Toimistorakennus Tuultenristi: Kannen päälle rakennettu
Toimistotalo Tuultenristi on kuin kruununjalokivi Espoon Tapiolan keskustaa lännen suunnasta lähestyttäessä. Sen jalusta on alueen rakennuksille tyypillisesti vaalea ja yläosa on keveän pitsimäinen. YIT:n toteuttama Tuultenristi nousi vaativalle rakennuspaikalle Merituulentien kannelle noin vuodessa.
Tuultenristi sijaitsee kauppakeskus Ainoan kupeessa aivan Merituulentorin länsilaidalla. Hankkeen rakennusurakoitsijana toimi YIT. Bruttoalaltaan noin 5700 neliömetrin rakennuksen luovutus oli toukokuun alussa.
– Viisikerroksisen rakennuksen sijainti kannen päällä, vilkkaalla paikalla, ahtaalla tontilla ja muiden työmaiden vieressä toi mukanaan haasteita. Alapuolella menee kuusikaistainen liikenneväylä, jossa ajaa päivittäin noin 900 linja-autoa. Rakentaminen on ollut kuin kenkälusikalla sovittamista, hankkeen projektipäällikkö Taru Yliluoma YIT:ltä kertoo.
– Toimistotalon rakentaminen alkoi maaliskuussa 2022. Markkina oli silloin hyvin kuumaa, mikä vaikutti rakennusmateriaalien saatavuuteen ja hintoihin. Kaikkinensa tämä vaati paljon hankintatyötä ja kilpailutusta.
Rakentamiseen vaikutti vahvasti, että kaikki materiaalit ja elementit piti nostaa Itätuulenkujan tasolta kannelle. Yliluoma toteaa, että nostot todella tuulisessa paikassa piti suunnitella tarkasti. Hankaluutta lisäsi pieni varastointialue.
Sisävalmistusvaiheessa käytössä oli tahtituotanto.
– Tahtituotanto soveltui tämänkaltaiseen hankkeeseen, jossa oli riittävästi toistoa ja jossa aikataulu piti saada mahdollisimman lyhyeksi. Tavoitteena oli toimittaa materiaalit paikalle siinä vaiheessa, kun niitä tarvittiin, Yliluoma sanoo.
Tuultenristissä on toimisto- ja liiketilaa noin 4200 neliömetriä. Rakennuksen pääsisäänkäynti on Merituulentorin puolella. Ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on muuntojoustavaa liike- ja palvelutilaa sekä ravintolatilat. Ylimmissä kerroksissa on toimistotiloja.
Rakennuksen eteläsivulla kannen alla on kellaritilat, joihin kulkuyhteys tulee olemaan katutasolta Itätuulenkujalta. Pyöräpysäköintiin pääsee Sammonsillalta. Kerroksessa ovat sosiaalitilat, ravintoloiden ilmanvaihdon konehuone ja varastot, siivouskeskus, tekniikkatiloja ja pyörävarastot. Nämä liittyvät viereen nousevan asuinkerrostalon kellaritiloihin ja paikoitushalliin. Toimistotalon pysäköintipaikat on osoitettu Ainoan parkkihalliin.
Tuultenristissä on kaksi hissiä. Tavarahissi menee kellarikerroksesta toiseen kerrokseen ja rakennuksen keskellä oleva hissi kulkee ensimmäisestä kerroksesta viidenteen.
Digitaalinen kaksonen
Taru Yliluoma kertoo, että Tuultenristin tavoitteena on LEED Gold -ympäristösertifikaatti. Hankkeesta on laadittu hiilijalanjälkilaskenta, ja rakennusten valmistuttua lasketaan hiilipäästöt.
– Rakennuksesta on myös luotu digitaalinen kaksonen, ja rakennusautomaatioon kytkettyjen taloteknisten järjestelmien vikadiagnostiikka otetaan käyttöön lähiaikoina. Vakioinnin ansiosta rakennukseen on mahdollista helposti lisätä myöhemmin muitakin Smart Building -ominaisuuksia esimerkiksi energiankäytön tehokkuuden optimointiin, Yliluoma sanoo.
LVI-suunnittelija Mika Hurme AFRY Buildings Finland Oy:stä kertoo Tuultenristin talotekniikan olevan tyypillinen tämän päivän toimisto- ja liikerakennukselle. Ratkaisuissa on otettu huomioon muun muassa tilojen muunneltavuus ja energiatehokkuus.
Viidennen kerroksen toimistotilojen vieressä sijaitsevassa ilmanvaihdon konehuoneessa ja kellarikerroksessa olevassa ravintolatilojen ilmanvaihdon konehuoneessa on molemmissa kolme ilmanvaihtokonetta, jotka on varustettu lämmityksellä, jäähdytyksellä ja lämmöntalteenotolla. Ilmastointi toimii automaattisesti aikaohjauksella ja läsnäoloanturein, jotka reagoivat hiilidioksidiin.
Tuultenristi on kaukolämmössä ja kaukokylmässä. Tilojen lämmityksen ja jäähdytyksen pääasiallisena jakotapana ovat säteilypaneelit. Neuvottelutiloissa on myös puhallinkonvektorit jäähdytykseen.
Rakennuksen kaikki valot toimivat liiketunnistimin.
Kannen päälle mahdollisimman kevyeksi
Rakennesuunnittelun projektipäällikkö Christoffer Enberg Swecolta toteaa, että Tuultenristi oli poikkeuksellisen vaativa kohde. Etenkin kuormansiirtorakenteen suunnittelu vei aikaa ja panostusta, kun toteutussuunnittelu käynnistyi loppuvuodesta 2021.
– Rakennuksen neliöihin nähden suunnittelussa ja toteutuksessa oli aikamoinen homma. Merituulentien päälle rakennetulla kannella oli valmiina muottirakenne. Sen päälle valettiin reilun kokoiset jälkijännitetyt palkit. Nämä toimivat kuormansiirtorakenteena siirtäen yläpuolella olevan rakennuksen pystykuormat siltarakenteen pystyrakenteille. Perustukset olivat kaiken kaikkiaan työläät, Enberg toteaa.
– Haastavan rakennuspaikan vuoksi elementtien asennusta ja asennusten järjestystä jouduttiin miettimään urakoitsijan kanssa todella paljon, kun katutasolta toteutetut nostot ja nostoradat piti suunnitella tarkasti. Elementtien painoista ja nostokorkeuksista tehtiin useita selvityksiä, esimerkiksi miten suuret sysäysvoimat kansi pystyy ottamaan vastaan, jos elementti syystä tai toisesta irtoaisi nosturista.
Kannen eteläpuolelle rakennuksen jäykistävänä rakenteena toimii paikallavalettu porras- ja hissikuilu, joka on perustettu massiiviselle paalulaatalle. Oman lisänsä sen toteutukseen toi viereinen metrotunneli patoseinineen.
Rakennuksen keskellä olevat porras- ja hissikuilut toteutettiin elementteinä. Näidenkin asentamisessa tuli vastaan nosturikapasiteetti ja nostomatkat. Kuilut pilkottiin noin 5000 tonnin elementteihin, kun näiden paino on yleensä puolta suurempi. Suunnitelmien alkuluonnoksissa myös talon pohjoispuolella oli betoninen porraskuilu. Tämä jouduttiin nosturirajoitusten takia korvaamaan teräspukeilla.
Kannen päälle rakennetuista kerroksista tehtiin kuormansiirtorakenteen vuoksi niin kevyitä kuin mahdollista. Toimisto-osassa on teräsrunko, jossa on liittopilarit ja kantavina rakenteina deltapalkit. Pilariruudukko on optimoitu rakennukseen sopivaksi: deltapalkit ovat 5,4 metriä pitkiä ja ontelolaatat noin 8-metrisiä. Onteloiden päällä on ohut plaanokerros eli sementtipohjainen tasoitekerros rakentamisen läpimenoajan ja rakenteiden keveysvaatimusten vuoksi. Näin säästettiin myös tuhansia kuutioita betonia.
Vaalea jalusta, pitsimäinen yläosa
Tuultenristin toimisto- ja liiketalon pääsuunnittelija, arkkitehti Arndt Heinzmann Arco Architecture Company Oy:stä kertoo, että korttelikokonaisuuden massoittelu ja kaupunkikuvaratkaisut ovat arkkitehti Vesa Jäntin käsialaa. Hankekehitys käynnistyi YIT:n kanssa vuonna 2016.
– Tapiolan keskustaan kauppakeskus Ainoan ylätasolle rakentuu laadukas kaupunkiympäristö. Vielä joudutaan kuitenkin jonkin aikaa odottamaan ennen kuin korttelin kaikki asuinkerrostalot ovat valmiina, Heinzmann toteaa.
Alueen rakentaminen vaiheittain, siihen liittyvät väliaikaisratkaisut ja ahdas tontti tekivät Tuultenristin rakennuspaikasta Heinzmannin mukaan erityisen haastavan. Jotain kertoo sekin, että neljälle tontille rakennetulle toimistotalolle tarvittiin neljä rakennuslupaa.
– Kaupungin rakennusvalvonta toimi joustavasti, mikä osaltaan mahdollisti rakentamisen tiukassa aikataulussa. Niin ikään yhteistyö suunnittelijoiden ja tilaajan kesken sujui erinomaisesti. Hyvin toimivaksi osoittautui BIM-tietomallinnus, josta vastasi Arcon tietomallikoordinaattori Tero Pulkkinen.
Hankkeen projektiarkkitehti Anna Ryhänen pitää tärkeänä, että näkyvälle paikalle saatiin toteuttaa maamerkinomainen rakennus. Tuultenristi on massoiteltu kahteen materiaaliltaan ja julkisivuaukotukseltaan erilaiseen osaan.
– Kaksi alinta kerrosta muodostaa rakennukselle voimakkaan jalustan. Julkisivu on vaaleaa keraamista lankkua, joka on valmistettu projektille mittatilaustyönä. Pitkät pystysuunnassa olevat kolmiomaiset lankut luovat julkisivuun eri ulottuvuuksia valon ja varjojen mukaan.
Jalustasta ylöspäin ovat kolme massaltaan pienempää ja visuaalisesti kevyempää kerrosta. Nämä muodostavat massaan pitsimäisen kruunun.
– Kolmas kerros erottuu julkisivusta täyslasisena raitana. Kahden ylimmän kerroksen julkisivussa on pystyaiheinen perforoitu alumiinielementti, joka on sävyltään vaalea pronssi.
Perforoinnin kuvio on kehitetty Tuultenristille, ja siinä toistuu tontin ja rakennuksen suunnikkaan muoto. Elementti toimii myös auringonsuojana ilman, että se peittäisi näkymän sisätiloista.
Katutasolle autohallin julkisivuun tulee valkobetoninen lankku.
Toimistotalon eteläpuolella ovat ensimmäisessä kerroksessa ravintolatoimintaan tarkoitettu terassi ja kolmannessa kerroksessa toimistotilojen terassi niittykasveineen. Näiden vehreys nousee kohti vesikattoa, jossa on maksaruohokate.
Sisätilojen sisustuksesta Ryhänen nostaa esille sisäänkäyntiaulan näyttävän puupinnan. Ankkurivuokralaisena toimivan pankin tiloista on avoportaat toiseen kerrokseen, jossa on muun muassa neuvotteluhuoneita.
Kolmannessa kerroksessa toimii vuokralaisena Uudenmaan Marttapalvelut Oy. Tilat keittiöineen ja studioineen on muokattu heidän tarpeidensa mukaisesti. Jalustaosan päällä on talon levyinen terassi, jossa on kasvulaatikot herukkapensaineen tuoden vihreyttä rakennuksen ilmeeseen.
Neljännen ja viidennen kerroksen toimistotilat ovat tarpeen mukaan jaettavissa useampaan osaan. Ylimmän kerroksen sisäkorkeus on viisi metriä, mikä johtuu kerroksessa sijaitsevan ilmanvaihdon konehuoneen tilatarpeesta.
Kortteli täydentyy asuintaloilla
YIT toteuttamaan Tuultenristin korttelikokonaisuuteen kuuluu toimistorakennuksen lisäksi asuinkerrostalot Itätuuli, Länsituuli ja Etelätuuli, joihin valmistuu yhteensä noin 200 huoneistoa. Myös asuintalojen suunnittelusta vastaa Arco, ja projektiarkkitehtina toimii arkkitehti Mari Saanisto.
Taloista ensimmäisenä valmistuu 12-kerroksinen Asunto Oy Espoon Itätuuli.
– Tiiviissä kaupunkiympäristössä reunaehdot rakennukselle asettaa tontin koko, joten rakentamatonta tilaa jää hyvin vähän. Omat haasteensa tuovat myös liittyminen olemassa oleviin rakenteisiin ja infraan, Saanisto toteaa.
Kannen alla on talon kellarikerros paikoitustiloineen sekä teknisiä tiloja ja varastotilaa. Kannen tasolle ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat taloyhtiön yhteiset tilat kuten lounge keittiöineen, saunaosastot ja kuntosali, talopesula sekä ulkoiluvälinevarastot.
Asuinhuoneistot ovat kerroksissa 2–12.
– Asunnoissa on haluttu korostaa avaria näkymiä. Jokaisessa huoneistossa on vähintään asunnon levyinen lasitettu parveke. Ylimmässä eli 12. kerroksessa on kolme huoneistoa, joissa on kattoterassit, Saanisto kertoo.
Ensimmäisen kerroksen julkisivut ovat tummaa hiottua betonia. Ylempien kerrosten julkisivut ovat valkobetonia, jossa on aaltopellistä muotonsa saanut profiili. Julkisivujen sisäänvedetyissä ruudukoissa on tehosteena pronssinsävyinen metallilevy, joka toistuu ikkunoiden edessä rei’itettynä.
Ylimmässä kerroksessa on puupintaiset sisäänvedot. Vesikaton kolkkahattumaisessa muodossa on viitteitä Tapiolan maamerkkinä tunnetuista taskumattitaloista, jotka ovat valmistuneet 1950– ja 1960-lukujen vaihteessa.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Mikael Lindén
