Basic HTML Version
191
PROJEKTIUUTISET 5/2011
Mitkään rakennetut kantavat rakenteet eivät ni-
mittäin saa liikkua juuri lainkaan ja sen kautta
deformoitua. Kyse on turvallisuudesta ja kiin-
teän omaisuuden säilyvyydestä. Kyse on myös
luotettavuudesta, ja raideliikenteessä henkilö-
ja tavaraliikenteen sujuvuudesta optimaalisella
nopeudella turvallisesti ja varmasti.
Erkki Mäkelä kertoo, että pohjatutkimus on
prosessin A ja O.
– Mielestäni pohjatutkimuksesta ei pidä tin-
kiä lainkaan. Jos näette teillä kulkiessanne ra-
kennustyömaan ja sen yhteydessä paalutus-
työmaan, jossa on pitkäksi jääneitä paaluja ns.
”kantoja”, niin näette itse asiassa kovan pohjan
muodossa kohouman, jota ei pohjatutkimuk-
sessa kyetty huomioimaan, koska kairauksia oli
tehty liian harvakseltaan.
Kadunmies ajattelee kenties asiasta, että oli-
siko tuo nyt niin vaarallista. Syvemmälti ajatel-
tuna on niin, että jos vuositasolla pitkäksi jää-
neitä paaluja on kilometreittäin, on kysees-
sä kuluerä, joka olisi voitu välttää sijoittamal-
la pääomaa pohjatutkimukseen. Sitä paitsi pit-
käksi jääneet paalut on sahattava poikki ja pät-
kät murskattava. Tästä seuraa lisätyötä, lisälas-
ku ja usein poikkeama aikatauluun.
Perustamistekniikasta Mäkelä toteaa, että ra-
tarakentamisessa se ”ainoa oikea” tapa on lyön-
ti- tai porapaalutus, jolloin paalun rakenteelli-
nen kestävyys ja ehjyys voidaan varmistaa paa-
lutustyön jälkeen.
– Lyönti- ja porapaalut valmistetaan tehdas-
olosuhteissa ja niiden kuntoa voidaan tarkkailla
vielä jälkeenkin päin. Porapaalu esimerkiksi on
ontto ja sen sisälle voidaan jälkikäteen laskea
vaikka kamera, kun tahdotaan tutkia paalun ra-
kennetta tai sen kiinnittymistä kovaan pohjaan,
Mäkelä toteaa.
Koska ratarakentaminen on pääsääntöises-
ti vanhan rataverkon ylläpitämistä, on toimes-
sa kyse vanhojen perustusten ylläpidosta. Ky-
symykseen siitä, käytetäänkö ratarakentamises-
sa myös maanstabiloinnin tekniikkaa, on Erkki
Mäkelällä selkeä vastaus.
– Maan stabiloinnin tekniikasta puhuttaes-
sa ei saa käyttää sanaa paalu lainkaan, vaan
pitää puhua pilareista, joiden avulla vahviste-
taan maata eli estetään muun muassa painu-
mia. Stabiloinnissa on kyse sidosaineiden vie-
misestä koneellisesti saveen. Sideaine, kalkin
ja sementin jauhoseos, reagoi saven ja veden
sekoittuessa ja muodostaa kovettuneen pilarin
yhdessä saven kanssa.
Syvästabilointi ei siis ole ongelmaton. Ensin-
näkään pilarit eivät rakenteellisesti ole homo-
geenisia. Niiden toimintoon vaikuttaa myös se,
onko stabilointi tehty kovaan pohjaan saakka
ja onko kyse määrämittaisesta pilarikosta. Ra-
kennettaessa yleisiä alueita tavoitteena on lä-
hes painumaton alue, jonka päällä on esimer-
kiksi runkolinja tai paikoitusalue. Ne ovat uut-
ta rakennetta. Ratarakenteiden korjaamisessa
ei stabilointia kuitenkaan voida viedä radan
alle. Vasta stabiloitu maa menettää nimittäin
ensi alkuun kantavuuttaan ennen kuin sideai-
neet ovat kovettuneet. Tämän vuoksi stabiloin-
tia käytetään ratapenkereiden stabiliteetin pa-
rantamiseen radan vieressä. Stabiloitua raken-
netta ei myöskään voi tutkia tarkkaan sen kun-
non suhteen. Ainoa keino on kairata pilareita
syvyyssuunnassa ja tehdä koekappaleilla pu-
ristuskokeita.
– Pitänee huomauttaa, että ennen stabiloin-
tia tehdään tietenkin stabiloituvuuskokeet, jois-
sa tutkitaan esimerkiksi paikan savien ja sidosai-
neiden reaktiossa syntyvä pilariaines koekuor-
mittamalla sitä puristuskokeissa, Mäkelä sanoo.
Liikennevirasto on ratkonut ongelmaa toises-
takin suunnasta.
– Koska penkereet voivat sortua riittävän
suuren kuorman alla, niin me olemme hank-
kineet tietoa asiasta koekuormittamalla eli sor-
ruttamalla olemassa olevan ratapenkereen ja
hankkineet näin tarkkaa tietoa siitä, miten pen-
ger raideliikenteen alla toimii. Tämä on vienyt
meidät maailmankartalle. Niin uutta toimintam-
me oli, että se herätti alan kiinnostuksen meitä
kohtaan sanotaanko nyt navoilta navoille, Erk-
ki Mäkelä summaa.
Ratojen perustusten kunto
Suomen kuljetusverkon perusta
Kukaan ei osaa ennustaa tulevaisuutta, mut-
ta esimerkiksi se, että jotkut globaalisti toimi-
vat insinööritoimistot suuntaavat suunnittelu-
ja konsultointitoi-
men aviaatioteknii-
kan alalta raidelii-
kenteen kehittämi-
sen pariin, voi ker-
toa siitä, että aviaa-
tion tulevaisuus on
muutoksessa.
Asia on erittäin
monimut kainen.
Yhtäältä kyse on lii-
ketoimen strategian
kehittämisestä, jo-
ka tähtää lähitule-
vaisuuteen kovassa
alakohtaisessa kil-
pailussa. Toisaalta
kyse voi olla myös
sopeutumisesta pi-
demmän ajanjak-
son muutokseen:
Fossiilisten polt-
toaineiden saata-
vuus vaikeutuu en-
nen pitkää tilantees-
sa, jossa ihmiskunta
yhä tiiviimmin muo-
dostaa globaalin ta-
lousverkoston. Näin
ollen liikkuminen
paikasta toiseen on
välttämättömyys ai-
nakin raaka-ainei-
den ja hyödykkeiden osalla. Raide- ja laivalii-
kenne tulevat tulevaisuudessa saamaankin stra-
tegisesti tärkeämmän roolin kuin nyt on asian
laita. Siksi niiden teknistä tasoa tulee kehittää
ja ylläpitää.
Raideliikenteen kohdalla kyse on raiteiden
toiminnasta ja ne toimivat, kun niiden alla ole-
va perustus toimii moitteitta. Tulevaisuutta, jo-
pa lähitulevaisuutta, ovat nopeat junayhteydet
ja niiden vaatimat raiderakenteet. Gotthard Ba-
se Tunnel on hyvä esimerkki siitä, miten huo-
mispäivän Eurooppa näyttäytyy raideliikenteen
kapasiteetin kasvaessa.
Vuonna 2017 avattavan Gothard Base -tun-
nelin kautta voi kulkea maksimissaan 4000 ton-
nin painosta junaliikennettä kerrallaan. Junien
maksimivauhti on 250 kilometriä tunnissa. Tä-
mä tarkoittaa sitä, että 100 matkustajajunaa ja
220 tavarajunaa päivässä voi pujahtaa Alppien
läpi huippuvauhtia. Juna kiidättää matkustajat
ja rahtitonnistot uuden tunnelin kautta esimer-
kiksi Zürichistä Milanoon kahdessa tunnissa ja
neljässäkymmenessä minuutissa.
Suomessa tarpeemme ovat erilaiset, mutta
henkilö- ja tavaraliikennettä voidaan ohjata rai-
teille enemmän, jos vain tahtoa riittää. Kyse on
myös vihreistä arvoista. Toimiva rataverkko pe-
rustuksineen on tulevaisuutta ja osa kestävää
kehitystä myös meillä. Voiko perustusten kun-
non ylläpidon ja uusien perustusten rakenne-
tekniikan puolesta enempää sanoa.
■
keskus
0207 628 700
, fax
0207 628 750
Laatua ja toimitusvarmuutta
Lyhyet toimitusajat
Mittatarkkoja ja kestäviä
Nopeutta ja kustannustehokkuutta
sillanrakentamiseen
Kattoristikot
Siltapukit
Keitele Porvoo