Business Park Safiiri
Tekstit: Antti Lagus Kuvat: Mikael Lindén
Kahdeksankerroksisen rakennuksen päävuokralainen on Outotec. Lisäksi rakennuksessa on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n toimtiloja.
Ensimmäisessä kerroksessa on vastaanoton lisäksi ravintola sekä neuvottelutiloja. Neuvottelutilojen videotykit ovat interaktiivisia, mikä merkitsee, että tietokoneelta heijastetun kuvan päälle voi tehdä merkintöjä tai videotykin kautta saadaan valkotaulutausta piirtämistä varten. Tässä kerroksessa on myös autokoulu sekä videovuokraamo. Ensimmäisessä kellarikerroksessa on kuntosali, jota monet talon työntekijäkin käyttävät.
Toimistokerroksissa on myös kaksi neuvotteluhuonetta kussakin. Lisäksi kerroksissa on videoneuvotteluhuone, jota Outotec Oyj:n kiinteistöjohtaja Erkko Malinen kertoo käytettävän paitsi yhteydenpitoon eri maissa sijaitsevien toimipisteiden kanssa myös yhteyksiin muutaman kilometrin päähän Espoon Niittykumpuun. Suurempi osa Outotecin työntekijöistä on vielä yhtiön vanhoissa tiloissa Niittykummussa kuin uusissa tiloissa Matinkylässä.
Toimistokerroksissa on lisäksi pieniä neuvotteluhuoneita ad hoc -neuvotteluihin. Lisäksi on huoneita esimerkiksi puheluiden hoitamiseen.
– Avokonttorissa toimimiseen tarvitaan pelisäännöt, vaikka meillä onkin tehty paljon töitä akustiikan hiomisessa. Meillä on konttoritiloissa tekstiililattiat ja myös katoissa on vaimentimia. Lisäksi työpisteitä erottavat sermit ovat äänieristykseltään A-luokkaa, Malinen sanoo.
Outotecin toimistokerrokset ovat samankaltaisia. Avokonttorit ja työhuoneet ovat reunoilla ja rakennuksen keskellä on pieniä neuvotteluhuoneita, hiljentymishuoneita ja puhelinkoppeja. Kuudennessa kerroksessa on iso taukotila. Kahdeksas kerros on pienempi kuin muut kerrokset. Siinä on vain yksi Malisen nopaksi kutsuma toimistomoduuli, kun muissa kerroksissa noppia on kolme. HUS:n käyttämissä kerroksissa on enemmän henkilötyöhuoneita kuin Outotecilla, sillä vastaanottotoimintaa ei voi hoitaa avotilassa.
Uudet tilat ihanteelliset henkilökunnan asuinpaikan kannalta
Kesäkuussa Toimistokeskus Safiiri I:een muutti noin 300 Outotecin työntekijää. Ensi vuonna valmistuvaan Safiiri II:een ja seuraavana vuonna valmistuvaan PEABin rakentamaan Eventes Business Gardeniin muuttaa vielä yhteensä noin 800 Outotecin työntekijää.
– Tutkimme tarkkaan erilaisia vaihtoehtoja, kun etsimme uusia toimitiloja. Löydettyämme nämä YIT:n rakentamat tilat kiinnostuimme, kun vielä lisää tilaa oli mahdollista saada niiden viereen rakennettavasta Eventesistä. Yhteistyö eri rakentajien ja meidän välillämme on sujunut hienosti, Malinen sanoo.
Uudet tilat sijaitsevat Outotecin henkilökunnan kannalta erittäin keskeisellä paikalla, sillä puolet henkilöstöstä asuu noin kymmenen kilometrin säteellä Safiirista ja Matinkylässä asuu noin sata henkilöä.
Rakennuksen liikenneyhteydet ovat erittäin hyvät. Rakennus on aivan Länsiväylän vieressä ja myös lähellä Kehä II:ta. Parinsadan metrin päähän rakennetaan Matinkylän metroasema, josta tulee myös paikallisliikenteen merkittävä vaihtoasema.
Muuntojoustava ympäristötalo
Rakennuksen suunnittelusta vastanneen Arkkitehtitoimisto HKP Oy:n pääsuunnittelija Jukka Hyvämäki kertoo, että rakennuksesta järjestettiin kutsukilpailu jo vuonna 2001. Vuosituhannen alun trendien ja kilpailuohjelman tavoitteiden mukaan rakennus suunniteltiin tuolloin suurelta osin lasiseinäiseksi.
Myöhemmin muuttuneet energiatehokkuusvaatimukset kuitenkin näkyvät nykytoteutuksessa. Valmistuneelle rakennukselle haetaan LEEDin kultatason sertifikaattia. Tämä sopii hyvin Outotecille, joka kehittää ja toimittaa ympäristön kannalta kestäviä teknologisia ratkaisuja asiakkailleen.
LEEDiin vaikuttavat muun muassa rakennuksen ilmanvaihto- ja vaipparatkaisujen lisäksi myös rakennuksen saavutettavuus ja joukkoliikenneyhteydet.
Valmiina rakennuskokonaisuus toimii Espoon asemakaavasuunnitelmien mukaisesti Matinkylän asuinalueen melumuurina, joka tosin nyt rakennettiin vasta asuinkorttelien valmistumisen jälkeen. Safiirin massoittelussa on otettu huomioon muuntojoustavuus. Tiloja voidaan tarvittaessa muokata niin, että suurissakin avotiloissa on runsaasti päivänvaloa.
Molemmilla toimistorakennuksilla on sama arkkitehtitoimisto. Projektiarkkitehtinä toiminut Riitta Id luonnehtii projektin edenneen sujuvasti, kun lopullisiin suunnitelmiin ja rakentamiseen asti päästiin.
Horisontaalinen rakennusmassa Länsiväylän tuntumaan
– Rakennuksista tulee Länsiväylän varteen pitkä horisontaalinen rakennusmassa. Eloa rakennusryhmään tuovat eri rakennusvaiheiden väliin sijoittuvat tornimaiset osat. Ne jäsentävät kokonaisuutta niin, että myös Länsiväylällä nopeasti liikkuvasta autosta käsin rakennusryhmän hahmo muotoutuu helposti tunnistettavaksi, Hyvämäki sanoo.
Kaikki kolme Outotecin käyttöön tulevaa rakennusta yhdistetään niin, että rakennuksesta toiseen on käytäväyhteys.
Safiiri on tärkeä kohde myös Espoon kaupunkikuvalle, sillä se toimii Matinkylän porttina yhdessä kauppakeskus Ison Omenan kanssa Olarista päin tultaessa.
Outotecin tilojen sisustussuunnittelusta vastannut Sisustusarkkitehdit Gullstén-Inkinen Oy:n Jari Inkinen korostaa, että sisustussuunnittelun tehtävänä on toimia tiloja yhdistävänä tekijänä useassa vaiheessa valmistuvassa isossa rakennuskokonaisuudessa.
– Meidän tehtävämme on luoda yksi tilallinen konsepti niin, ettei tilojen käyttäjä huomaa kävelevänsä rakennuksesta toiseen, vaikka eri tiloissa rakentajatkin voivat olla toisia kuin muissa tiloissa, Inkinen sanoo.
Inkisen mukaan käyttäjä katsoo tilaa usein eri näkökulmasta kuin rakentaja. Sisustussuunnittelija auttaa käyttäjää saamaan tilat mahdollisimman käytettäviksi ja muuntojoustaviksi. Inkinen pitää muuntojoustavuutta erityisen tärkeänä Outotecin kaltaisissa organisaatioissa, jotka tekevät paljon projektityötä.
– Tilojen täytyy taipua erilaisiin tarpeisiin ilman, että muutoksista tulee merkittävä kustannuskysymys, Inkinen sanoo.
Kellari vesitiiviinä rakenteena
Rakennesuunnittelusta vastannut Finnmap Consulting Oy:n Antti Vilén kertoo, että muuten rakenteiltaan varsin tavanomaisen toimistotalon alin kellarikerros toteutettiin vesitiiviinä rakenteena, sillä pohjaveden pintaa ei voitu laskea vieressä sijaitsevan Länsiväylän vuoksi.
Kellarikerroksissa parkkikannet toteutettiin jälkijännitettyinä pilarikonsoleihin tukeutuvina laattoina, maanpäällisissä kerroksissa on teräspilarit, wq-palkit ja ontelolaatat. Rakennus on jäykistetty kuiluilla ja pilarien väliin sijoitetuilla vinositeillä.
Rakennus perustettiin pääosin kallion varaan, rajoitetulla alueella porapaalujen varaan. Ison omenan puoleinen pääty rakennettiin vanhan kevyen liikenteen sillan päälle. Tämän osan suunnittelussa oltiin yhteydessä sillan suunnitelleeseen Rambolliin ja Espoon kaupunkiin. Näin varmistettiin, että rakenteiden kantavuus tuli oikein mitoitetuksi.
Rakennuksen rajapinnat viereisiin kiinteistöihin ja rakenteisiin johtivat hyvinkin moninaisiin rakenneratkaisuihin – kellareista pihakanteen ja katutasoon.
Myös talon rakennuttajana ja urakoitsijana toimineen YIT Rakennus Oy:n projektipäällikkö Erkki Kiira muistelee rakennustyön erikoisimpiin asioihin kuuluneen alimman kellarin vesitiiviysvaatimuksen. Tietyn koron alapuolelta ei voitu enää salaojittaa, mikä johti käytettyyn rakenneratkaisuun.
Rakennus on pääosin verhoiltu valkoisin, rei’itetyin alumiinilevyin. Tornimaisten massojen verhouksena on tumman harmaa metallilamelli.
Rakentaminen alkoi vuoden 2010 syksyllä louhintatöillä. Varsinaisiin rakennustöihin päästiin seuraavana talvena, joka lumisuudessaan tuotti hankaluuksia runkovaiheen pystyttämiselle. Viime talven lumet eivät Kiiran mukaan enää juuri haitanneet viimeistelytöitä. Osa rakennuksesta luovutettiin helmi-maaliskuun vaihteessa ja loput toukokuussa.
Projektissa mukana
- Enco Oy
- Finnmap Consulting Oy
- Insinööritoimisto Duopoint
- Jaatimet Oy
- Pöyry Finland Oy
- Ruskon Betoni Oy
- Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen Oy
- YIT Kiinteistötekniikka Oy
- YIT Rakennus Oy
