Ultimes Business Garden
Teksti: Antti J. Lagus Kuvat: Mikael Lindén
Alueen asemakaava ja tontin koko ohjasivat Ultimes Business Gardenin suunnittelua varsin pitkälle. Rakennus perustuu kahteen massaan ja niitä yhdistävään väliosaan. Rakennuksista ensimmäinen osa on valmistunut keväällä, ja toisen vaiheen maanrakennustyöt on tarkoitus aloittaa loppuvuodesta.
Rakennus edustaa Peabin uusinta Business Garden -toimitilakonseptia, joka rakentuu muunneltavuudelle, tilatehokkuudelle sekä kattaville palveluille. Näistä lähtökohdista arkkitehti Arno Stenbäck Arkkitehdit Tommila Oy:stä kertoo kohteen massoittelun lähteneen. Sisätiloiltaan rakennus on rationaalinen, mutta maantasokerroksen ilmeeseen ja tilallisuuteen on panostettu. Hän on iloinen siitä, että ensimmäisen kerroksesta saatiin tehdä kahden kerroksen korkuinen viihtyisä tila.
Ensimmäisen kerroksen ravintolan on määrä palvella myös viereen tulevaa uutta rakennusta. Ravintola avautuu sisäpihalle, joka on porrastettu niin, että katse hakeutuu sinne. Stenbäck uskoo myös ravintolaa käyttävien ihmisten hakeutuvan kesäaikaan vehreälle pihalle. Muuna aikana se toimii maisemaelementtinä.
– Toimistokerrokset on suunniteltu mahdollisimman muuntojoustaviksi. Portaiden ja aputilojen sijoittelua on tutkittu; toimistokerros voidaan mukauttaa usealle eri toimijalle kulloisenkin tarpeen mukaan, Stenbäck sanoo.
Myös valaistuksen ja talotekniikan sijoittelussa alakattoihin on otettu huomioon muuttuvat tilatarpeet.
Rakennuksen julkisivu poikkeaa alueen vaaleasta valtavirrasta. Pitkät julkisivut ovat tummanharmaita keraamisia suurlaattoja. Materiaali on samaa kuin viereisessä CGI:n toimitalossa, mutta väri ja kiiltoaste ovat erilaisia. Valittu laatta on lasitettu, jolloin se heijastaa valoa ja on moni-ilmeinen.
Rakennuksen julkisivut hengittävät
Rakennuksen päädyt ja yhdistävä väliosa ovat lasisia. Stenbäckin mukaan tarkoitus on saada rakennuksen julkisivut hengittämään päädyistään lasilla. Tämä tuo sisätiloihin reilusti valoa.
Asemakaavan pohjana olleen suunnitelman mukaan rakennus oli osa kolmen toimistotalon ryhmää, joilla oli yhteinen sisäänkäyntialue korttelin eteläosassa. Tätä periaatetta ei enää voitu noudattaa, vaan rakennukselle tarvittiin omat sisäänkäyntijärjestelyt. Pääsisäänkäynti rakennettiin korttelin pohjoispuolelle Karvaamokujan varteen. Sen näkyvyyttä korostettiin muusta julkisivusta erottuvalla lasijulkisivulla ja katoksella.
Rakennus oli LEED-suunnittelukohde, mikä rajoitti lasisen julkisivun käyttöä. Rakennuksen pitkillä sivuilla laskettiinkin standardin sallima maksimiaukotus ja rakennettiin sen mukaan.
Ensimmäinen rakennus on aivan Karvaamokujan äärellä. Toinen rakennus tulee siitä etelään päin kuten myös vaiheet kolme ja neljä. Kaksi viimeistä rakennusta nousee suunnitelman mukaan Karvaamokujan pohjoispuolelle. Ensimmäisen osan rakentamisen yhteydessä toteutettiin myös tulevia vaiheita palveleva erillinen pysäköintilaitos.
Rakennuksen kokonaispalveluista vastaa ISS Palvelut, joka toimii myös Nordic Ultimes -ravintolan operaattorina. Lounaan lisäksi ravintolasta saa tilausannoksia ja iltaisin take away -annoksia.
– Työnteon uusimmat trendit on otettu huomioon myös rakennuksen yleistiloissa. Ravintolasalin loosit tarjoavat ruokailijoille ja muille ravintolavieraille yksityisyyttä ja niissä on av-varustus. Lisäksi koko ravintolasali on jaettavissa erilaisia tilaisuuksia varten, Peabin liiketoimintajohtaja Peter Lindeberg kertoo.
Muunneltavuus ja tilatehokkuus ohjenuorina
Ensimmäisen kerroksen kokouskeskuksen tilat ovat vuokralaisten käytettävissä tuntiveloitteisesti, mikä Lindebergin mukaan mahdollistaa erinomaisen tilatehokkuuden vuokralaistiloissa.
– Muunneltavuus ja tilatehokkuus näkyvät erityisesti toimistokerrosten tiloissa. Tiloja voidaan joustavasti erotella usealle käyttäjälle tarpeen mukaan niin, että tarjottavat tilat alkavat alle 200 neliöstä jopa 2500 neliöön, joka vastaa rakennuksen yhtä kerrosta vaiheen II valmistuttua, Lindeberg sanoo. Rakennuksessa on ensimmäisen kerroksen lisäksi kuusi toimistokerrosta. IV-konehuone sijaitsee vesikatolla.
Tilatehokkuudesta kertoo ISS:n päätös siirtää pääkonttorinsa neliömäärältään isommista tiloista Vantaalla pienempiin tiloihin Pitäjänmäen Ultimeksessa. Yrityspuistopäällikkö Sari Höglund ISS Palveluista kertoo, että rakennuksen kuudennessa ja seitsemännessä kerroksessa on tilat 190 työntekijälle. Tarjolla on avotilaa, työ- ja neuvotteluhuoneita sekä oleskelutilaa.
Kymmenen lämmintunnelmaista neliötä per henkilö
– Olemme ottaneet huomioon työympäristön muutokset ja erityisesti tilankäytön tehostumisen. Newsecin kevään 2016 markkinakatsauksen mukaan viime vuonna muuttaneissa organisaatiossa keskimääräinen tilankäytön tehokkuus vanhoissa tiloissa on ollut noin 19 neliötä per henkilö ja uusissa tiloissa noin 14 neliötä per henkilö. Ultimeksessa päästään helposti 10 m2/hlö:n tehokkuuteen ilman, että tilojen toimivuus tai viihtyvyys kärsivät, Lindeberg sanoo.
Sisustusarkkitehti Vertti Kivi dSign Vertti Kivi & Co:lta kertoo, että pohjakerroksen suunnittelussa lähdettiin liikkeelle siitä, että koko Pitäjänmäelle piti luoda uusi, ennennäkemätön ilme. Uudenlaiset tilat aiheuttavat Kiven mukaan myös niiden ulkonäölle uudenlaisia vaatimuksia.
– Tilat kertovat omaa kieltään siitä, minkälaisia ihmisiä niissä työskentelee. Vanhoissa tiloissa ei uusien tuotteiden luominen onnistu, Kivi sanoo.
Nykyään aika monista tiloista on tehty ilmeeltään kylmiä ja kovia, mutta Ultimeksessa on pyritty lämpimämpään tunnelmaan. Kivi luonnehtii, että tilat ovat lämpimiä modernilla twistillä. Siihen on päästy muun muassa tilojen ruskeilla väreillä. Ravintolan kattoa koristavat eloisat, lämpimänruskeat valaisimet.
Kivi muistuttaa, että ensivaikutelman voi luoda vain kerran. Siksi ensimmäisen kerroksen sydäntiloissa on panostettu kutsuvuuteen. Ravintolassa ja yhteisissä tiloissa on mukava olla.
40 000 kuution louhos
Rakennuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa on Peabin Suomen pääkonttori ja asuntomyynnin tilat. Peabin tilojen sisustussuunnittelusta vastasi Sisustusarkkitehdit Monni&Koskivaara.
Peabin vastaava mestari Kari Mehtiö kertoo, että rakennustöitä edelsi melkoinen louhintatyö. Kaikkiaan rakennuksen ja viereisen parkkiluolan tieltä louhittiin kalliota yli 40 000 kuutiometriä. Kauttaaltaan kalliopohjalle perustettu rakennus jatkuu etelänpuoleisesta pääydystään kakkosvaiheena. Osa kakkosvaiheen louhintatöistä tehtiin ykkösvaiheen myötä.
Mehtiö ei pidä vilkkaalla Pitäjänmäellä sijaitsevan rakennuksen rakennusaikaisia järjestelyitä kovinkaan poikkeavina. Kaupunkirakentamisessa tilaa on yleensä vähän, ja tilaa joudutaan vuokraamaan kaupungin omistamilta jalkakäytäviltä.
Platinatason energiatehokkuutta
Energiatehokas rakennus on saanut LEED platina-sertifi kaatin. Julkisivun runko on termoelementeistä. Elementtien päällisessä julkisivussa on käytetty keraamisia laattoja, lasia ja alumiinia. Energiatehokkuuteen vaikuttaa julkisivua enemmän liiketunnistimin varustettu ilmastointi ja valaistus. Ilmastointia ja valaistusta ohjaavat anturit myös avotiloissa.
Rakennustyöt sujuivat Mehtiön mukaan pääosin suunnitelman mukaisesti. Haastava osuus oli hänen mielestään varsin monimukaisen talotekniikkajärjestelmän säätäminen.
Ultimeksen kantava runko perustuu teräspilareihin ja -palkkeihin sekä ontelolaattoihin. Osassa laattoja on huomattavan pitkät jännevälit. Näin on voitu kasvattaa avotilojen avaruutta ilman, että tukipilarit tai kantavat seinät katkovat tilaa.
Rakennuksen autotallien yhteydessä on isot tilat polkupyörien säilytystä varten. Kuntosalin sijasta rakennuksessa on panostettu hyviin työmatkaliikkujia palveleviin sosiaalitiloihin.
Lindeberg uskoo Ultimeksen rakennusten olevan sijainniltaan varsin houkuttelevia hyvien yhteyksien vuoksi: Huopalahden junaasema on vain 600 metrin päässä. Sieltä on Helsingin keskustan lisäksi suora junayhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Äskettäin varmistui myös Raide-Jokerin toteutus, jonka pysäkki tulee aivan lähietäisyydelle.
Ultimes Business Garden, Helsinki
Rakennuttaja Peab Invest Oy
Tilavuus sis. pysäköintilaitoksen 85 000 m3
Bruttoala sis. pysäköintilaitoksen 20 650 m2
Rakennusaika 5/2014 – 4/2016
Arkkitehti Arkkitehdit Tommila Oy
LVIA-suunnittelija Sweco Talotekniikka Oy
Sähkösuunnittelija Ramboll Finland Oy
Rakennesuunnittelija Vahanen Oy
