Muutosjohtaminen digitalisaatiossa
75 % yritysten kehityshankkeista epäonnistuu (Lipman 2013), mutta suunta on korjattavissa yksinkertaisilla teoilla. Voisiko muutosjohtaminen olla avain onneen?
Onnistuneissa kehitysprojekteissa on järjestään jotakin yhteistä. Tällaisissa hankkeissa on selvästi panostettu kehitysprojektin jokaiseen vaiheeseen (kuva 1). Itse pidän tarkastelusta Kotterin mallin mukaan (Kotter 1996), joka on luotu muutosjohtamista varten. Mielestäni malli soveltuu erittäin hyvin myös digitalisaatiohankkeisiin. Lyhyesti sanottuna polku koostuu kahdeksasta eri vaiheesta, joita erityisesti kehityshankkeiden käynnistäjien kannattaa miettiä ja suunnitella ennen varsinaisen hankkeen käynnistämistä.
Asiakkuuspäällikkö, Viasys VDC Oy
Kuva: Katri Lehtola
Mielenkiintoisin ja tärkein vaihe on aina kehityksen alku. On osattava vastata kysymyksiin, miksi kehityshanke käynnistetään ja löytyykö hankkeen toteuttamiseksi todellista motivaatiota? Väitän, että suuri osa epäonnistuneista kehityshankkeista käynnistettiin mahdollisesti löyhin perustein ilman kokonaisymmärrystä ongelmasta, prosessista ja tavoitteista. Hanke on saatettu jopa käynnistää, koska kukaan ei ole kehdannut ideaa pysäyttääkään.
Kunnollinen analysointi sekä todellisen motivaation löytäminen ovat välttämättömiä ennen todelliseen muutokseen ryhtymistä. Tässä analysointivaiheessa ei ole sijaa johtajalle, joka sallii alun innostumisen ilman todellista päämäärää, sillä tällöin hukataan pitkällä aikavälillä tuhottomasti aikaa ja rahaa. On myös paljon tilanteita, joissa alussa ei ole selvää kuvaa lopputuloksesta, mutta kehitysprojektin odotusarvo on kova. Tällöin nopeiden kokeilujen kulttuuri voi tuoda onnistumisen tunteita ja hyviä tuloksia.
Olen itse ollut aina innokas kyseenalaistaja ja ohjannut tämän energian usein kehitykseen. Olenkin päässyt käynnistämään, johtamaan ja toimimaan jäsenenä erilaisissa kehityshankkeissa. Viime vuosien aikana olen perehtynyt rakennusalan kärkiyritysten digitalisaatioon erilaisten kehitysprojektien muodossa.
Digitalisaatio tuo mukanaan jälleen yhden uuden muuttujan jo ennestään monimutkaiseen kehittämisen soppaan. Terminä digi tuo mukanaan assosiaation suuresta mahdollisuudesta ja onnistumisesta, mikä taas johtaa helposti hankkeen käynnistämiseen.
Tällä hetkellä alalla menee iloisesti sekaisin digitointi (digitizing), digitalisaatio (digitalisation) ja digitaalinen muutos (digital transformation), ja monet muut digitermit. Karkean jaon mukaisesti täytyy miettiä, yritetäänkö nykyistä prosessia parantaa digitaalisten työkalujen avulla vai muuttaako digitalisaatio täysin jonkin prosessin uuteen uskoon. Hieno konkreettinen esimerkki tulee pysäköinnin maailmasta, jossa Easypark/Parkman on laittanut pysäköintimaksuprosessin täysiin uuteen uskoon.
Välillä illuusio kehittymisestä luodaan käynnistettyjen kehitysprojektien ja digihankintojen määrällä. Käynnistyksiä ja meneillään olevia kehityshankkeita pidetään saavutuksena ja tätä myös mitataan. Yrityksiä ei kuitenkaan arvoteta meneillään olevien projektien, vaan vuosittaisen tuloksen mukaan. Analysointivaihetta ei aina tehdä tosissaan, eikä alussa huomioida, kuinka paljon todellisiin tuloksiin pääseminen vaatii aikaa, vaivaa ja rahaa. Jos tämänhetkiset (digi-)kehitysprojektit analysoitaisiin huolella, ei osaa niistä todennäköisesti edes käynnistettäisi.
Kaikki arvostavat onnistujia, mutta onnistumisen vaihtoehtona on aina epäonnistuminen. Uskon vahvasti, että jokainen tosissaan otettu epäonnistuminen voi opettaa, ja kaikessa kehittymisessä on maksettava oppirahoja. Kannustankin panostamaan tosissaan kehityshankkeiden analysointiin ja niiden takaisinmaksuaikojen määrittämiseen. Toisaalta mitä nopeammin epäonnistuu, sitä nopeammin voi oppia ja siirtyä eteenpäin entistä valmiimpana. Kannustan siis myös aktiiviseen kehittämiseen. Itse en usko kehittämisessä peesailuun, jossa vain annetaan muiden kehitellä ja tutkia, ja poimitaan itse kirsikat kakun päältä. Tällaisissa yrityksissä ei kasva kyky vastaanottaa asioita ja muuttua.
Lähteet, jatkotutustuttavia ja kiitokset:
Kotter, J. P. 1996, Leading Change. Boston: Harvard Business School Press
Lipman, V. 2003, New Study Explores Why Change Management Fails – And How To (Perhaps) Succeed, Forbes, https://www.forbes.com/sites/victorlipman/2013/09/04/new-study-explores-why-change-management-fails-and-how-to-perhaps-succeed/#694d20cb7137
Väärä kysymys johtaa väärään lopputulokseen: xyproblem.info
Saku Viita-aho, Digitaaliset ratkaisut-paneelin jäsen, RIL-Nuorten edustajana
Asiakkuuspäällikkö, Viasys VDC Oy
ROTI 2017 kokoaa yhteen lähes 160 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.
Seuraa meitä verkossa!
https://roti2017.wordpress.com
www.twitter.com/ROTI2017
www.facebook.com/ROTI2017
www.roti.fi
