Basic HTML Version
22
1/2012 PROJEKTIUUTISET
teyksien välillä, kuten vaikkapa katualueen ja
tontin rajapinnoissa. Sama vuorovaikutuksen
tarve, joka tulee huomioida käyttäjiin nähden,
pätee eri ammattilaisten kesken. Hyvällä tiimi-
työllä ja käyttäjälähtöisellä keskustelukulttuuril-
la saavutetaan varmasti paras lopputulos kaik-
kien käyttäjien kannalta, toteaa Kynnys ry:n es-
teettömyysasiantuntija, arkkitehti
Niina Kilpelä
.
Kaupunkitila ihmisten palveluksessa
– Lukemattomissa tutkimuksissa on havaittu
yhteisöllisyyden hyvää tekemä voima. Toivoisin,
että tämä otettaisiin huomioon uusissa asumis-
muodoissa. Syntyäkseen yhteisöllisyys tarvitsee
sopivia kohtaamispaikkoja – sisällä ja ulkona –
mutta myös aktiivisia toimijoita ja heille taus-
tatukea. Nykyisiä asuinympäristöjä katsellessa
tuntuu, että pihat ovat usein käyttämätön re-
surssi. Ja pihat myös osaltaan muovaavat kau-
punkikuvaa, toteaa yliarkkitehti Erja Väyrynen.
– Muotoilu ei ole pelkkää kaunista ulkonä-
köä. Tavallisille ihmisille muotoilu tarkoittaa
asioiden, tuotteiden ja palveluiden toimivuut-
ta. Onko realistista tehdä kaupunkia kaikille?
Tällainen ideaalitila saavutetaan osallistamal-
la ihmiset mukaan suunnitteluprosessiin. Se on
ylistys inhimilliselle moninaisuudelle, jossa luo-
daan tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille ihmi-
sille osallistua yhteiskunnan toimintaan, oletpa
sitten heikkonäköinen tai sokea, ulkomaalainen,
lapsi tai lapsenmielinen. Utopiaa? Ehkäpä, mut-
ta jos emme tavoittele utopiaa, emme voi saa-
vuttaa puoliakaan tavoitteesta tehdä parempi
kaupunki kaikille, päättää Pete Kercher.
Design for All on tullut jäädäkseen ja hyviä
esimerkkejä löytyy niin läheltä kuin kaukaa.
Tukholman sisäänkäyntiprojekti:
Esimerkki Design for All innovaatiosta
Tukholman kaupunki, Statens Fastighetsverk,
ja Design for All Sverige aloittivat 2007 yhtei-
sen Värdig Entré -projektin, jonka perusideana
oli hyödyntää Design for All lähestymistapaa.
Prosessissa tehtiin Ruotsin kulttuurihistorialli-
sesti arvokkaiden rakennusten sisäänkäynnit es-
teettömiksi pilaamatta niiden alkuperäistä ark-
kitehtonista arvoa. Virallisesti projekti päättyi
2011, mutta se elää inspiraa-
tion lähteenä muille vastaa-
ville hankkeille ja sen myötä
syntyneitä innovatiivisia rat-
kaisuja hyödynnetään toisis-
sa korjaushankkeissa.
– Yksi hankkeen perus-
lähtökohdista oli se, että jo-
kaisen yksilön pitäisi voida
käyttää samaa sisäänkäyntiä
arvokkaalla tavalla eikä niin,
että ne jotka saapuivat pai-
kalle pyörätuolilla tai muulla
apuvälineellä ohjattaisiin kulkemaan takaoven
kautta sisään. Tavoite oli, että sisäänkäynnin
tuli olla arvokas kaikille kävijöille sekä raken-
nukselle itselleen, kertoo EIDD:n ja Design for
All Sverigen puheenjohtaja
Finn Petrén
.
Pilottiprojekteiksi nimettiin neljä äärimmäi-
sen haasteellista kulttuurihistoriallista raken-
nusta ja jokaiseen pilottiin palkattiin arkkiteh-
ti ja muotoilija johtamaan itse suunnittelupro-
sessia. Pilottiprojekteja varten luotiin projekti-
ryhmä, jossa oli edustajia kiinteistön omistajan
puolelta, kuraattoreita, ja eri tavoin liikkumis-
ja toimimisesteisiä henkilöitä.
Värdig Entré -projektin tavoitteena oli esi-
tellä käytännössä, miten hyviin tuloksiin De-
sign for All -periaattein toteutetulla, pitkäjän-
teisellä ammattilaissuunnittelijoita hyödyntä-
Liljevalchs konsthall