37
PROJEKTIUUTISET 6/2012
Puuviikki
vuokra-asuntoa.
Helsingin kaupunki on nostanut asun-
topolitiikassaan rakentamisen ekobrändin
keskeiseen rooliin ja puurakentaminen al-
koi Viikistä jo 1990 -luvulla. Kaupungin
Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan kuuluva
kohde sisältää viisi taloa, joissa on kussa-
kin runsaat 1 000 kerrosneliömetriä.
Talot ovat kolmi- ja nelikerroksisia ja niis-
tä jokaisessa yksi porraskäytävä ja hissi. Por-
rastasolla on kahdeksan asuntoa ja keski-
määräinen pinta-ala 53 neliötä. Helsingis-
sä voimassa ollutta 75 neliön vaatimusta
ei tarvinnut noudattaa, koska pilari-palkki-
rungon johdosta kantavia väliseiniä ei ole.
Tämä mahdollistaa asuntojen yhdistämisen
myöhemmin, jos markkinatilanne sitä vaatii.
Tuloksena viihtyisä kortteli
Alueen suuri tehokkuus antoi suunnit-
telijoille haasteen, jonka Arkkitehtitoimis-
to HMV Oy:n ryhmä on ratkaissut onnis-
tuneesti. Pienimuotoisiksi massoiteltuna
talot muodostavat korttelista oman tiiviin
kaupunginosan, jossa asukkaat tulevat var-
masti viihtymään.
–
Nämä välimittakaavalliset talot ovat
puurakenteille sitä soveliainta kerrostalo-
tyyppiä - sekä rungon että julkisivujen suh-
teen. Kun lisäksi Viikin taloissa huoneisto-
jen väliset seinät on rakennettu paikalla,
antaa se mahdollisuudet vapaalle tilasuun-
nittelulle. Se takaa myös muunneltavuu-
den, joka rakennusten omistajankin kan-
nalta on erinomainen asia, arvioi kohdetta
arkkitehti SAFA
Jari Viherkoski
.
Hän ei pidä Viikkiä asuntosuunnitte-
luun erikoistuneelle toimistolle varsinaise-
na koerakentamiskohteena. Jokaisen osa-
puolen tulee kehittää aina – tässäkin hank-
keessa – myös omaa liiketoimintaansa.
–
Puurakentamisen ominaisuudet an-
taa mahdollisuudet suunnitella ja toteut-
taa markkinoiden haluamia asuntoja. Ja se
koko ketjun on osattava hyödyntää, Viher-
koski selvittää näkökulmaansa.
Yhtenä esimerkkinä on kolmen metrin
kerroskorkeusstandardi, jota puurakenta-
misessa ei tarvitse noudattaa. Kerroskor-
keus voi vaihdella ja yläpohjasta tulee tällä
järjestelmällä automaattisesti vino. Viikissä
onkin ylimpien kerrosten asuntoihin mah-
dollista tehdä parvet huonekorkeuden ol-
lessa suurimmillaan 480 senttimetriä nor-
maalin ollessa 260 senttimetriä.
Rakennuksen julkisivuelementit ovat
tummasävyistä Kuningaspaneelia. Niissä
Metsä Woodin Kerrostalojärjestelmän ydin
on Kerto-pilaripalkkirunko, Kerto-Ripa-
elementit välipohjiin ja Kerto-Ripa-katto-
elementit rakennuksen yläpohjiin. Raken-
nuksen jäykistävänä rakenteena käytetään
Kerto-levyä. Järjestelmän etuna on nopea
runkovaihe.
oli tehdasvalmiina kolmikerroksinen maa-
laus homeenestoineen ja työmaalla maa-
lattiin asennuksen jälkeen vielä pintakerros.
–
Itse pidän erityisesti puisista parvek-
keista. Puu on erinomainen materiaali kos-
ketusetäisyydellä. Yksityiskohdat ovat mie-
tittyjä ja myös kokonaisuus on materiaa-
leiltaan ja väriltään yhtenäinen.
Kehitysprojektikin ennätysnopea
HMV Oy:n kiinnostusta puurakentami-
seen vauhditti kolme vuotta sitten vienti-
toiveet Venäjän suuntaan. TEKESin semi-
naari Pietarissa saattoi yhteen arkkitehdin
ja Metsä Woodin, sen aikaisen Finnfores-
tin. Yritys oli aloittamassa diplomi-insinöö-
ri
Jaakko Länsiluodon
johdolla puukerros-
talorungon kehitystyötä ja Jari Viherkoski
tuli tiimiin arkkitehtijäseneksi.
–
Metsä Wood oli jo aiemmin palkan-
nut Jaakon vetämään puurungon kehitys-
tiimiä. Ja hänen ajatuksensa nimenomaan
oli se, että hyvin nopeasti edettäisiin to-
delliseen projektiin. Sitä varten tarvittiin
tontti ja mahdollisuus löytyi Viikistä, Vi-
herkoski kertoo.
Kun Etera oli valmis rahoittajaksi ja
PEAB kokeilemaan puurakentamista, al-
koivat palaset olla kasassa. Urakka toteu-
tettiin Eteran ja PEABin välisenä KVR-urak-
kana, jossa Jari Viherkoski oli urakoitsijan
palkkaama hankkeen pääsuunnittelija.
Projektin nopea eteneminen jo ennen
työmaan avaamista toi omat vaikeuten-
sakin. Viikin projektiarkkitehtina HMV
Oy:stä ollut
Milja Virkkunen
joutui yh-
teensovittamisen pyörteisiin usein hank-
keen aikana. Uusien rakenneratkaisuiden
ja rakentamismääräysten yhteensovittami-
sessa oli haasteita. Kohteen suunnittelu tie-
tomallipohjaisena helpotti toki eri suunnit-
telualojen yhteensovittamista.
–
Kun määräyksissä on jonkin verran
tulkinnan varaa, tiivis yhteistyö eri viran-
omaisten suuntaan auttoi hanketta eteen-
päin. Työn kuluessa huomasi, että urakka-
rajojen selventäminen olisi pitänyt hoitaa
tarkemmin. Nyt niistä aiheutui ongelmia
esimerkiksi betonisokkeleiden ja puurun-
gon ja toisaalta puurungon ja talotekniikan
läpivientien osalta, muistelee Virkkunen
pikku vaikeuksia.
Runkojärjestelmä valmis kisaan
Rungon tuoteosatoimittajalle Metsä
Woodille Viikki oli suuri ponnistus. Ker-
rostalon runkojärjestelmän kehittäminen
ja sen lähes samanaikainen soveltaminen
käytännössä työllisti projektin alussa ve-
täjänsä Jaakko Länsiluodon ympärivuoro-
kautisesti.
–
Opimme paljon asuntorakentamisen
prosessista ja eroista liike- ja toimitilara-
kentamiseen, minkä parissa olemme teh-
KUVAT METSÄ WOOD/HANS KOISTINEN