120
Turvallisuus- ja materiaaliteknologian keskus TUMA
1/2013
PROJEKTIUUTISET
Turvallisuus- ja materiaaliteknologian keskus TuMa
Mikkeli
Bruttoala
Tilavuus
Rakennusaika
Rakennuskustannukset
8 686
m
2
44 702
m
2
4/11–7/12
13
milj. euroa (alv. 0 %)
Rakennuttaja
Arkkitehti
Rakennesuunnittelu
Rakennusurakointi
Kiinteistöosakeyhtiö Jääkärinkatu 31 Oy
Optiplan Oy, pääsuunnittelija arkkitehti Lasse Vahtera
A-Insinöörit
JL-Rakentajat Oy
miten paljon siirrot ja muut aputyöt tulevat
vaatimaan aikaa, Pätynen toteaa.
Aikaisemmista projekteista Tuma poik-
kesi myös siinä, että arkkitehdin valitse-
mat materiaalit kuten ravintolalattian pak-
sut tammilankut, varapoistumistien verk-
koseinät ja pääaulan seinälasit vaativat pit-
kiä toimitusaikoja. Myös aulan puuverhous
ei ole mitään hyllystä ostettavaa tavaraa
leveyden ja ponttauksen ansiosta.
Arkkitehdin juoneen kuului se, että joh-
tuen katuverkosta A-, B- ja C-osa eivät ole
suorakulmassa, mikä vaikeutti esimerkiksi
laatoittajan työtä. Isojen laattojen kaikilla
saumoilla on oma jakonsa. Ilman listoja ra-
kentaminen on tarkkaa käsityötä.
Pätysen mukaan jaettuna urakkana to-
teutetussa Tumassa pääurakoitsijan oman
työn osuus oli suhteellisen iso. Urakoitsijalta
oli kohteessa kaikkein kiihkeimpänä aikana
kolme mestaria ja 20 rakentajaa. Sivu-ura-
koitsijat mukaan luettuna kiivaimmilla het-
killä kokonaisvahvuus oli lähellä sataa.
Punatiili sopii
entiselle kasarmialueelle
Kiinteistössä on vuokrattavia tiloja run-
saat 6100 kerrosneliömetriä. Veturiyrityk-
sinä toimivien Environicsin ja LUT Savon
lisäksi Tumaan ovat sijoittuneet muun mu-
assa yrityskehityspalveluita tarjoava Mik-
tech Oy, Etelä-Savon pelastuslaitoksen ja
Metsäsairila Oy:n johto ja hallinto ja sa-
vukaasujen puhdistusratkaisuja kehittävä
Tassu ESP Oy.
–
Perusidea on usealla paikkakunnal-
la testattu innovaatiokeskuksen konsepti
–
koota yhteen paikkakunnan osaamista.
Tähän on koottu tutkimusta, start up -yri-
tyksiä ja niitä tukevia yrityksiä yhteen. Ai-
kaisemmin ne ovat olleet palasina eri pai-
koissa, Tuman ideoinut Miktech Oy:n toi-
mitusjohtaja
Vesa Sorasahi
kuvaa.
Lasse Vahtera luonnehtii Tuman tonttia
saumapaikaksi väistyvän pienteollisuus-
alueen ja laajenevan ammattikorkeakou-
lun tilojen välissä. Tuman rakennus on
entisiin Mikkelin kasarmin tiloihin sijoit-
tuneen Ammattikorkeakoulun kanssa kul-
mittain vastapäätä. Alueella on hienoja
Venäjän vallan aikaisia talli- ja kasarmira-
kennuksia sekä myöhemmin rakennettuja
puisia ja punatiilisiä kasarmirakennuksia.
–
Punatiili on Tuman alueen nurkassa
vallitseva materiaali. Joten me näimme, et-
tä tämä on punatiilisen rakennuksen paik-
ka, Vahtera kertoo.
Tuma on jaettu kolmeen osaan. Jääkä-
rinkadun puoleisessa A-osassa on yliopis-
totiloja, A:n ja B:n välissä on pääsisään-
käynti. Sammonkadun varressa olevassa
B-osassa julkisivu on puuta ja lasia. Ko-
konaan Environicsin tuotannon käytössä
oleva C-osa on suunniteltu olemukseltaan
tehdasmaiseksi. Environicsin toimistotilat
ovat A-osan kolmannessa kerroksessa ja
tuotekehitys B:n kolmannessa kerroksessa.
Pätysen mielestä arkkitehti on onnistu-
nut. Rakennus on kiinnostava ja kestää hy-
vin aikaa, kun on valittu ajattomia materi-
aaleja. Hämäläinen näkee, että rakennus
todella hyvin sijoittuu ympäristöön. Vah-
tera kehuu yhteistyötä käyttäjien kanssa.
–
Kaikesta huolimatta hankkeessa oli
erinomaisen hyvä yhteistyöhenki koko ajan.
Käyttäjiltä täydet pisteet
LUT Savo SusTechin johtaja
Mika Sil-
lanpää
on tyytyväinen rakennuksen toi-
mivuuteen sekä koko Tuman konseptiin.
Se, että talossa on muitakin käyttäjiä, on
pelkästään myönteinen asia. Onhan Mik-
techin ja Environicsin kanssa tehty paljon
yhteistyötä vuosien varrella.
–
Moni asia on syventynyt entisestään
nyt, kun olemme saman katon alla. Asi-
oista voi keskustella vaikkapa lounastau-
olla saman ruokapöydän ääressä.
Environicsissa oltiin joistakin arkkiteh-
tonisista ja sisustuksellisista asioista sekä
lämpökaappien kompressoreiden sijain-
nista eri mieltä. Eri kerroksissa toimivan
Environicsin näkökulmasta ideaaliratkaisu
olisi sellainen, että kaikki toiminnot olisi-
vat samassa tasossa, mutta se ei tällä ton-
tilla ole mahdollista. Puutteisiin kuuluu
se, että piha-alueet ovat jääneet pieniksi
ja tehtaan kuljetuslogistiikka on hieman
ahtaalla. Myös parkkitilaa pihalla voisi ol-
la enemmän. Parkkipaikkaongelma koskee
koko aluetta, sillä maanalaisia parkkiluolia
ei voitu rakentaa korkealla olevan pohja-
veden takia.
Siitä huolimatta myös Korhonen antaa
Tumalle täydet pisteet.
–
Sijainti on varsinkin kesäaikaan hel-
pottanut sitä, että ihmiset käyttävät enem-
män polkupyörää ja omia jalkojaan työ-
liikkumiseen. Sitten täällä on loistava lou-
nasravintola, sellaista ei pelkästään omille
työntekijöille olisi varaa pitää. Saman ka-
ton alla toimimisessa on strategista pitkän
aikavälin hyötyä.
–
Jos jotain tekisin toisin niin isomman
rakennuksen, sanoo Sorasahi.
■
-
XONLVLYXW 966 HOHPHQWLW SLODULW
SDONLW SDUYHNHODDWDW YDOPLVEHWRQL
ZZZ VXXWDULQHQ IL
3
XUVLDODQNDWX
0
LNNHOL
3
XK
ID[
6
RUD MD %HWRQL 9 6XXWDULQHQ .\
9
XRULODKGHQWLH
0
lQW\KDUMX
3
XK
ID[
SBS Betoni Oy
LUTin Astral-yksikön laboratorio oli talotek-
niikan suunnittelijalle haaste.
Maa- ja perustusurakka
Väestönsuoja
SDW-, sisäkuori-,
väliseinä- ja
runkopilarielementit
Valmisbetoni