Asunto Oy Espoon Sellonhuippu
Kohteen sijainti on erinomainen hyvien liikenneyhteyksien varrella ja suuren kauppakeskuksen palvelujen äärellä. Vierestä löytyvät Sellon yli 170 liikettä ravintoloista marketteihin ja pankeista apteekkeihin.
Toteutuksesta vastasi NCC:n ja Skanskan työyhteenliittymä, joka on vastannut myös Sellon kauppakeskuksen aiemmista rakennusvaiheista ja toisesta Leppävaaran tornitalosta, Panorama Towerista. Kohteen rakennuttajina olivat samat tahot kuin Sellon kauppakeskuksessa eli Keva, Etera ja Eläke-Fennia.
– Alun perin tontti oli business parkiksi kaavoitettu, mutta sille ei ollut riittävästi vetovoimaa siinä vaiheessa. Hanke oli jäissä jonkin aikaa, kunnes Sellon sijoittajat ostivat tontin ja hankkivat kaavamuutoksen asunnoille ja viihdekeskukselle, kertoo Eteran kiinteistösijoituspäällikkö Hannu Keinänen.
Taitettu nuolenkärki
– Halusimme osaltamme tuoda tiettyä leikkisyyttä mukaan Sellon alueen laatikkomaiseen arkkitehtuuriin. Rakennuksen parvekejulkisivu on taitettu nuolenkärjeksi, joka katsoo kohti etelää. Näin rakennuksen kohtuullisen leveä massa saatiin pienennettyä visuaalisesti pienempään hahmoon. Pohjoispuolelta massa on jaettu kahtia, jolloin se hahmottuu oikeastaan kahdeksi vierekkäin olevaksi tummaksi ja valkoiseksi torniksi, Jäntti luonnehtii.
Rakennuksen julkisivuissa on käytetty valkoisella osalla graafista betonia, jossa on pieni elävä kuvio. Tummalla seinäpinnalla on ruostepintainen kuivapuristelaattapinta. Kaikki parvekkeet ovat lasitettuja ja koristeaiheena on käytetty läpinäkyvää värilasia.
– Katujen risteyksessä olevassa nurkkauksessa oli alun perin pienoisaukioajatus. Nurkasta otettiin kolo pois liikenneturvallisuussyistä. Teimme siihen lasitaideteoksella pienen ”puiston” puuhahmolla, Jäntti kertoo.
Toritason pihapiiriin tuovat tunnelmaa 11 valaistua pientä pergolatornia, joissa on viiniköynnöstä kasvamassa. Vieressä olevalle tyhjälle tontille on tehty väliaikaistilaan niin sanottu Jatulintarha eli kivistä tehty labyrinttikuvio, joka näkyy hienosti ylhäältä päin.
Rakennuksessa on normaalin asuntorakentamisen tapaan kantavat betonielementtiväliseinät, mutta asuinosan runkovälipohjat ovat paikalla valettuja. Alakerroksen liiketiloissa ja pysäköintihallin puolella on seiniä korvattu pilareilla.
– Rakennuksen alaosissa käytettiin tavallista enemmän paikallavalurakenteita, koska siellä oli paljon pilareita ja seinämäisiä palkkeja. Korkeuden vuoksi piti myös elementtien liitoksiin keskittyä tavallista enemmän. Paikalla valetut välipohjat toimivat myös korkean rakennuksen jäykistävinä elementteinä, kertoo rakennesuunnittelusta vastanneen Finnmap Consulting Oy:n osastopäällikkö Jenni Vapaaoksa.
– Tornin ulkoseinät piti toteuttaa sandwich-tyyppisillä rakenteilla. Lämpöliikkumisen vuoksi ei voi käyttää esimerkiksi muurausta julkisivumateriaalina, eikä parvekkeita voi toteuttaa erikseen kannatettuna pilarirakenteena. Rakennukselle tehtiin myös värähtelytarkastelu SEM-analyysillä, Vapaaoksa jatkaa.
Logistisia haasteita
Rakennuspaikan reunaehdot olivat tarkat, kun vilkkaan bussiliikenteen ja muun liikenteen piti toimia aivan työmaan vieressä, toteaa hankesuunnitteluvaiheessa ja suunnittelun ohjauksessa rakennuttajakonsulttina toimineen Realprojekti Oy:n projektipäällikkö Heikki Liukkonen.
Aivan naapurissa oli vilkasliikenteinen Leppävaaran bussiterminaali, minkä lisäksi Sellon kauppakeskuksen koko tavaraliikenne kulki aivan työmaan kyljestä.
– Toisaalta rakentamista helpotti se, että runko oli tehty valmiiksi torikansitasolle saakka Sellon kolmannen vaiheen yhteydessä. Lähdimme ponnistamaan torikannen tasolta maaliskuussa 2010, kokonaisurakasta vastanneen TYL Leppävaara 2:n työpäällikkö Reijo Vuorio kertoo.
– Nosturissa oli kamerat ja nostoja pystyttiin seuraamaan myös työmaatoimiston päätteeltä. Elementtien purkupaikat olivat osittain sellaisissa paikoissa, että sinne ei ollut suoraa näköyhteyttä nosturista. Nostot jouduttiin tekemään puhelin- ja kameraohjauksen avulla. Se hidasti töitä, mutta ei niin paljon kuin kuvittelimme. Aloitimme holvivalut aina kolmen neljän aikaan, minkä ansiosta saimme valut tehtyä ennen pahimpia pakkasia, kertoo runkourakkaa vetänyt vastaava mestari Timo Kirjalainen Skanska Talonrakennus Oy:stä.
Täsmätoimitukset nostettiin aina ruokatunnin aikana, kun muu työporukka lähti ruokatunnille.
– Rekkakuormassa oli ensimmäisessä nipussa jo liinat valmiina ja tavarat nostettiin holville ruokatunnin aikana, kun työmaalla oli hiljaista. Täsmänostoissa oli kerralla aina kolme neljä rekkakuormaa tavaraa, Kirjalainen sanoo.
Palkittua työturvallisuutta
Esimerkiksi tavaroiden nostoissa käytettiin aiemmilla tornityömailla hyväksi havaittua menetelmää, jossa kaikki tavarat nostettiin hissikuilun kautta talon sisällä ylös kerrosholville aina sitä mukaa, kun holvi valmistui, mikä oli merkittävä tekijä työturvallisuuden ja töiden etenemisen kannalta. Runko nousi noin puolentoista viikon vauhdilla kerrosta kohti.
Järjestys on kaiken a ja o turvallisuuden kannalta, toteaa TYL Leppävaara 2:n vastaava mestari Ville Kupiainen.
Riskikartoitukset tehtiin huolella ennalta ja riskityövaiheet käytiin läpi tarkasti. Työyhteenliittymä perehdytti kaikki työmaan työntekijät.
– Alihankkijoiden työntekijät vaihtuivat usein, joten jouduimme perehdyttämään satoja työntekijöitä. Kukaan ei tullut työmaalle ilman perehdytystä. Meillä oli myös käytössä sakotuspykälä, jonka mukaan laiminlyönnistä huomautetaan ensin työntekijälle, sitten pannaan firmalle sakko ja lopulta työmaalta ulos, jos sakkokaan ei auta, Vuorio kertoo.
Sellonhuipun asunnot sijaitsevat kerroksissa 2 – 17. Ylimmässä kerroksessa on asukkaiden yhteiskäytössä oleva neljän saunan saunaosasto näköalakattoterasseineen sekä kerhotilat asukkaiden käyttöön.
– Noin puolet asunnoista on vuokrattu lokakuun alkuun mennessä. Uskon, että kaikki asunnot saadaan vuokrattua tämän vuoden aikana. Suurehkoille kaksioille näyttäisi olevan oletettua vähemmän kysyntää. Pienemmät ja suuremmat asunnot ovat menneet hyvin vuokralle, Hannu Keinänen kertoo.
