi Oy ja Helsingin kaupunki toteuttivat elinkaarimallilla Vuosaaren lukion uuden koulurakennuksen. YIT vastasi lukion suunnittelusta ja rakentamisesta, Caverion talotekniikan kokonaistoimituksesta suunnitteluineen. Caverionille kuuluu myös kiinteistön huolto, kunnossapito ja tavoitteen mukainen energiankulutus seuraavat 20 vuotta.
Uusi lukio rakennettiin Vuosaaren ytimeen, urheilutalon ja metroaseman väliselle tontille Vuotalon, nykyisen koulun ja ostoskeskuksen kupeeseen. Hanke on osa Vuosaaren keskustan kehittämishanketta.
Uuden opintosuunnitelman mukaan suunnitellut tilat palvelevat 900 opiskelijan tarpeita, koulun musiikki- ja teknologiapainotteista opetusta ja taiteen perusopetusta. Iltaisin ja viikonloppuisin rakennus avautuu asukkaiden laajaan harraste- ja asukaskäyttöön. Rakennus tuo kaivattua lisätilaa lähes 40 000 asukkaan Vuosaaren kaupunginosan asukastoiminnalle, järjestöille sekä tapahtumille.
Vuosaaren lukio on Helsingin ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu rakennushanke.
– Tämä KVR-urakkana toteutettu hanke on ollut sopivan kokoinen elinkaarimallilla toteutettavaksi. Elinkaarimalli tuo kaupungille mahdollisuuden parempaan laaturiskien hallintaan. Mielestäni hanke on sujunut yllättävänkin hyvin. Joitakin muutostöitä tuli matkan varrella, koska lukion toimintaankin on tullut uusia vaatimuksia, mutta ne on huomioitu. Koko ajan on pidetty huolta siitä, että urakka valmistuu elokuun alussa ennen koulun alkamista, projektinjohtaja Vuokko Uusikangas Helsingin Kaupunkiympäristön rakennuttamispalvelusta kertoo.
YIT ja Caverion ovat aiemmin toteuttaneet elinkaarihankkeita yhdessä, esimerkiksi Kirstin ja Viherlaakson koulut Espoossa, Torkinmäen koulun Kokkolassa sekä Nummikeskuksen Hämeenlinnassa.
– Pääsääntöisesti Vuosaaren lukion elinkaarimalli on samankaltainen kuin Espoossa aiemmin toteuttamissamme elinkaarikohteissa. Espoon mallista on jo kokemusta, ja tämä malli on vähän hioutunut kokemuksen myötä. Hankkeesta käytiin useampia neuvotteluita vuoden 2018 aikana, eli tarjousta tehtiin neuvotellen yli puolen vuoden ajan. Lopullinen tarjouspyyntö tuli 2018 marraskuussa, ja YIT:n ja Caverionin tarjous voitti tarjouskilpailun, YIT Suomi Oy:n projektipäällikkö Kalervo Piiroinen kertoo.
– Ehdottomasti positiivista hankemallissa on se, että pääsemme jo neuvotteluvaiheesta alkaen vaikuttamaan suunnitteluratkaisuihin ja ottamaan huomioon rakennuksen huollettavuuden ja ylläpidon. Suunnitteluratkaisujen onnistuminen kertautuu sitten 20 vuoden palvelujakson aikana, Caverion Suomi Oy:n hankekehityspäällikkö Tomi Nurminen toteaa.
– Käyttäjällekin mallista on selvästi hyötyä, kun he ovat päässeet osallistumaan hankkeen suunnitteluun alusta lähtien, mikä yleisesti näkyy asiakastyytyväisyydessä. Kohdemanageri tulee käyttäjille tutuksi jo hankkeen toteutuksen aikana ja häneen on helppo ottaa myöhemmin yhteyttä tarpeen vaatiessa, Nurminen sanoo.
Paaluanturat suurten korkeuserojen tontilla
Kohde sijaitsee vanhan hiekkakuopan rinnetontilla, jonne on ajettu jossakin vaiheessa täyttömaita, minkä vuoksi pilaantuneita maita piti jonkin verran poistaa. Viereisen uimahallin tie meni keskeltä tonttia, joten tie siirrettiin kulkemaan tontin sivusta.
– Tontilla on suuret korkeuserot viereisiin katualueisiin ja korkoeroista johtuen suuret maanpaineet. Yläosassa oli vaihtelevasti löyhiä täyttökerroksia, joten maapohjaa piti stabiloida. Syvemmällä on kallio, jossa oli vino pinta ja syviä monttuja, vastaava rakennesuunnittelija Risto Pakkanen Swecolta kertoo.
– Rakennuksessa on paaluanturaperustus ja paikalla valetut maanpaineseinät. Pohjavesialue toi omat erikoispiirteensä, esimerkiksi kaikista käytetyistä koneista piti pitää vuotopäiväkirjaa, kohteen vastaava työnjohtaja Harri Peltonen YIT Suomi Oy:stä kertoo.
Peltosen mukaan haastavinta urakassa on ollut logistiikka, koska tontti on joka puolelta ympäröity liikenneväylillä ja rakennuksilla.
Neljän tähden lähes nollaenergiainen rakennus
Vuosaaren lukion rakentamisessa energiatehokkuus on ollut erityisen huomion kohteena; tavoitteena oli lähes nollaenergiarakennus. Rakennus on liitetty kaukolämmitys- ja kaukojäähdytysverkostoon. Lämpöä jaetaan pohjakerroksessa lattialämmityksenä ja muissa kerroksissa radiaattoreilla. Katolle rakennetulla aurinkosähköjärjestelmällä tuotetaan noin 15 prosenttia kiinteistösähkön vuosikulutuksesta.
Rakennuksessa on neljä ilmanvaihdon konehuonetta, jotka on sijoitettu pohjakerrokseen ja kahteen ylimpään kerrokseen rakennusmassan sisälle. Yhteen konehuoneeseen on laitettu lasiovi, jotta siellä olevaa tekniikkaa voi näyttää oppilaille.
Rakennus on suunniteltu Suomen oloihin kehitetyn kotimaisen RTS-ympäristöluokituksen kriteerien mukaisesti, tavoitteena 4 tähden taso. Toteuttajat ovat tyytyväisiä RTS-luokitukseen, koska siitä on jätetty pois kansainvälisistä ympäristöluokituksista tuttuja, mutta Suomen oloihin sopimattomia vaatimuksia.
RTS-luokitus edellyttää huolellista raportointia, mikä on Tomi Nurmisen mukaan ylläpidon kannalta hyvä asia, koska hyvä toteutusvaiheen dokumentaatio helpottaa ylläpitoa.
– Energiatehokkuus näkyy myös rakennuksen kompaktissa massassa. Ulkovaipan minimointi on arkkitehtisuunnittelun kannalta avainasemassa. Ikkuna-aukotukset on suunniteltu siten, että suuret ikkunat on sijoitettu rakennuksen pohjoispuolelle ja etelän puolella on pienempiä ikkunoita kovimman lämpökuorman suuntaan, kohteen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Riina Palva Verstas Arkkitehdit Oy:stä kertoo.
Pihat rakennuksen katoilla
Lukiossa on pohjakerros ja kolme määnpäällistä kerrosta. Rakennus on lähes tontin kokoinen, eli piha-aluetta ei juuri ole. Tontti on suhteellisen pieni suhteessa rakennuksen volyymiin. Tontin muoto vaikutti myös rakennuksen muotoon. Kaavaan oli sisäänleivottuna, että lukion pihat tulevat katoille.
– En tiedä Suomesta vastaavia kohteita, joissa oppilaitoksen sisäpihat olisi tehty rakennuksen katoille. Se on hyvin urbaani ratkaisu, Riina Palva toteaa.
Kattopihat ovat toiminnallisia. Teemoina ovat esittäminen, kohtaaminen ja tutkiminen.
Kolmannen kerroksen tasolla olevalle kattopihalle johtaa porras suoraan katutilasta. Ympäristön asukkailla on mahdollisuus käyttää kattopihaa ja sen kuntoiluvälineitä silloin, kun piha ei ole koulun käytössä. Tutkimuspiha on erotettu samassa tasossa omaksi tilakseen. Siellä on kaupunkiviljelysmahdollisuus ja aurinkopaneeli seurantanäyttöineen, mitä voi hyödyntää opetuskäytössäkin.
– Esiintymispihalla kerrosta alempana on myös ulkoauditorio. Siellä voidaan järjestää erilaisia ulkotapahtumia, ja piha voi toimia jopa esiintymislavana ympäröivään puistoon päin. Ulappatorin aukiolla on myös tapahtumapiha rakennuksen eteläpuolella. Siellä on musiikkiluokka vieressä, joten sieltä saa kätevästi siirrettyä soittimia ja pitää vaikka ulkokonsertin, Palva toteaa.
Rakennuksen monimuotoisuus tuotti rakennesuunnittelijalle päänvaivaa monine erilaisine nurkkineen, ulokekansineen ja liitoskohtineen sekä piha-alueiden käännettyine kattoineen.
– Rakennuksessa on kantavat teräsbetonipilarit ja -seinät sekä välipohjissa esijännitetyt teräsbetonipalkit ja osittain Delta-palkit. Välipohjissa on ontelolaatat, yläpohjassa osittain TT-laattoja. Pohjakerroksessa on korkeat paikallavaletut maanpaineseinät, Risto Pakkanen sanoo.
Julkisivumateriaalina on puhtaaksi muurattu tiili.
– Se on hyvin huoltovapaana sopiva julkisivumateriaali tällaiseen elinkaarihankkeeseen. Värimaailma on ottanut inspiraatiota ympäristöstään. Sävyiksi valittiin vaalea sävy, joka liittyy ympäröiviin asuinrakennuksiin sekä punatiili, jota on käytetty esimerkiksi viereisessä urheilutalossa. Lisänä on vielä käytetty harmaata värisävyä, Riina Palva kertoo.
Tontti liittyy jokaiselta sivultaan katuverkkoon, kahdessa eri tasossa. Pohjakerroksessa on ajoneuvoliikennöity Tyynylaavankatu. Ykköstasolla Ulappasillan ja Mosaiikkiraitin tasossa on kolmella sivulla kevyen liikenteen väylä. Metroradan yli vievä Ulappasilta oli valmiiksi olemassa. Pohjoispuolelle ja itäpuolelle rakennettiin YIT:n optiona kevyen liikenteen reitit ylempään tasoon.
Näyttävä design-koulu
Kaavoittajan vaatimuksissa todettiin, että rakennuksen pitää olla laadukas.
– Tämä on näyttävä ja monimuotoinen design-koulu, joka sisältää uniikkeja ratkaisuja. Suuri kerroskorkeus aiheutti sen, että suurin osa töistä piti tehdä nostimilla, mikä toi omat haasteensa työskentelyyn. Talo on tehty sääsuojan alla siihen asti, kunnes vesikatto oli vedenpitävä, Harri Peltonen kertoo.
Oppimiseen on tarjolla yhteisöllisempään oppimiseen sopivaa tilaa, opiskelun intensiivisyyden asteen mukaan rauhallisempia tiloja ja joustavia solu- ja ryhmätyötiloja.
– Ihan uusi ratkaisu on nollatasolla sijaitseva kaupunkiverstastila, jossa voidaan opiskella esimerkiksi robotiikkaa, Riina Palva kertoo.
Kaupunkiverstaasta noustaan ykköskerrokseen leveää sisäportaikkoa pitkin, jossa on myös niin sanotut jättiläisen askelmat, joilla voi istua ja ladata mobiililaitteita. Myös rakennuksen sisäpihoilla on portaikkoja.
Ykköskerroksessa on esiintymislavalla varustettu ruokasali, joka avautuu siirtoseinillä suuren monitoimisalin puolelle. Monitoimisali toimii myös auditoriona siirrettävien katsomoiden ansiosta. Ruokasaliin ja aulaan mahtuu 360 henkilöä, monitoimisaliin 660 henkilöä, eli avattuna tila vetää 1020 henkeä.
Kakkoskerroksessa on opetustilojen lisäksi hallintosiipi ja opiskelijahuolto. Kolmoskerroksessa on laboratoriotiloja muun muassa kemianopetukseen. Kerrokseen saa myös laajentumistilaa esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin, kun siirtoseinät avataan.
Teksti: Jari Peltoranta | Kuvat: Mikael Lindén
