Ekokem
[Best_Wordpress_Gallery id=”96″ gal_title=”Ekokem”]
Teksti: Antti J. Lagus, Kuvat: Mikael Lindén, Ilmakuva: Hannu Vallas, Lentokuva Vallas Oy
Uusi ekojalostamo on noussut voimalaitosten viereen. Näin kuljetusetäisyys ekojalostamosta voimalaitosten polttouuneihin pysyy lyhyenä. Polttoon tulevasta sekajätteestä ekojalostamoon ohjataan 100 000 tonnia vuodessa. Ekojalostamossa sekajätteestä erotellaan muovit, metallit ja bioaines. Riihimäen laitoksille kotitalousjätteitä tuodaan myös ympäristökunnista.
Ekokemin tekninen johtaja Petri Onikki kertoo, että uusien laitosten suunnittelu aloitettiin jo vuonna 2009. Suunnitteluun kuului myös perusteellinen tutustuminen vastaaviin laitoksiin eri puolilla Eurooppaa.
– Meillä on täällä ainutlaatuinen kiertotalouskylä. Sen komponentteja on käytetty muuallakin, mutta tällaista kokonaisuutta ei muualla ole. Kotitalousjätteistä erotellaan hyötykäyttöön tulevat osat, ja voimaloissa tehdään sähkövoimaa ja kaukolämpöä, Onikki sanoo.
Arkkitehtisuunnittelusta vastanneen BST-Arkkitehdit Oy:n arkkitehti Jyrki Paldanius kertoo, että eko- ja muovijalostamoiden sijoittelussa haettiin mahdollisimman yksinkertaisia ratkaisuja. Nyt jalostamot on sijoitettu riviin, joka muodostuu olemassa olleista voimaloista ja uusista rakennuksista.
Ekojalostamon rakennustyöt aloitettiin huhtikuussa 2015 ja muovijalostamon työt elokuussa 2015. Paldaniuksen mukaan erityisen haasteen rakennussuunnitteluun toi prosessilaitteiden samanaikainen suunnittelu ja muuttuvat arviot laitteiden tarvitsemista tilavarauksista. Rakennusten ja prosessivalmistajien 3D-mallien yhteensovittamisella päästiin suorittamaan rakenteiden ja laitteistojen törmäystarkasteluja ja ohjaamaan rakennusten ja prosessilaitteiden suunnittelua.
Automaattinen palontunnistusjärjestelmä
– Olemme myös investoineet paljon palontorjuntajärjestelmiin. Meillä on kauttaaltaan automaattiset tunnistimet. Erityisen paloherkät kohteet on tunnistettu, ja torjunta perustuu kuivaputkijärjestelmään. Meillä on myös tehdaspalokunta, joka vastaa alkusammutuksesta, kunnes palokunta Riihimäeltä pääsee paikalle, Onikki kertoo.
Ekojalostamon erottelukapasiteetti on 32 tonnia tunnissa. Ekojalostamossa jätteestä erotetaan sellainen jae, jolla on jotain muuta käyttöä kuin poltto. Metallit erotellaan magneetein, muovit optisesti. Magneettiset metallit tulevat prosessista ekojalostamon viereen sijoitetuille kahdelle kuormalavalle. Alumiini erotetaan pyörrevirtaerottimella.
Muovijalostamolle tulee sekajätteen lisäksi raaka-ainetta myös muovikeräyksestä. Näin kerätty muovijäte syötetään toisesta muovijalostamon viereen pystytetystä kevytrakenteisesta ja kangaspäällysteisestä rakennuksesta. Erottelussa tulee noin 30 prosenttia polttoainejaetta, joka sisältää kierrätykseen kelpaamattomia kuituja ja muoveja. Toisesta teltasta kuljettimen avulla kuorma-auton lavalle siirrettävä kuitu toimitetaan Riihimäeltä
voimalaitoksille polttoaineeksi.
Sandwich-elementtiseinään aukkoja jälkikäteenkin
Eko- ja muovijalostamoiden rakennushankkeessa tontille on tullut kaikkiaan neljä uutta rakennusta. Näistä kaksi on Parocin sandwich-elementeistä rakennettuja lämmitettäviä rakennuksia ja kaksi kevyempiä kangaspäällysteisiä rakennuksia.
Sandwich-elementtien väritys on valittu niin, että ne sointuvat viereisen voimalaitoksen punaiseen ja harmaaseen. Eko- ja muovijalostamoissa
on betoniset mastopilarit, ja teltoissa on teräsristikkorakenne.
Rakennesuunnittelusta vastanneen Ramboll Finland Oy:n ryhmäpäällikkö Jussi Salmi sanoo, että sandwich-elementtien hintalaatusuhde
on hyvä. Materiaaliin on hänen mukaansa helppo tehdä lisää aukkoja jälkikäteen, joita Riihimäellä onkin muun muassa kuljetinradoille puhkaistu aika paljon.
Eristetty TEK-laatta nopeutti töitä
Teltoissa materiaalivalintaan vaikutti Salmen mukaan aikataulu sekä verraten edullinen rakenne. Teltat tilattiin valmistajalta, joka toimitti myös niiden teräskehikon. Telttojen runko on kevyempi kuin muiden rakennusten, sillä niitä ei tarvinnut saada lämpimiksi. Ramboll suunnitteli telttojen perustukset ja muut telttojen sisäpuoliset betonirakenteet ottamalla huomioon, minkälaisia prosessilaitteita niihin tulee.
Salmen mukaan tilojen kuormitusvaatimukset ovat normaalia teollisuustilaa: ekojalostamossa kuormaksi on laskettu 20 kilonewtonia neliölle ja muovijalostamossa 10 kilonewtonia neliölle. Pistekuormat voivat tosin olla moninkertaiset.
minimoida vaikutukset työmaalle, Salmi sanoo.
Molemmat hallit ovat mastojäykisteisiä, ja niiden vesikattona on TT-/TEK-laatat. Muovijalostamon vesikaton asennusta nopeutti se, että tehtaalta toimitettiin TEK-laatta, jossa oli valmiina suurin osa lämmön- ja vedeneristeistä. Vain räystäiden ja saumojen eristeet piti asentaa työmaalla. Tällaista
lähes valmista kattoa voitaisiin Salmen mielestä käyttää enemmänkin. Rakentamista nopeuttavaa rakennetta voi verrata eroon paikallavaluseinän ja elementtiseinän välillä.
Hallien lattiamateriaali on 250 millimetriä paksua kuitubetonia. Salmi huomauttaa, että lisäksi on tehty raudoituksia esimerkiksi kaivojen ja pilareiden ympärille. Liikuntasaumat ovat myös olennainen osa toimivaa lattiarakennetta. Salmi näkee, että molempien jalostamoiden lattiat onnistuivat erittäin hyvin innovatiivisten ratkaisujen ja hienon yhteistyön myötä. Maaperä molemmilla jalostamoilla on hyvää moreenia; rakennukset on perustettu maanvaraisesti ilman paalutusta.
Työmaalla poikkeuksellisen monta kieltä
Rakennustöistä vastanneen Fira Oy:n työpäällikkö Ari Anttilainen kertoo, että juuri muovijalostamon lattian valamisen aikoihin olivat talven kovimmat pakkaset. Onneksi tehtaassa oli seinät paikoillaan ja katto päällä, joten vaativat valutyöt saatiin lämmityksen ansiosta tehdyiksi.
Anttilainen sanoo myös, että tontti asetti omat haasteensa rakentamiselle. Rakennusten ympärille haluttiin jättää tarpeeksi tilaa suuria ajoneuvoja varten. Suunnitteluun osallistuivat kiinteästi niin geosuunnittelija, arkkitehti, Ekokem kuin rakennusliikekin.
Haasteena oli Anttilaisen mukaan myös prosessilaitteiden vaatimukset talotekniikkaan ja etenkin ilmanvaihtoon. Ekojalostamossa hallin poistoilmaa viedään jätevoimalan polton tuloilmaksi. Muovijalostamossa myös lämmön- ja ilmanvaihdon osalta optimoinnissa tehtiin suuri työ, jotta saatiin mahdollisimman kustannustehokas ratkaisu myös tulevan käytön kannalta.
Yhtenä projektin erikoisuutena Anttilainen näkee sen, että siihen osallistui tekijöitä ja toimijoita monesta maasta, sillä prosessilatteiden asentajat tulivat ympäri maailman. Työmaan käyttökielenä olikin englanti, ja eri kieliä kuuli työmaalla paljon.
