Koulutus ja kehitys jäi ROTIssa luokalle
Koulutus ja kehitys ei pärjännyt tämän kevään ROTI-arvioinnissa kovin hyvin. Kaksi vuotta sitten alkanut alamäki jatkui − koulutus ja kehitys oli ainoa sektori, jossa mentiin alaspäin edellisestä kierroksesta. Lisäksi kokonaisarvosana oli arvioinnin piirissä olleista sektoreista heikoin.
ROTI 2017-hankkeen Koulutus- ja kehityspaneelin paneelin jäsen
Elinkeinopolitiikan johtaja, Teknologiateollisuus
Toimitusjohtaja, SKOL (vielä hetken)
Syy alamäkeen on selvä – KIRA-alan tutkimusrahoituksen leikkaukset. Tämä puute on onneksi paranemassa, hallitus käänsi puoliväliriihessä hanaa jo varovasti auki. TKI-rahoitus ja yliopistojen lippulaivahankkeet saivat hiukan lisää rahaa. Suunta on oikea, mutta volyymiä tarvitaan TKI-rahoitukseen reilusti lisää. Tavoitteena täytyy olla vähintään nykytason tuplaus sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, jolloin päästään lähelle tärkeimpien kilpailijamaidemme tasoa.
Syytä ROTI-raportin huonoimpaan yleisarvosanaan kannattaa miettiä hiukan perusteellisemmin. Opiskelija-aines on vielä kohtuullisella tasolla, mutta tekniikan aloilla välttämättömän pitkän matematiikan lukijoiden määrä Suomessa vähenee. Kansantalous kasvaa, mutta tekniikan alojen yliopisto-opiskelijoiden sisäänottomäärä ei edellä mainitusta syystä voi kasvaa merkittävästi. Opetusmenetelmät ja -sisällöt eivät kaikilta osin vastaa elinkeinoelämän nykytarpeita. Puhumattakaan siitä, että ne vastaisivat meneillään olevaan digitaalisen murroksen tuomiin uusiin osaamistarpeisiin.
Myös kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden panostus tutkimukseen ja kehitykseen on kestämättömän alhaisella tasolla. Opiskelijoista, ja varsinkin jatko-opiskelijoista yhä useampi tulee ulkomailta, ja liian harva heistä juurtuu Suomeen hyödyttämään suomalaista elinkeinoelämää ja tutkimusta.
Osaajapula on muodostumassa rakennussektorilla pullonkaulaksi, joka jarruttaa merkittävästi toimialan kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä. Suunnittelu- ja konsultointiala tekee parhaillaan osaajatarpeista tutkimusta, joka julkistetaan 15.6. – alustavat tulokset vahvistavat huolestuttavan kehityksen.
Osaajapulaan ei ole yhtä ratkaisua – entisen pääministerin kolme pointtia eivät riitä. Tarvitaan ainakin kuusi:
- Matematiikan ja teknisten alojen vetovoima ei ole riittävä, vaikka pitkä matematiikka on pääsylippu yliopistoon ja teknisten alojen opiskelu varmistaa pysyvän, hyvin palkatun ja mielenkiintoisen työuran. Vetovoimatyötä on tehostettava jo yläasteella, jotta pitkän matematiikan lukijoita saadaan lisää. Lisäksi rakentamisen laatua on parannettava merkittävästi, jotta jatkossa voidaan lukea enemmän positiivisia uutisia alalta. Tässä kohtaa sekä palvelutuottajilla että palvelujen ostajilla on varaa katsoa peiliin.
- Nykyisistä rakennusalan tutkintomääristä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on pidettävä kynsin hampain kiinni, ja tutkintomääriä on hallitusti kasvatettava. Resursseja on suunnattava nykyistä paremmin kysynnän mukaisesti.
- Ulkomaisten opiskelijoiden juurruttamista Suomeen on parannettava tarjoamalla heille yrityksistä kesätyöpaikkoja, lisäämällä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä opiskelussa ja harjoittelussa, sekä tarjoamalla valmistuneille ensimmäinen pysyvä työpaikka.
- Opintosisältöjä ja -menetelmiä on uudistettava jatkuvasti – oppilaitosten on muututtava olennaisesti dynaamisemmiksi ja tehokkaammiksi.
- Opetuksen ja tutkimuksen laatua sekä toimijoiden yhteistyötä on parannettava. Globaalissa kilpailussa Suomi pärjää vain muita paremmalla osaamisella. KIRA-digi on loistava askel oikeaan suuntaan.
- Yhdellä tutkinnolla ei pärjää koko ikää, koska ammattien elinkaari lyhenee. Työuralla vaaditaan jatkuvaa osaamisen ylläpitoa ja uuden oppimista. Täydennys- ja muuntokoulutusta on lisättävä ja monipuolistettava, eikä sen aina tarvitse johtaa uuteen tutkintoon.
Näillä eväillä eteenpäin. Vielä kun saamme nyt peruskouluun opintonsa lopettavan kuudesosan ikäluokasta jatkamaan vähintään toiselle asteelle, voimme varmistaa, että Suomi säilyttää paikkansa osaamisintensiivisenä maana.
Matti Mannonen
ROTI 2017-hankkeen Koulutus- ja kehityspaneelin paneelin jäsen
Elinkeinopolitiikan johtaja, Teknologiateollisuus
Toimitusjohtaja, SKOL (vielä hetken)
