Basic HTML Version
5/2011 PROJEKTIUUTISET
190
Rautatierakentamisen Etelä-Suomen aluepääl-
likkö
Erkki Mäkelä
Liikennevirastosta toteaa,
että rautatiemme ovat eri-ikäisiä. Vanhimmat
rataosuudet rakennettiin jo 1800-luvun puo-
livälin jälkeen ja uusimmat ovat 2000-luvulla
rakennettuja rataosuuksia. Koska alueellisesti
ratojen perustamisolosuhteet vaihtelevat, niin
myös rataosuuksien ylläpidon ja hoidon tarve
vaihtelee. Maan rakennehan ei pelkästään tuo
mukanaan kantavuusongelmia, vaan sen koos-
tumus vaikuttaa myös routimiseen.
TEKST I JA KUVAT: MAT T I A K ALL IO
Perustaminen
Raideliikenne fokuksessa
Rakennusmaa ei aina ole optimaalinen sen paremmin talon- kuin väylänrakentamisessakaan.
Suomi on hyvin vaihteleva maanrakenteeltaan ja se asettaa omat sekä tekniset että taloudelliset
haasteensa raideliikenteen ylläpidolle ja uusiorakentamisellekin.
Kadunmies, joka ajattelee veroeurojen käyt-
töä ratojen ylläpitoon, ei tietenkään voi tietää,
mitä maan alla on ja miksi ratoja tulee kun-
nostaa. Maaperämme voi nimittäin tarjota
dramaattisia maisemia, jos kykenisimme nä-
kemään maamassojen lävitse kovaan pohjaan
saakka.
– Lounais-Suomessa esimerkiksi on syviä sa-
vikkoja. Ne voivat olla jopa 60 metrin syvyi-
siä kalliokanjoneja, joissa on jääkausien aika-
na ja niiden jälkeen saostunutta savea. Savikot
ovat syntyneet erityyppisesti ja siten ne myös
eroavat rakenteeltaan ollen jäykkiä tai lieju-
maisia. Koska raideliikenne kulkee osittain yh-
densuuntaisesti savikkojen kanssa, on raiteet
pitänyt perustaa näiltä osin savien päälle. Tä-
mä asettaa ylläpitämiselle määrättyjä haastei-
ta, Mäkelä toteaa.
Raideliikenne on juuri tässä mielessä erin-
omainen esimerkki kaiken rakentamisen pe-
rustamisolosuhteiden tutkimisen tärkeydes-
tä ja perustamisen eri tapojen merkityksestä.
Kytömaan rautatiesilta on jännitetty
kaukalosilta, jonka hyötyinä on matala
penger ja alhainen kokonaiskorkeus.
Kaukalon seinät toimivat melusuojina.
Perustusten merkitys on rakenteen
osana suuri.