Basic HTML Version
141
PROJEKTIUUTISET 4/2012
Solo Sokos Hotel Paviljonki
paaluille. Kellarikerroksessa on kaksi väes-
tösuojaa ja teknisiä tiloja. Kellarista on yh-
teys uuteen maanalaiseen pysäköintitaloon.
– Koska kellarikerros on pohjaveden
pinnan alapuolella, mitoitettiin rakenteet
vedenpaineelle. Kellarin seinät ja kantava
alapohja tehtiin massiivisina vesitiiviinä te-
räsbetonirakenteina. Paaluanturat ovat osa
kellarikerroksen ja ensimmäisen kerroksen
pohjalaattaa, Hiltunen kertoo.
Kellarin pohjalaatan ja varsinaisen latti-
an väliin tuli salaojakerros. Lattioiden alus-
täytöt tehtiin vasta sen jälkeen, kun poh-
javesi voitiin nostaa rungon etenemisen
myötä lopulliseen korkeuteen mahdollis-
ten vuotojen selvittämiseksi.
– Kellarin rakenteiden haasteellisin koh-
ta oli niiden liittäminen aikaisemmin ve-
sitiiviisti rakennetun Paviljongin pysäköin-
titalon rakenteisiin. Liittymäkohdan tuli
joustaa pystysuunnassa, mutta olla samal-
la vesitiivis. Rakentamisajankohdaksi sattui
vielä pakkaskausi, Hiltunen sanoo.
Hotellin kantavina pystyrakenteina ovat
teräsbetoniset pilarit ja seinät. Tasojen kan-
tavat vaakarakenteet koostuvat pääsääntöi-
sesti Delta-palkeista ja ontelolaatoista. Run-
gon jäykistyksen hoitavat porras- ja hissitor-
nien sekä päätyjen teräsbetoniseinät.
Ulkoseinät ovat pääosin betonipintaisia
sandwich-elementtejä, jotka verhottiin tii-
lilaatoilla. Sandwich-elementti eristää hy-
vin ääntä ja se toimi samalla työnaikaise-
na sääsuojana.
Tiukat sisäilma- ja energia-
tehokkuusvaatimukset
Talotekniikan pääsuunnittelusta vas-
tannut Granlundin toimitusjohtaja
Juk-
ka Vasara
sanoo, että Paviljonki-hotel-
lin suunnittelun lähtökohtana oli korkeat
sisäilma- ja energiatehokkuusvaatimuk-
set. Sisäilman laatutavoitteeksi asetettiin
S2-taso.
– Simuloimme rakennuksen energiate-
hokkuutta ja sisäilmaolosuhteita todella
tarkkaan. Testasimme erilaisia ikkunoita
ja aurinkosuojuksia sekä niiden vaikutus-
ta energiatehokkuuteen. Kaikissa ilman-
vaihtokoneissa on tehokas lämmön tal-
teenotto, myös keittiöiden poistoilmako-
neissa. Tämä mahdollistui keittiöhuuvien
tehokkaiden rasvasuodattimien ansiosta,
Vasara toteaa.
Hotellihuoneissa ei ole ikkunoiden alla
lämpöpattereita. Ainoastaan sviittien iso-
jen ikkunoiden alle patterit laitettiin var-
mistamaan, ettei vetoa synny missään olo-
suhteissa. Ilmastointimoduulit huolehtivat
hotellihuoneiden lämmityksestä ja jäähdy-
tyksestä ilman häiritsevää ääntä.
Koko talo on jäähdytetty, ja jäähdytystä
voidaan säätää tilakohtaisesti. Talon läm-
mitysteho on 2,8 megawattia ja jäähdy-
tysteho 460 kilowattia. Energiankulutus
on 220 kilowattituntia bruttoneliötä kohti
ja energiatehokkuusluku C, mikä on erit-
täin hyvä tulos rakennuksessa, joka on toi-
minnassa 24 tuntia vuorokaudessa ympäri
vuoden.
– Ulko-ovien edessä on lumensulatus-
järjestelmä, joka toimii kaukolämmön pa-
luuvedellä. Näin sulatus ei kuluta primää-
rienergiaa, Vasara kertoo.
Huomio myös ulkovalaistukseen
Granlundin projektipäällikkö
Seppo Mä-
kelä
sanoo, että hotellin valaistuksessa on
hyödynnetty uusinta tekniikkaa. Koska Jy-
väskylä on valon kaupunki, panostettiin ul-
kovalaistukseen erityisen paljon. Ratkaisut
hyväksytettiin etukäteen kaupungin virka-
miehillä.
Ravintolan terassilla valaisinpilarit ja kai-
uttimet on integroitu. Kun musiikki tulee
ihmisen vierestä seinäkaiuttimen asemes-
ta, ääni on korvalle miellyttävämpi ja sel-
vitään pienemmillä äänitehoilla.
– Sisävalaistuksessa käytimme uusinta
himmennettävää led-tekniikkaa. Ohjauk-
sissa on KNX-väylä-ohjausjärjestelmä, jolla
ohjataan myös valaistusta. Esimerkiksi ra-
vintoloihin on ohjelmoitu valmiiksi erilai-
set valaistustilanteet eri tilaisuuksiin, Mä-
kelä toteaa.
■
Tilaussaunan oleskelu-
tilan värit ja kalusteet on
suunnitellut Studio Kaisa
B. Pöytien pinnoissa on
kolmiulotteisen vaiku-
telman antava lasilaatta.
Punaista istuinryhmää
täydentää Foscarinin
Twiggy-lattiavalaisin.
Hotellihuoneiden numerot erottuvat hyvin
valopylväistä.