Yli satametrinen senioritalo
Puolivälinkankaan kaupunginosaan Mielikintien varteen komealle mäntykankaalle valmistui viime syksynä suuri kerrostalo. Metsolan Kartano on suurin Oulussa viime vuosina rakennettu yksittäinen asuintalo ja yksi Suomen suurimmista senioritaloista. Siinä on 139 vuokra-asuntoa. Kiinteistössä toimivat myös 18-paikkainen Lehtorannan koti mielenterveyskuntoutujille, 19-paikkainen palvelukoti pääasiassa muistisairaille, Puolivälinkankaan asukastupa ja ravintola Odessa. Liiketiloissa toimivat parturi-kampaamo, suuhygienisti ja kosmetologi.
Kohteen rakennutti oululainen Villa-Metsola Oy. Se tuottaa Oulussa vuokra-asuntoja vapaille markkinoille ja palveluasuntoja vanhuksille. Suunnittelu alkoi jo 2000-luvun puolivälissä. Puolivälinkankaalla oli ”palvelutyhjiö”: noin 6000 asukkaan alueella yli 75-vuotiaiden osuus oli ja on kasvussa. Alueella oli tarve senioriasumiselle ja palvelukodille.
Metsolan Kartano on Villa-Metsolan kolmas senioritalo Oulussa. Rakennuksen omistaa Kiinteistö-Tapiola, Metsolan Kartano on tiloissa päävuokralaisena.
Oulun Villa Metsolan Metsola-kotien palvelupäällikkö Tommi Ruokosen mukaan Metsolan Kartanossa voi asua mahdollisimman pitkään itsenäisesti. Palvelujen puutteen takia ei tarvitse muuttaa muualle. Asukkaat voivat ostaa muun muassa fysioterapeutin tai toimintaterapeutin palveluja, kotisairaanhoitoa, hoivapalvelua tai apua kodinhoitoon. Tarkoitus on järjestää myös lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotto. Myös Puolivälinkankaan palvelut kuten kirjasto, kaupat ja seurakuntakeskus kirkkoineen ovat lähellä. Jos itsenäinen asuminen ei enää onnistu, on mahdollista hakea yksityisesti paikkaa samassa talossa sijaitsevasta palvelukodista.
Ohjelmaa ja harrasteita on tarjolla päivittäin. Ruokosen mukaan yhteisöllisyyden lisäksi osa viihtyvyyttä ja hyvinvointia ovat taide ja kulttuuri. Metsolan Kartanossa on oma galleria, jossa nähdään vaihtuvia näyttelyitä. Näyttely-yhteistyötä on viritelty esimerkiksi Oulun taidemuseon kanssa.
Korkeusero kuriin
Kohteen suunnitteli oululainen Arkkitehtitoimisto Veli Karjalainen Ky. Pääsuunnittelija oli arkkitehti Veli Karjalainen, projektiarkkitehteina toimivat Kari Kanniainen ja Jukka Nupponen. Senioritalon suunnittelu ei ollut toimistolle uutta, mutta aiemmat seniorikohteet ovat huomattavasti pienempiä.
Kanniaisen mukaan luonnossuunnittelu alkoi samoihin aikoihin kuin kaavan suunnittelu eli 2005. Kaava sai lainvoiman 2007 ja rakennuslupaa haettiin 2008. Rakentamaan päästiin keväällä 2009.
Rakennuspaikka oli haastava. Noin 12 500 neliön tontille oli sijoitettava noin 12 000 neliön rakennus parkkipaikkoineen, varastoineen ja pihatoimintoineen. Pitkä rakennus päätettiin sijoittaa kaavoittajan ehdottamana vinottain lähestymistiehen eli Mielikintiehen nähden. Pitkää massaa katkaistiin parvekkeilla ja käyttämällä julkisivussa valko- ja punatiiltä vuorottelevina kenttinä.
Alle sadan metrin päässä rakennuksesta on moottoritie. Tien ja tontin väliin rakennettiin meluvalli, ja pihan ja pelastustien välille länsipuolelle meluaitaa. Ympäröivää puustoa haluttiin säästää mahdollisimman paljon.
Täysin esteettömäksi halutun rakennuksen tontilla on oululaisittain suuri noin kahden ja puolen metrin korkeusero. Tilaajan ehdoton vaatimus oli, että kerroksien sisällä ei saa olla korkeuseroja. Vaatimus täytettiin. Kerroksissa on kulkuyhteys koko rakennuksen läpi. Pääsisäänkäynti johtaa koko rakennuksen rungon läpi etupihalta sisäpihalle.
Mielikintien puoleisella etupihalla on sisääntulopiha huolto- ja saattoliikenteelle. Rakennusta kiertää pelastustie. Parkkipaikka ja varastorakennus sijoitettiin tontin kaakkoispäätyyn.
Yhteispihalla on oleskelupaikkoja, viheralueita istutuksineen ja leikkipaikka lapsivieraille. Ravintolan terassi aukeaa yhteispihalle. Ryhmäkodille ja Lehtoranta-kodille on omat sisäpihansa – virikkeelliset kunnon pihat ovat Kanniaisen mukaan niissä ehdottoman tärkeitä.
Väljästi mitoitettu
Rakennuttaja halusi hyödyntää projektissa kahdesta aiemmasta senioritalostaan kertynyttä kokemusta. Niinpä tilat suunniteltiin mahdollisimman väljiksi. Väljyyttä on niin käytävillä kuin asunnoissakin: esimerkiksi kylpyhuoneet suunniteltiin niin, että wc-istuimen molemmilla puolilla on tilaa asukasta auttavalle hoitajalle. Kylpyhuoneeseen on sisäänkäynti sekä eteisestä että makuuhuoneesta. Jokaisessa huoneistossa on vaatekaappien lisäksi vaatehuoneet. Senioritaloon muutetaan tavallisesti suuresta kodista, joten tilaa tavaroille tarvitaan. Hisseihin mahtuu ambulanssin paarit.
Henkilökunnan toivomuksien ja kokemuksien lisäksi kuultiin kahden muun Metsola-kodin asukkaita. Esimerkiksi ruokasalin tuolivaihtoehtoja oli koeistuttavina muissa Metsola-kodeissa. Keittiön työtasot ja kaapit ovat matalammalla kuin tavallisesti, ja pistorasiat ovat korkeammalla. Asuntoihin haluttiin tuoda luonnonvaloa ja avata metsäiset näkymät. Ikkunoiden sijoittelussa on huomioitu myös vuoteessa makaavan tai pyörätuolissa istuvan katselukorkeus. Lasitettujen parvekkeiden kaiteet ovat lasia.
Asukkaiden elämää helpottavat myös tekniset ratkaisut. Ravintolassa on induktiosilmukka, ja valaistuksen riittävään kontrastiin on kiinnitetty huomiota. Tehosteseinien ansiosta tilan hahmottaminen on helpompaa. Värit helpottavat talossa suunnistamista. A-portaan tehosteväri on punainen ja B-portaan sininen. Keltainen kiinnittää huomion portaisiin ja hissiin. Rakennuksessa on osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä. Hoito- ja palvelukotien puolella on sprinklerijärjestelmä. Porttipuhelinjärjestelmä helpottaa asukkaiden ja vieraiden kommunikointia ja lisää turvallisuutta.
Pitkä runko jaettiin lohkoihin
Metsolan Kartanossa on maanvarainen perustus. Tontin korkeusero huomioitiin sijoittamalla kellari rakennuksen päämassan alle tontin luoteispäähän, jossa edessä olisi ollut täyttötöitä. Kellarissa on talopesula, kaksi väestönsuojaa, huoneistovarastoja, liikuntatilat kuntosaleineen ja fysioterapiatiloineen, saunat, pesuhuoneet ja henkilökunnan pukuhuoneet.
Runko ja välipohjan teräsbetonilaatat on valettu paikalla. Yläpohjat ovat osin ontelolaattaa. Kevyet väliseinät ovat puurunkoiset, ja märkätilojen kevytseinät ovat väliseinäponttiharkkoa.
Rakennesuunnittelun tekivät oululaisesta Insinööritoimisto Putkonen Oy:stä Pekka Juntunen ja Ilkka Silkamo. Pitkä runko on jaettu liikuntasaumoilla kolmeen erilliseen lohkoon, jotka toimivat rakenteellisesti erillisinä osina. Päärakennesuunnittelija Juntusen mukaan näin vältetään betonin kutistumisesta aiheutuvista pakkovoimista johtuva halkeilu.
‑ Kellareissa ja ensimmäisessä kerroksessa on avoimia salimaisia, jopa hallimaisia tiloja. Niiden yläpuoliset seinät raudoitettiin seinämäisiksi palkeiksi, sanoo Juntunen.
Näin asuinkerroksien alapuolelle ei tullut palkkeja haittaamaan putkivetoja.
Rakennuksen ensimmäinen kerros on talotekniikan takia muita 750 millimetriä korkeampi. Ensimmäisen kerroksen ravintolan, asukastuvan ja ryhmäkotien ilmanvaihtokonehuoneet on sijoitettu ullakolle. Asunnoissa on huoneistokohtainen ilmanvaihto lämmöntalteenottoineen. Ilmanvaihdon toimintaa ohjaa kiinteistöautomatiikka.
Aikataulutus haastoi suuressa kohteessa
Kohteen KVR-urakoitsija oli Oulun Rakennusteho Oy. Yritys on urakoinut Villa-Metsolalle senioritalon jo aiemmin ja urakoinut myös muita senioritaloja Oulun seudulla. Täysin eri kokoluokan urakka osui yrityksen kannalta sopivaan saumaan. Taantumassa työvoimaa ja materiaalia oli hyvin saatavilla.
Urakan haasteita olivat Oulun Rakennusteho Oy:n työpäällikkö Keijo Tervolan mukaan suuren kohteen aikataulutus ja urakkatyyppi. Aikataulussa pysyttiin erinomaisesti: rakennus valmistui lopulta kaksi kuukautta etuajassa. Hyvällä yhteistyöllä homma sujui.
‑ Kertaakaan koko hankkeen aikana eivät sukset menneet muiden tahojen kanssa ristiin, sanoo Tervola.
Omat haasteensa urakoitsijalle toi suunnittelu ja toiveiden yhteen sovittaminen. Kiinteistö-Tapiola oli esisopimuksella mukana suunnittelussa ja osti valmiin kohteen. Sillä oli toiveita rakennuksen elinkaaren ja käyttö- ja korjauskustannusten suhteen. Elinkaariodote asetettiin 50 vuodeksi. Energiaa rakennus säästää esimerkiksi teknisten ratkaisuiden kuten liiketunnistimilla ja hämäräkytkimillä toimivan valaistuksen ja tehokkaan lämmöntalteenoton avulla. Lisää käyttöikää haettiin valitsemalla kestäviä materiaaleja ja ratkaisuja.
Rakennuspaikka oli sijaintinsa ja yhteyksiensä puolesta urakoitsijalle ihanteellinen. Mielikintie ei ole läpikulkutie ja rekat pääsivät kääntymään ympäri sen päässä. Aivan kadun toisella puolella toimiva Paulaharjun koulu mietitytti alkuun rakentajia, mutta ei lopulta ollut niin suuri haaste kuin etukäteen arveltiin.
‑ Työmaa aidattiin ympäriinsä, ja suurten kuljetusten saapuessa vahdittiin, että koululaisia ei jää alle, sanoo Tervola.
