Basic HTML Version
21
PROJEKTIUUTISET 1/2012
ja ja toteuttaja tietävät pitää niistä huolta, jat-
kaa Väyrynen.
Muotoilun haasteet Helsingissä
Niin kuin koko Eurooppa, myös Helsinki kai-
paa käyttäjäkeskeistä muutosta rakennettuun
ympäristöön. Sekä Sauri että Väyrynen nostavat
esiin, että kaikkialla tarvitaan muutoksia pal-
velemaan muun muassa ikääntyneitä ihmisiä
ja yksi keskeisimpiä tehtäviä on hissien raken-
taminen vanhoihin kerrostaloihin. Tällöin ra-
kennussuojelunäkökohdat tulee luonnollises-
ti huomioida.
– Silloin kun päädytään rungon ulkopuolel-
le sijoitettuihin uusiin rakenteisiin – kuten hisse-
jä toteutettaessa – on vaikutus kaupunkikuvaan
merkittävä. Hyvin suunniteltuna se voi olla myös
kaupunkikuvan parannus, toteaa Väyrynen.
– Kaikkialla, missä asuntoja peruskorjataan,
tulisi samalla myös parantaa niiden esteettö-
myyttä. Näin voisivat ikääntyneet jatkaa asu-
mistaan kotona tutussa ympäristössä ja tuttu-
jen palvelujen äärellä. Kun rakennetaan uusia
asuntoja ikääntyneille, tulisi ne mielellään si-
joittaa paikkoihin, joista palvelut ovat helpos-
ti saavutettavissa. Tämä myös mahdollistaisi
muuttamisen oman alueen sisällä silloin, kun
se tulee ajankohtaiseksi. Pääosa tulevaisuu-
denkin ikääntyneistä tulee asumaan nykyisis-
sä asunnoissaan. Uutta rakennettaessa on hy-
vä myös kokeilla uudenlaisia asumismuotoja.
Hyviksi havaitut konseptit tulevat varmastikin
ajan myötä yleistymään, jatkaa Erja Väyrynen.
– Liikkuminen katutilassa ei ole vielä lähes-
kään esteetöntä. Samoin sisäänkäynneistä on
suuri osa edelleen varsin hankalia. Hyvin mi-
toitettuja portaita on aivan liian harvassa, eten-
kin ulkotiloissa. Sisätilojen pienemmistä asioista
ottaisin esille sen, että kunnollisten käsijohtei-
den asentamisessa pihistellään aivan turhaan.
Juuri käsijohteet olisivat oiva designkohde käy-
tettävyyden parantamiseksi, mutta niiden koh-
dalla design tarkoittaa valitettavan usein aivan
päinvastaista, kuten liian ohutta putkea tai lat-
tarautaa, listaa Väyrynen.
– Yksi parannettava asia olisi opastus kaik-
kialla kaupungeissamme. Se ei vain näytä oi-
kein kuuluvan kenellekään. Siinäkin design on
avainasemassa. Siis sellainen design, joka ot-
taa käyttäjien tarpeet huomioon. Ei sellainen
”design”, jossa tyylikkyyden tavoittelu tarkoit-
taa harmaalla pohjalla pieniä harmaita kirjai-
mia, toteaa Väyrynen.
– Fyysisten esteiden poistamisen lisäksi ajan-
kohtaisimpia kaupunkisuunnittelukysymyksiä
on melun vähentäminen, täydentää Sauri.
Tekemistä riittää. Mistä eväät näihin muu-
toksiin?
Keskustellen kohti
parempaa kaupunkitilaa
– Kaiken ydin on vuorovaikutus, keskustelu
ja aito tiimityö ihmisten kanssa. Mistä tahansa
suunnittelusta on kysymys, tärkeää on ottaa ih-
miset, erilaiset yksilöt mukaan projektiin ja si-
sällyttää heidän kokemuksensa osaksi suunnit-
telua ja toteutusta, prosessin jokaisessa vaihees-
sa, toteaa Pete Kercher.
– Käyttäjäryhmät huomioiva suunnittelu eli
Design for All, perustuu yhteistyölle, joka ot-
taa erilaiset yksilöt mukaan prosessin eri vaihei-
siin. Puhutaan enemmänkin jatkuvasta muutos-
prosessista lopullisten ratkaisujen sijaan. Suun-
nittelijoiden tulee pystyä hallitsemaan muutos-
prosessia ja pystyä huomioimaan monitasoisia
ulottuvuuksia, jotka vaikuttavat kaupunkisuun-
nitteluun, jatkaa Kercher.
– Kaupunkisuunnitteluun sekä konkreetti-
seen lopputulokseen vaikuttavat useat tahot
niin kuntien kuin kaupunkien päättäjistä, kaa-
voittajista, rakennuttajista, insinööreihin ja ark-
kitehteihin. Käyttäjän kannalta ei ole väliä mil-
laiset vastuutahot ovat suunnittelun ja toteu-
tuksen taustalla. Tärkeää on, että ympäristös-
sä vallitsee toimiva ketju eri toimintojen ja yh-
Pete Kercher
Erja Väyrynen
Niina Kilpelä