Rakennusteollisuudelta apuraha seitsemälle väittelijälle
Apurahan saaneiden tutkimushankkeiden aiheet edustavat laajasti rakentamisen eri osa-alueita liittyen muun muassa sisäilmaan, ilmastonmuutokseen ja uudisrakentamisen ulkoisvaikutuksiin.
Rakennusteollisuus RT ry:n rakennusalan jatkokoulutusrahasto jakoi 22.11. vuoden 2016 apurahat seitsemälle väitöskirjatutkijalle. Tutkimushankkeiden aiheet edustavat laajasti rakentamisen eri osa-alueita ja niiden taso on erittäin korkealaatuinen. Apurahan saajia valittaessa huomiota kiinnitettiin erityisesti aiheen ajankohtaisuuteen sekä hankkeen vaikuttavuuteen rakennusteollisuuden liiketoiminnan ja menettelytapojen kehittymisessä.
Nyt kolmannentoista kerran jaetut apurahat saivat väitöskirjatyötään varten DI Marko Keinänen, DI Antti Kurvinen, DI Tuomas Lappi, DI Tarja Nakari, DI Toni Pakkala, DI Elina Sillanpää sekä Insinööri YAMK Katja Tähtinen. Apurahojen suuruus on 6 000 euroa.
Vuoden 2016 apurahojen saajat ja tutkimusten aiheet
DI Marko Keinänen, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikka
Ydinryhmä rakentamisen toimitusprosesseissa
Marko Keinäsen väitöstutkimuksen aiheena on ydintiimikonseptin esiintyminen rakennusalan toimitusprojekteissa. Rakennushankkeiden keskeisiä menestystekijöitä ovat avoin ja systemaattinen tiedonvaihto, yhteinen ongelmanratkaisu ja selkeä yhteiseksi koettu tavoite.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja tuottaa uutta tietoa ydinryhmän esiintymisestä rakennushankkeiden yhteistyö- ja päätöksentekorakenteissa. Ydintiimi-ilmiön ymmärtäminen mahdollistaa uusien käytänteiden tuomisen rakentamisen yhteistyöprosesseihin ja päätöksentekoon, jotka suoraan vaikuttavat rakentamisen laatuun sekä liiketoiminnan kilpailukykyyn.
DI, KTK Antti Kurvinen, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikka
Uudisrakentamisen ulkoisvaikutukset
Antti Kurvisen väitöstutkimuksessa tarkastellaan, millaisia ulkoisvaikutuksia uudisrakentamisesta aiheutuu rakennetulle ympäristölle. Ulkoisvaikutuksilla tarkoitetaan sekä rakennustoiminnan että valmiiden kiinteistöjen vaikutuksia sellaisiin kolmansiin osapuoliin, jotka eivät ole mukana kohteiden rakentamista koskevassa päätöksenteossa.
Vaikutusten ymmärtäminen on tärkeää, jotta rakennetun ympäristön kehitystä voitaisiin ohjata tietoperusteisesti. Parempi ymmärtäminen lisää myös resurssitehokkuutta ja tuottavuutta. Tietoa ulkoisvaikutuksista voidaan hyödyntää muun muassa poliittisessa päätöksenteossa, maankäytön ohjauksessa ja erilaisten rakennushankkeiden kokonaisvaikutuksien arvioinnissa.
DI, LitM Tuomas Lappi, Oulun Yliopisto, Tuotantotalous
Ekosysteemimallin soveltaminen rakennetun ympäristön liiketoimintaverkoston ja arvontuoton kehittämisessä
Tuomas Lapin väitöskirjan aiheena on rakennetun ympäristön liiketoiminnan kehittäminen ekosysteemimallilla. Asukkaiden, yritysten, palvelun tarjoajien sekä muiden toimijoiden vuorovaikutuksen mallintaminen ekosysteeminä tehostaa rakennetun ympäristön suunnittelua sekä toimintavaiheen tehokkuutta.
Tutkimuksen määrittämän mallin avulla tuetaan rakennusten monikäyttöisyyttä sekä vuorovaikutteisuutta asukkaiden ja ympäristön kanssa. Ekosysteemimallia voitaisiin soveltaa laajemminkin Suomessa rakennetun ympäristön kehittämisessä, sillä se sopii hyvin uudenlaiseen tiiviiseen, palveluita sisältävään asumiseen vastaten kaupungistumisen ja väestörakenteen muutoksen megatrendeihin.
DI Tarja Nakari, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikka
Jännitetyn betonipalkin sitkeä murto
Tarja Nakarin väitöstutkimus pureutuu jännebetonipalkin sitkeään murtotapaan. Tutkimuksen päätavoite on selventää esi- ja jälkijännitetyn betonipalkin sitkeää käyttäytymistä murtotilassa. Jos rakenteen kantavuus jostakin syystä ylittyy ja rakenne murtuu, johtuu se yleensä yhdestä tai useammasta merkittävästä suunnittelu- ja/tai rakentamisvirheestä, eikä niinkään normien mukaisten mitoitusmenetelmien tai varmuuskertoimien virheellisyydestä. Murtotilanteessa on erittäin tärkeää, että sortuva rakenne käyttäytyy sitkeästi. Tutkimuksen tuloksena kehitetään jännebetonirakenteiden osaamista sekä laaditaan uusia ohjeita rakennesuunnittelijoille.
DI Toni Pakkala, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikka
Ilmastonmuutoksen vaikutus Suomen olemassa olevan rakennuskannan rakennusosien vaurioitumiseen ja korjaustarpeeseen
Toni Pakkala käsittelee väitöstutkimuksessaan olemassa olevan rakennuskannan sopeutumista ilmastonmuutokseen. Etenkin peruskorjaamattomien, 60- ja 70-lukujen betonielementtirakenteisten kerrostalojen käyttöikä alkaa lähestyä loppuaan, koska rakentamisen laatu niiden valmistumisen aikaan ei ollut pitkäaikaiskestävyyden kannalta riittävällä tasolla.
Väitöskirjan tavoitteena on tuottaa taustatietoa korjaus- ja suojaustapojen kehittämistä sekä korjausten ajoittamisesta siten, että tieto auttaa saavuttamaan muuttuvassakin ilmastossa mahdollisimman kestäviä rakenneratkaisuja. Työn tulokset ovat hyödynnettävissä myös uudisrakentamisessa, esimerkiksi rakenteiden suojaamisessa ilmastorasitukselta.
DI Elina Sillanpää, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikka
Asiakkaan integrointi palveluinnovaatioiden kehittämisen, tiedonkulun parantamisen ja asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen näkökulmasta
Elina Sillanpää tutkii väitöskirjassaan asiakkaan integroimista palveluinnovaatioiden kehittämiseen. Kehitystyön fokuksessa on tiedonkulun parantaminen ja asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen toimitilajohtamispalveluissa, jotka ovat vielä varsin kehittymättömiä, vaikka ne vaikuttavat suorasti koko yhteiskunnan hyvinvointiin ja toimivuuteen. Niissä etenkin tiedonkulku on koettu huonosti johdetuksi.
Tämä tutkimus pureutuu juuri muun muassa tiedonkulkuun liittyvin ongelmiin ja luo työkaluja toimitilajohtamispalvelujen kehittymiseen. Palveluita johdetaan tiedolla ja siksi tiedonkulun toimivuus on kriittinen tekijä palveluiden toimivuudessa.
Insinööri YAMK Katja Tähtinen, Aalto-yliopisto, Rakennetekniikka
Sisäilmaongelmaisesta rakennuksesta peräisin olevien epäpuhtauksien yhteys koettuun sisäilman laatuun, terveyteen ja altistumisolosuhteisiin
Katja Tähtisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää rakennuksista peräisin olevien epäpuhtauslähteiden yhteys koettuun sisäilman laatuun, terveyteen ja altistumisolosuhteisiin. Tutkimustulosten avulla kootaan ja tarkennetaan altistumisolosuhteiden arvioinnin pääkriteerit, joita tarvitaan toimenpiteiden kiireellisyyden arvioinnissa ja olosuhteiden terveydellisen merkityksen arvioinnissa sisäilmasto-ongelmakohteissa.
Tavoitteena on yhtenäistää olosuhteiden arvioinnin toimintamallia ja vakinaistaa altistumisolosuhteiden arviointi osaksi sisäilmasto-ongelmien ratkaisuprosessia. Toimintamallin avulla insinööri- ja konsulttitoimistojen asiantuntijat saavat yhtenäisen tavan arvioida olosuhteita kuntotutkimus- ja sisäilmastoselvitysten tulosten perusteella.
Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan yritysten elinkeinopoliittisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluu kaikkiaan viisi toimialaa: Talonrakennusteollisuus, Rakennustuoteteollisuus, INFRA, Pinta ja LVI-tekninen urakointi.
