Bittium Oyj:n pääkonttori
[Best_Wordpress_Gallery id=”138″ gal_title=”Bittium”]
Teksti: Hanna Perkkiö | Kuvat: Ari Korkala
Oulusta pohjoiseen vievän moottoritien varressa uutena maamerkkinä on Bittium Oyj:n nelikerroksinen toimistorakennus. Yritys muutti Teknologiakylän kupeessa sijaitseviin uusiin toimitiloihin vuoden 2017 lokakuussa.
Bittium Oyj on erikoistunut luotettavaan ja tietoturvalliseen tiedonsiirtoon sekä biosignaalien mittaamiseen ja monitorointiin.
Yhtiön asiakaskuntaan kuuluu niin teollisuusyrityksiä kuin puolustus- ja turvallisuusalan viranomaisia Suomessa ja ulkomailla. Asiakasprojektien korkeat tietoturvavaatimukset ovat olleet lähtökohtana uuden toimitalon suunnittelussa.
– Toiminta tällä alalla ei ole mahdollista ilman, että kiinteistö ympärillä tukee sitä kaikkia yksityiskohtia myöten, yhtiön Engineering-toiminnoista vastaava johtaja Jari-Pekka Innanen toteaa.
Ennen rakennushankkeen alkua yhtiössä oli kerätty pitkään suunnittelun pohjaksi tietoa siitä, millaiset tilaratkaisut palvelisivat parhaiten yhtiön toimintaa.
– Muunneltavuus oli keskeisenä lähtökohtana. Se otettiin huomioon kaikessa suunnittelussa, sillä tilojen käyttö ja tarve vaihtelee asiakasprojektien mukaan, Innanen sanoo.
Yhtiön henkilöstöstä valtaosa työllistyy projekteissa. Niiden kesto voi vaihdella muutamasta kuukaudesta useaan vuoteen, ja samanaikaisesti käynnissä on elinkaaren eri vaiheissa olevia projekteja. Asiakkaat voivat olla keskenään kilpailevia, joten työntekijöiden pääsy eri alueille pitää pystyä tarkoin rajaamaan. Tässä kokonaisuudessa kulunvalvonnan merkitys korostuu.
Koko kiinteistö kuuluu vähintään turvallisuusvyöhykeluokkaan 4, mutta rakennuksessa on myös korkeamman turvatason tiloja.
– Yrityksen pitää pystyä jatkamaan toimintaansa myös kriisitilanteissa, mikä tarkoittaa esimerkiksi energian keskeytymätöntä saantia. Kriittiset tiedot pitää pystyä suojaamaan myös poikkeuksellisten tapahtumien aikana, Innanen kertoo.
Energiatehokkuutta toiminnoista
Betonielementtirunkoinen rakennus koostuu kolmesta siivestä, joissa sijaitsevat yhtiön laboratoriot, tuotantotilat ja projektialueet. Lisäksi rakennuksesta löytyy toimistotiloja, yhteisiä taukotiloja sekä saunaosasto. Yhteenlaskettu pinta-ala on 8330 neliömetriä, ja mahdollista laajennussiipeä varten rakennusoikeutta on vielä jäljellä 3033 neliömetriä. Seinien sisällä on nyt noin 480 työpistettä, mutta määrää on mahdollista kasvattaa tarvittaessa yli sadalla.
Kaukolämpöön kytketyssä rakennuksessa hyödynnetään prosesseissa syntyvää lämpöä lämpöpumpputekniikalla. Lämpöpumpputekniikkaa hyödynnetään myös rakennuksen jäähdytyksessä.
– Jäähdytyksestä saatavaa lauhdelämpöä käytetään lämmityskaudella ilmanvaihtokoneiden esilämmityksessä, joka osaltaan vähentää kaukolämmön kulutusta. Säästöä tuo myös vapaajäähdytys, joka hyödyntää kylmää ulkoilmaa, kertoo LVI-insinööri Jarkko Repo LVI-insinööritoimisto Plan-Air Oy:stä.
Tilaratkaisuissa on otettu huomioon energiatehokkuus, joten muun muassa lämpöä tuottavat toiminnot on kaikki keskitetty samalle alueelle. Tilojen lämmityksessä ja jäähdytyksessä käytetään säteilyyn perustuvaa tekniikkaa.
Julkisivu suojaa, aulatila yhdistää
Julkisivussa on käytetty kaksoisjulkisivurakennetta, jossa sisempänä on koko rakennusta ympäröivä musta profiilipelti. Uloimman julkisivun rakenne vaihtelee talon eri puolilla. Suunnittelussa on otettu huomioon, miten eri nopeuksilla ohi kulkevat ihmiset havainnoivat julkisivua.
– Suurimmat ja yhtenäisimmät pinnat ovat moottoritien ja auringon puolella, jossa julkisivua peittää perforoitu vaalea aaltopelti. Sillä haluttiin luoda rauhallinen ja yhtenäinen kokonaisilme. Rakenne toimii myös turvatekijänä, hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Johan Lindfors arkkitehtitoimisto Kanttia2 Oy:stä kertoo. Projektiarkkitehtina toimi arkkitehti SAFA Hanna-Maija Tervo ja sisustusarkkitehtina Diana Lavric.
Teknologiakylään johtavan autotien puolella näkyy enemmän detaljeja, ja sisäänkäyntipihalla julkisivussa on käytetty myös puupintaa ja perforoitua peltiä.
– Yksi suunnittelun lähtökohtana olleista arvoista oli pohjoismaisuus. Rakennuksessa se näkyy muun muassa erilaisina viittauksina luontoon, Lindfors sanoo.
Rakennuksen eri osat yhdistävä keskiaula on korkea ja valoisa tila, jonka lasiseinät avautuvat kahteen suuntaan. Ensimmäisenä katseen kiinnittää portaikko, jonka valkoisilla kaareutuvilla betonipinnoilla on haettu kontrastia rakennuksen tummaan ulkokuoreen.
Sisätilojen suunnittelussa yhtenä johtoajatuksena on ollut luoda paikkoja ihmisten kohtaamiselle.
– Kun ennen yhtiö toimi useassa erillisessä rakennuksessa, uusi toimitalo palvelee paremmin spontaania tiedonvaihtoa. Se tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä kulkureittejä ja taukopaikkoja, jotka muodostavat solmukohtia eri osastojen välille, Lindfors kertoo.
Hopeaa ovenkahvoissa
Projektitiloissa erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, että työntekijöillä on rauhallinen ja miellyttävä työympäristö. Monitilatoimistot muuntautuvat tilanjakajilla kulloistenkin projektien tarpeisiin. Työpisteet voidaan suojata ääntä pehmentävillä pöytäsermeillä, ja käytössä on myös hiljaisia alueita sekä yhteisen työskentelyn tiloja.
Materiaalivalinnat pohjautuvat Leed-sertifioinnin vaatimuksiin; orgaaniset päästöt on pyritty minimoimaan. Yliherkkyydestä kärsiville on varattu erikseen työtiloja. Yksityiskohdista esimerkkeinä ovat myös ovenkahvat ja kahvinurkkausten tasot, joissa on käytetty mikrobeja tuhoavaa hopeapinnoitetta.
– Tarkoitus on myös yrityksen sisällä seurata, kuinka ratkaisu vaikuttaa tartuntatautien leviämiseen, Jari-Pekka Innanen kertoo. Hänen mukaansa edellä mainituista asioista ei ole haluttu tinkiä, sillä terveellinen ja viihtyisä työympäristö on yhtiölle monella tapaa kannattava sijoitus.
– Uusi kiinteistö on meille myös yksi rekrytointivaltti. Oulussa on tällä hetkellä todella kiivas kilpailu osaajista.
Rakennuttajalla aktiivinen rooli
Rakennushankkeen alkumetreillä pöydällä oli useita vaihtoehtoja uudisrakentamisesta olemassa olevien kiinteistöjen muuntamiseen. Vuoden 2015 aikana tehtiin esikilpailutus kolmen urakoitsijan kesken. Näistä NCC:n vaihtoehto valikoitui jatkotyöstettäväksi.
KVR-urakkasopimus solmittiin vuoden 2016 alussa. Tonttikaupat päästiin tekemään saman vuoden maaliskuussa, ja kuokka iskettiin maahan kevään tultua.
NCC:n työpäällikkö Marko Alaniemi kertoo, että kyseessä oli myös rakentajan näkökulmasta poikkeuksellinen ja haastava hanke.
– Etenkin teknisten asioiden kannalta käyttäjän tarpeet olivat tavallista vaativammat. Aivan alkuvaiheessa meillä oli tiivis lähtötietoluettelo, jonka pohjalta aloimme kehittää hanketta arkkitehtitoimiston kanssa.
Yhteistyössä rakennuttajan kanssa seulottiin suunnitteluvaiheessa esiin toimivimmat vaihtoehdot. Varsinainen rakentamisvaihe ja perustusten teko päästiin aloittamaan hyvissä olosuhteissa, ja runkorakenteiden tekoon päästiin nopeasti.
– Rakennusvaiheessa moni asia eli loppumetreille saakka. Kuitenkin luovutus tehtiinjopa hieman etuajassa, Alaniemi toteaa.
Koska kyseessä ei ole perinteinen toimistotalo, rakennuttajalla oli kaikissa vaiheissa hyvin aktiivinen rooli. Jari-Pekka Innanen kertoo silti yllättyneensäkin, kuinka paljon projekti vaati omaa osallistumista. Rakentamisvaiheessa tärkeänä apuna oli myös ulkopuolinen rakennuttajakonsultti, joka vastasi projektin valvonnasta.
– Henkilöstön parissa ei juuri muutosvastarintaa ollut. Pidimme heille kolmesti avoimet ovet rakennusprojektin aikana, ja toiveita kerättiin intranetin kautta. Uusiin tiloihin muuton jälkeen paras palaute on ollut se, että ihmiset ovat olleet aktiivisia ja iloisia.
Bittium Oyj:n pääkonttori, Oulu
Rakennusaika: 5/2016–10/2017
Bruttoala: 8330 neliötä
Kustannukset: 15 miljoonaa euroa
Tilaaja: Bittium Oyj
Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Kantia2 Oy
Pääurakoitsija: NCC Suomi Oy
