Korjauksen suunnitteluun kannattaa satsata
Osaavilla suunnittelijoilla ja asiantuntijoilla on iso merkitys korjaushankkeen onnistumisessa. Johtava asiantuntija Harri Heinaro Motivasta neuvoo taloyhtiötä ottamaan ammattilaisen mukaan hankkeeseen alusta lähtien. Heinaro puhui aiheesta kevään ByggSMART-messujen taloyhtiöpäivässä.
Jo remontin mahdollisuutta pohdittaessa on hyvä teettää asiantuntijalla kuntoarvio, joka antaa Harri Heinaron mukaan hyvän pohjan viedä hanketta eteenpäin. Mitä aikaisemmassa vaiheessa kuntoarvio teetetään, sitä parempi.
– Se kuinka paljon asiantuntijan käyttäminen remontin alusta lähtien maksaa, on pieni siivu remontin kokonaiskustannuksista, hän toteaa.
Kuntoarviosta edetään hankesuunnitelmaan ja sitä kautta toteutussuunnitteluun. Hankkeen joka vaiheessa on tärkeintä taloyhtiön tahtotila.
– Hankkeen tavoitteet on syytä saattaa suunnittelijan tietoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Taloyhtiön on hyvä myös itse miettiä, mitä voisi tehdä uudella tavalla, esimerkiksi oltaisiinko valmiita panostamaan omaan energiatuotantoon.
Heinaron mukaan myös osakkaiden aktiivisuus on kannatettavaa. Osakkaalta voi tulla ajatuksia siitä, mitä hankkeen yhteydessä voitaisiin toteuttaa.
– Osakkailta tulevat aloitteet voidaan selvittää suunnitteluvaiheessa ja tarkastella niiden toteutusmahdollisuudet.
Päteviä suunnittelijoita tarvitaan
Taloyhtiön on hyvä olla tarkkana kuntoarvioijia ja suunnittelijoita valitessaan sekä suosia päteviä osaajia. Pätevän suunnittelijan löytämiseksi Harri Heinaro vinkkasi tutustumaan Suomen LVI-liitto SuLVI:n ja FISE:n pätevyysrekistereihin.
Taloyhtiöremonteissa energiatehokkuuden lisääminen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien haittojen torjunta vaativat valtavasti osaamista. Suunnittelijalla täytyy olla kokonaisuus hallussa, koska osaoptimointi ei ole kannattavaa. Hankkeessa saatetaankin tarvita useampi suunnittelija parhaimman ratkaisun luomiseksi.
Harri Heinaron mukaan haasteeksi on tunnistettu, että etenkään asuinrakennuspuolella ei vielä ole riittävästi alaan perehtyneita suunnittelijoita. Samaan aikaan tulee uutta tekniikkaa, jonka kokonaisvaltainen hyödyntäminen vaatii asiantuntemusta.
– Siinä on tekemistä, että saadaan alalle uusia osaajia sekä alalla jo oleville jatkokoulutusta. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että parin kolmen vuoden aikana taloyhtiömarkkinoille on tullut lisää suunnittelijoita, mikä on ilahduttavaa.
Harri Heinaro ottaa esille rakennusautomaatiojärjestelmät, jotka tukevat energiatehokkuutta. Jotta järjestelmät toimivat parhaalla mahdollisella tavalla ja investoinnista saadaan hyöty irti, tarvitaan myös niiden käytön osaamista. Apuna on etähallinta, joka kuuluu monen laitetoimittajan palveluvalikoimaan.
Vaikka paljon puhutaan energiatehokkuudesta ja energiakulujen minimoimisesta, on kuitenkin muistettava, että tärkeintä ovat viihtyisät asumisolosuhteet.
Valvoja mukana hankkeessa
Taloyhtiön remonttihankkeessa pitää olla mukana valvoja, Harri Heinaro korosti.
– Valvonta vaatii asiantuntemusta, joten taloyhtiön hallitus ei voi tehtävää hoitaa. Suunnittelijan toimiminen valvojana ei myöskään ole hyvä ratkaisu. Etenkin isoon korjaushankkeeseen tarvitaan ulkopuolinen valvoja,
Hänen mukaansa parasta on ottaa valvontaorganisaatio mukaan hankkeeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä voi myös toimia taloyhtiön tukena neuvotteluissa.
Tukien vuoksi ei pidä kiirehtiä
Taloyhtiöille on tänä päivänä tarjolla monenlaista tukea remonttien toteuttamiseen kuten energiaremonttiin, öljylämmityksestä luopumiseen, sähköautojen latauspisteiden rakentaminen ja esteettömyyden purkuun.
Harri Heinaron mielestä mahdollisen tuen vuoksi remonttihanketta ei kuitenkaan pidä kiirehtiä.
– Tärkeintä on ottaa hanke kunnolla haltuun alusta lähtien sekä varata riittävästi aikaa suunnitteluun ja päätöksentekoon. Näin lopputuloksena on remontti, joka ei näytä pelkästään laskelmissa hyvältä, vaan myös toteutuu halutunlaisena.
Esimerkiksi ARA:n tuen ehtona on, että energiansäästö on osoitettava jälkikäteen. Jos kiirehditään ja remontti ei täytä tavoitetta, voi tuki jäädä saamatta.
– On hienoa, että tukea on saatavilla, sillä se kannustaa remonttiin. Toisaalta moni energiaremontti on ilman tukeakin kannattava.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuva: Motiva
