Prisma Liisanlehto Vaasassa
Vaasan toinen Prisma on osa uutta kaupan keskittymää kaupungin eteläpuolella. Sen suunnittelussa on otettu huomioon energiatehokkuuden vaatimukset ja kasvavan verkkokaupan tarpeet.
Maaliskuun alussa Vaasassa avattu Prisma Liisanlehto on Osuuskauppa KPO:n mukaan Suomen energiatehokkain Prisma. Ympäristö on otettu sen suunnittelussa ja rakentamisessa huomioon monin tavoin, ja normaalioloissa kiinteistö on energian osalta hiilineutraali.
Prisma Liisanlehto on KPO:n historian suurin yksittäinen hanke sekä neliömäärältään että kustannusarvioltaan. Reilun 38 000 neliön kokonaisala koostuu 20 500 kerrosneliön myymälärakennuksesta, sen alla sijaitsevasta pysäköintihallista sekä pihan pysäköintialueesta. Investoinnin suuruus on noin 50 miljoonaa euroa.
Hypermarketin lisäksi rakennuksessa on 300-paikkainen ravintolamaailma sekä muita palveluja ja erikoisliikkeitä. Uusi Prismakeskus työllistää kaikkiaan noin 200 ihmistä.
Prisma Liisanlehto on rakennettu Vaasan keskustan eteläpuolelle moottoritien varteen. Alueesta on kehittymässä uusi kaupan keskittymä, ja myös Keskolla on siellä varaus hypermarketin rakentamista varten.
– Mielenkiinnolla odotamme, millainen vaikutus uudella Prismalla on. Meillä ei ole ollut isoa yksikköä alueella, ja asiakkaille tämä merkitsee myös uuden asiointisuunnan opettelua, tavaratalon johtaja Markku Aspfors toteaa.
Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, että tilat ovat avarat, siistit ja valoiset ja että opastukset ovat kunnossa. Tärkeää on myös kaikki se, mikä ei asiakkaan silmiin näy: marketin suunnittelussa erityistä huomiota on kiinnitetty henkilökunnan tiloihin sekä logistiikan ja jätehuollon sujuvuuteen.
– Prisman kokoluokassa tavaramäärät ovat isoja, mikä vaatii selkeät ja tilavat kulkureitit. Myös rekkojen suuremmat koot asettavat omat haasteensa logistiikalle ja lastaustiloille, Aspfors sanoo.
Uudet tilat on suunniteltu palvelemaan myös kasvavaa verkkokauppaa. Noutopiste on sijoitettu pysäköintihalliin, jonne on myymälästä oma hissiyhteys verkkokaupan tavaraa varten. Myös pakettien nouto tapahtuu pysäköintihallissa.
Kaksivaiheinen urakka joudutti
Osuuskauppa KPO oli jo pitkään hakenut liikepaikkaa Vaasan toista Prismaa varten. Vuonna 2019 marketkaavalle saatiin vahvistus, ja suunnittelu lähti käyntiin. Rakentaminen alkoi vuoden 2020 keväällä. Koska aikataulutavoite oli tiukka, päädyttiin kaksivaiheiseen rakennusurakkaan. Perustus- ja runkourakassa päätoteuttajana oli Peab Oy ja rakennusurakassa Lujatalo Oy.
– Suunnitteluun ei ollut mahdollista käyttää aikaa niin, että kilpailutus olisi voitu toteuttaa kokonaisurakkana. Tällä menetelmällä saatiin hanketta nopeutettua muutamalla kuukaudella, KPO:n kiinteistöjohtaja Mika Mikkola kertoo.
Lujatalon osalta urakka alkoi vuoden 2020 syksyllä perustusten ja betonirungon valmistuttua. Vesikatot ehdittiin saada valmiiksi ennen ankarimpia talvikelejä. Iso työvaihe oli pysäköintihallin rakentaminen ja siihen liittyvät kaivuutyöt.
Rakennusurakoitsija Lujatalo Oy:n työpäällikkö Vesa Väliniemi toteaa, että haastavasta toteutusaikataulusta huolimatta luovutus tehtiin hyvissä ajoin, joulukuun 2021 puolivälissä.
– Meillä oli hyvä henkilöstö työmaalla ja toimihenkilöpuolella, ja heidän ansiostaan aikataulupaineista selvittiin. Ratkaisevaa oli myös yhteistyö tilaajan kanssa. KPO:n puolelta oltiin kaiken aikaa tiiviisti mukana, ja eri osapuolten kanssa saatiin luotua hyvät palaverikäytännöt työmaalle.
Oman lisätyönsä aiheutti kaiken aikaa meneillään ollut koronapandemia. Tartuntojen välttämiseksi siivouksia lisättiin, työaikoja rytmitettiin ja työmaatiloja hajautettiin.
– Työmaalla onnistuttiin välttämään suurimmat ongelmat, eikä materiaalien hinnannousu ja saatavuusongelmat ehtineet myöskään vaikuttaa, Väliniemi toteaa.
Energiatehokkuus edellä
Ympäristötekijät on otettu huomioon uuden Prisman suunnittelussa ja rakentamisessa. Tehdyt ratkaisut tukevat kiertotalouden ja energiatehokkuuden tavoitteita. Huomioon on otettu myös liito-oravien elinympäristö tontilla sijaitsevassa metsäsaarekkeessa.
Tontilla aiemmin sijainnut vanha betonitehdas purettiin, ja siitä saatua betoniainesta hyödynnettiin katurakentamisessa. Myös pilaantuneen maan kunnostustyössä saadusta maa-aineksesta osa pystyttiin jatkokäyttämään. Kalliolouhinnassa kaikkiaan 150 000 kuutiota kiviaineksia saatiin omalta tontilta.
– Poikkeuksellista oli, että kallion lisäksi myös kivet, joita oli 50 000 kuutiota, eroteltiin maa-aineksesta ja murskattiin käyttökelpoiseksi materiaaliksi paikan päällä. Pelkästään tällä vältettiin 3000 kuorma-autollisen verran liikennettä molempiin suuntiin, Mika Mikkola kertoo.
Prisma Liisanlehdon kiinteistö on suunniteltu energian osalta hiilineutraaliksi. Puolet kiinteistön kokonaisenergiantarpeesta tuotetaan paikan päällä. Lämmöntuotannossa perusratkaisuna ovat kalliolämpö sekä hukkalämmön talteenotto. Kiinteistön alle on porattu 20 kallioporakaivoa yhteensä vähän yli 6 kilometrin verran.
Rakennuksen katolle on sijoitettu yli 2000 aurinkopaneelia, jotka tuottavat lähes viidesosan tarvittavasta energiasta. Lisäksi sähköä ostetaan S-ryhmän omistamalta energiayhtiöltä, jonka omasta tuotannosta 80 prosenttia syntyy tuulivoimalla. Varalämmönlähteenä talven kulutushuippuja varten on kaukolämpöliittymä.
Rakennuksen sisä- ja ulkovalaisu on toteutettu energiatehokkailla led-valoilla. Taloudellisuutta tuo myös säteilylämmitysjärjestelmä, kun ilmanvaihdon tehoa ei tarvitse mitoittaa lämmityksen tarpeisiin.
Tehdyillä ratkaisuilla päästään Mikkolan mukaan neliötä kohden alle sadan kilowattitunnin kokonaisenergiakulutukseen vuositasolla. Keskikulutus on siten alle puolet siitä, mitä se on hypermarketeissa keskimäärin.
– Käytössä järjestelmä vaatii varmasti vielä virittämistä automaation avulla, kun olosuhteet vaihtelevat eri vuodenaikoina. Vuoden jälkeen päästään varmasti jo mitoitusarvoihin, Mikkola toteaa.
Marketin kokonaisuuteen kuuluu myös autopesula, jossa on biologinen jätevesipuhdistamo. Pesuvedestä suurin osa kierrätetään puhdistamon kautta, ja näin vesijohtoveden kulutus on murto-osa tavanomaiseen pesulaan verrattuna.
Aikaa kestäviä ratkaisuja
Rakennussuunnittelusta vastanneen Oy Polyplan Ab:n pääsuunnittelija Risto Nissilä kertoo, että tontin koko toi oman haasteensa suunnitteluun. Ratkaisuna oli hankkia kaupungin maista tonttiin yksi siipi lisää.
– Sen ansiosta rakennus saatiin mahdutettua, mutta koko tontti rakennettiin kuitenkin reunasta reunaan, Nissilä toteaa.
Riittävä määrä eli noin tuhat autopaikkaa saatiin, kun pysäköintialueen lisäksi rakennettiin tontin lisäosaan parkkikansi ja koko rakennuksen alle lämmin pysäköintihalli. Liittymäjärjestelyjen vuoksi hallin sisään- ja uloskäynti sijoitettiin eri puolille rakennusta.
Hypermarketin suunnittelussa lähtökohtana ovat kaupan oma brändi ja konsepti. Ne jättävät Nissilän mukaan kuitenkin runsaasti tilaa ja vapauksia myös arkkitehtisuunnittelulle.
– Ulkoasuun haettiin skandinaavista, aikaa kestävää ratkaisua. Tilaajan toiveesta ulkovärityksessä on totuttuja harmaan eri sävyjä, mutta vinoilla valotikkuratkaisuilla on tuotu piristystä ja ilmettä julkisivuun.
Pääjulkisivu ravintolamaailmoineen sijaitsee etelän puolella, ja iso osa sen seinäpinnasta on kaavan vaatimusten mukaisesti lasia. Julkisivua reunustava katos on yläosastaan verhottu alumiiniverkkolevyistä tehdyllä kiinteällä aurinkosuojalla.
Tontin siipiosassa betonirakenteisen parkkikannen julkisivua reunustaa kirkkaanvihreä pystysuuntainen alumiinisäleikkö, jollaista on käytetty myös alueen tukimuureissa.
– Tontin takaosaan tehdään tulevaisuudessa uusi ajoyhteys, joten myös siellä julkisivu on suunniteltu toimimaan jatkossa yhtenä pääjulkisivuna. Samoin koko huoltopihan alue on rakennettu laadukkaasti ja rajattu kivikorimuurilla, Nissilä kertoo.
Kauppakäytävän ja sisätilojen suunnittelussa lähtökohtana oli luoda sekä pinnoiltaan että tunnelmaltaan laadukas ja aikaa kestävä ympäristö. Kaikuvia valkoisia pintoja haluttiin välttää. Erotukseksi myymälätiloista kauppakäytävässä lattiamateriaalina on iso puristelaatta, ja seinäpinnat on verhottu pehmeää ilmettä tuovilla tammilaminaattilevyillä.
– Myös akustiikkaan on kiinnitetty huomiota. Kauppakäytävän alueella on pystysuuntaisia akustolevyjä, ja samaan järjestelmään on kiinnitetty myös valaisimet. Näillä ratkaisuilla saatiin aikaan miellyttävä ääniympäristö, Nissilä sanoo.
Teksti: Hanna Perkkiö | Kuvat: Esa Kyyrö