Rakentamista edelsi Salon kaupungin ja Salon seudun koulutuskuntayhtymän välinen kiinteistökauppa Laurin koulun tontista sekä kaavamuutos. Koulu purettiin ja uusi rakennus seisoo nyt sen paikalla. Koulutuskuntayhtymällä on entuudestaan Venemestarinkadun varrella muita koulurakennuksia. Yhdessä nämä muodostavat kiinteistökokonaisuuden, joka on edelleen kehitettävissä tarpeen tullen.
Osa Laurin koulun ikkunoista ja ovista kunnostettiin ja käytettiin uuden rakennuksen luokka- ja toimistotiloissa. Puretun koulun kattovalaisimia on kierrätetty osaksi uuden rakennuksen yleisvalaistusta. Niin ikään IV-koneita huollettiin ja uusiokäytetään uuden rakennuksen ilmanvaihdon osana.
Arkkitehdin työ
Innovarch Oy on vastannut rakennuksen arkkitehtuurista. Tiimiesimies ja hankkeen pääsuunnittelija Tuula Tuononen kertoo:
– Työryhmäämme ovat kuuluneet lisäkseni projektiarkkitehti Marja Björklund, avustavat arkkitehdit Valtteri Suontausta ja Helmi Mälkönen, suunnitteluassistentteina ovat toimineet Eerika Kulju ja
Leila Leppälä-Korhonen. Leila Leppälä-Korhonen suoritti irto- ja kiintokalustussuunnittelun. Pihasuunnittelusta vastasi maisema-arkkitehti Minna Raassina. Suunnittelun aloitimme vuoden 2013
talvella. Tilaajan alkuperäinen aie oli suunnitteluttaa hieman laajempi kokonaisuus, jossa oli mukana myös hiusala. Tästä kuitenkin luovuttiin, mutta rakennuksen runkoratkaisussa on kantavuuden
suhteen otettu huomioon laajentamisen mahdollisuus. Rakennus on L-kirjaimen muotoinen ja sitä voidaan tarpeen mukaan laajentaa sekä maantason suunnassa, että korottaa massan nivelosaa yhden kerroksen verran.
Pääsuunnittelija Tuula Tuonoselle kohteen suunnittelu oli uutta aluevaltausta. Vaikka hän on tehnyt pääsääntöisesti koulu- ja oppilaitossuunnittelua, niin auto- ja kuljetusalan kohteena tämä oli
hänelle ensimmäinen ja siten mielenkiintoinen ja erityispiirteiltään haastava tehtävä.
– Eri oppilaitosrakennuksissa on paljon samaa toiminnallisuutta, kuten esimerkiksi luokkahuoneet, mutta erilaiset työpisteet, niiden laitteistot ja mitoitukset olivat meille uutta. Rakennuksessa on useita erityisiä toimintoja, kuten mittavat korjaushallit, demoluokat, pesuhalli, automaalaamo, katsastuslinjasto, pienmoottorikorjauksen tilat ja näitä kaikkia palveleva infra. Siihen kuuluu niin talotekniikkaa kuin muuta teknistä putkitusta ja sähkölinjauksia vaativia installaatioita. Niillä kaikilla ovat omanlaisensa päätelaitteet paineilmaa, öljyä, jätenesteiden poistoa ja esimerkiksi pakokaasujen imua varten. Maalaamokammio on aivan oma suljettu järjestelmänsä, jolla on tiloja kahdessa kerroksessa. Näihin ja moniin muihin asioihin perehtyminen vaati esimerkkikohteiden tutkimista. Teimme tutustumiskäynnin yhdessä tilaajan ja käyttäjän kanssa Jyväskylän vastaavanlaiseen auto- ja kuljetusalan oppilaitokseen, Tuula Tuononen tiivistää.
Toiminto ja estetiikka kuin yhtä
Rakennus on systemaattinen niin toiminnoiltaan kuin estetiikaltaan. Toiminnallisuutta eniten määräävänä tekijänä ovat hallien autopaikat, joihin ajetaan suoraan pihalta. Nosto- ja taitto-ovien sarjat antavat fasadeille teemallista toistoa kaikilla pitkillä julkisivuilla. Tämä on rakennuksen ulkonäön rytmiikan perusta.
Vastapainona tälle on sisäänkäynnin alue, jolle katseen keskittävät aulan suuri lasiseinä ja sen viereinen valkoinen julkisivuvyöhyke nimikyltteineen. Rakennuksella on voimakas räystäslinja, joka on osaltaan toiminnallinen ja osaltaan massamuotoa terävöittävä muotoaihio. Värit ovat rakennukselle leimaavat. Julkisivua hallitsee voimakas punainen ja on ikään kuin arkkitehtuurin sitova voima. Punaisesta pinnasta nousevat esiin sokkelien grafiitin harmaa ja päätyjen valkoisuus. Kokonaisuus hahmottuu hyvin käyttäjille ja vierailijoille.
– Sisätilojen väritys on pääsääntöisesti vaalea. Kontrasteina ovat korjaamosalien keskivyöhykkeen seinät, jotka ovat henkilöauto- ja hyötyajoneuvosaleissa ruosteen oransseja, korikorjaussaleissa
petroolin sinisiä ja raskaiden ajoneuvojen saleissa grafiitin harmaita. Rakennuksen nivelosassa käytävien seinät ovat grafiitin harmaat. Henkilöautopuolen sali voidaan tarvittaessa jakaa pienemmiksi opiskelukokonaisuuksiksi siirtoverhoilla. Aulan päätyseinällä on oppilastyönä tehty maantiemaisemaa esittävä suuri Corten-terästä oleva esiruostutettu taideteos, jonka suunnitteli visualistiopiskelija Salla Dalèn. Alas aulaan on näkymä toisen kerroksen taukotilasta ja yhteyskäytävältä, pääsuunnittelija Tuula Tuononen summaa.
Muita rakennuksen toimintoja ovat nivelosan VSS, sosiaalitilat ja keskusvarasto sekä toisen kerroksen luokkahuoneet, työ-, kokous- ja tekniikkatilat. Opettajien työtiloja on myös työsalien yhteydessä.
Mielenkiintoisen yksityiskohdan sisustuksessa muodostavat aulan sohvaryhmän ja opettajien taukotilan käytetyistä kuormalavoista valmistetut pöydät. Lavojen alla ovat jalkoina kuljetuspyörät ja
lavan päällä on lasilevy.
NCC laadun lukkona
Vastaava mestari Seppo Kalliolan työnjohto on saattanut urakan päätökseen.
– Koulurakennuksen kerrosneliöala on vajaat 5 502 m2 ja kokonaisvolyymi on noin 35 194 m3. Pohjaolosuhteet rakentamiselle ovat olleet pehmeät, kuten Salossa yleensä, kertoo Kalliola.
– Siksi rakennus onkin paalutettu kovaan pohjaan. Maanrakentamisen määrä on tässä kohteessa ollut mittava, sillä asfaltoitu piha-alue on noin 2,5 hehtaaria. Pihakentän on kestettävä raskasta liikennöintiä. Asfaltin alla on paksu sepelikerros ja vahvistuskangas sekä -verkko luonnonmaata vasten.
Runko nousee paaluihin valetuilta anturoilta, joihin myös pohjalaatta tukeutuu. Laatta on käyttötavan vuoksi paksu ja se on vahvistettu reunapalkein. Pohjalaatan rakenteessa on huomioitu erilaisten nostolaitteiden asennusvaatimukset. Laatan valussa on yksi liikuntasauma.
– Pilaripalkkirunko on teräsbetonia. Väli- ja yläpohjat ovat ontelolaattarakenteiset. Vesikaton ristikkokannattimet tukeutuvat yläpohjan päälle. Ristikkotoimittaja rakensi mittavien räystäiden
liimapuukannattimet valmiiksi tehtaalla. Lämmöneristeenä on puhallusvilla. Rakenne noudattaa vesieristeineen ja höyrynsulkuineen normaalia rakentamisen tapaa. Paikalla valettuja jäykistäviä teräsbetonirakenteita ovat porrashuoneiden ja väestönsuojan seinät, toteaa Seppo Kalliola.
Aulan mittavan lasijulkisivun itsekantava teräsrunko on rakennettu lohkoista. Pitkien julkisivujen oviaukkojen väliset seinäosuudet on rakennettu teräsbetonisista sandwich-elementeistä. Niiden
yläpuolinen kuorisuoja on metalliohutlevypintainen eristävä sandwich-elementtirakenne.
Tarkkaakin tarkempaa työtä
– Yksi hankkeen erityispiirteistä ovat nosto ja taitto-ovet. Niitä ei voinut tuoda työmaalle ennen varsinaista asennusta mahdollisen vaurioitumisen vuoksi ja ne asennettiin ulkopuolisten maalaustöiden päätyttyä sisävalmistustöiden aloituksen myötä. Tämä on suurin ovikohde, jossa olen ollut mukana. Doorway toimitti nosto ja taitto-ovet ja suoritti niiden asennukset rakentamiimme pieluksiin. Kriittistä tämän tyyppisessä tuotetoimituksessa on molemminpuolinen mittatarkkuus. Oven pitää istua niin sivu- kuin yläsuunnassa pieluksiinsa. Teräsbetonilaatan valun pitää olla vaaterissa, jotta ovi sulkeutuu alasuunnassa täysin, Seppo Kalliola täsmentää.
Toinen erityispiirre Salon seudun koulutuskuntayhtymän uudelle rakennukselle on sen korjaamosalien ja aulan lattian kulutuspinta.
– Työselitykseen oli pohjakerroksen lattiapinnoitteeksi määritelty Mastertop-lattiapinnoite, joka on Dyny käsitelty, koska tilaaja tahtoi helposti siivottavissa olevan ja kulutusta kestävän pinnan.. Työstettävä lattia-ala on 3000 m2. Mastertop on sementtipohjainen kuivasirote, joka hierretään kostealle betonille lautaskoneella. Sirote reagoi betonin kosteuden kanssa ja kovettuu laatan pintaan lujasti. Tämän jälkeen pinta hiotaan ohuelti tasaiseksi, Seppo Kalliola toteaa.
Kriittinen tekijä työn suorituksessa on betonilattian tasaisuustoleranssi, joka pääsääntöisesti on muutamien millien luokkaa. Tämä asettaa kovat vaatimukset tekijöille, jotka pinnan tasaisuustoleransseista huolimatta eivät saa hioa Mastertop-kerrosta puhki. Hionnan jälkeen pinta Dyny-käsitellään. Tämän johdosta sitä on helppo siivota.
Oman erityispiirteensä rakennusurakkaan ovat tuoneet korjaamolaiteasennukset.
– Rakentaminen on nykyään kansainvälistä toimintaa. Maalaamokammion ja sen konehuonelaiteasennukset suoritti Wihuri Tekninen Kauppa Oy:n italialainen alihankkija. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, mutta he suorittivat asennustyönsä mallikkaasti. Nyt koululla on moderni automaalaamo, toteaa vastaava mestari Seppo Kalliola.
Liikenne sujuu
Maamme tavaratonneista kulkee noin 90 % maanteiden tavaraliikenteessä. Kuljetusmäärinä laskettuna se tekee 274 miljoonaa tonnia. Maanteiden tavaraliikenteen liikevaihto on 6 miljardia euroa.
Kyse on suomalaisen tavaraliikenteen sydämensykkeestä, jonka perustana on maanteiden tavaraliikenteen parissa toimivan noin 100 000 henkilön työ.
Puhummepa sitten raskaasta kalustosta tai henkilöajoneuvoista, niin kyse on yhteisestä liikenneturvallisuudesta, jonka kriittisiä tekijöitä ovat ajotaito ja ajoneuvon tekninen kunto.
Lähtiessäsi autokorjaamolta olet ostanut turvallisuutta ja sitä sinulle tarjosi ajoneuvoasentaja, autokorinkorjaaja tai sähköasentaja. Hänen ammattitaitonsa on osa maantieliikenteen turvallisuutta, jota Salon seudun koulutuskuntayhtymän uusi ja moderni oppilaitos tarjoaa.
Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla
