Palkittuja rakenteita ja innovatiivista talotekniikkaa
Terminaali 2:n allianssissa on mukana Ramboll Finland Oy, jonka vastuulla on hankkeen rakenne-, LVIA-, sähkö-, liikenne- sekä infra-, pohjarakennesuunnittelu. Kalliosuunnittelussa Rambollin alikonsulttina oli A-Insinöörit Oy. Suunnittelijat kiittävät allianssimallia, joka on mahdollistanut tiiviimmän yhteistyön. Hanke palkittiin edistyksellisestä tietomallien käytöstä ja vuoden parhaasta teräsrakenteesta.
Terminaali 2:n laajennuksen monimuotoinen ja vaikuttava arkkitehtuuri, mahdollisimman hyvä käyttäjäkokemus sekä 30 prosenttia vaatimuksia parempi energiatehokkuus ovat teettäneet työtä teknisillä suunnittelijoilla.
– Toteutusmallina oli allianssi, joka oli hyvä valinta näin haastavaan ympäristöön. Annettuna oli kustannusarvio ja tilaajan tavoitteet, ja yhdessä kehitettiin ja haettiin paras mahdollinen ratkaisu kustannustehokkaasti, teknisestä suunnittelusta vastaava Rambollin projektikehitysjohtaja Hannu Nissinen sanoo.
Myös Ramboll Finlandin LVI-suunnittelun projektinjohtaja Juha Åberg on allianssista hyvillään.
– Allianssin Big room -työskentelyn etu on, että pystyy kommunikoimaan kaikkien suunnittelijoiden kanssa. Big Room vie aikaa, mutta yhteistyö on tiiviimpää, Åberg sanoo. Åbergille on hankkeesta jäänyt mieleen myös tietomallintamisen suuri määrä ja tahtituotanto.
Urakoitsijoiden ja rakennuttajien kiittämä tahtituotanto pienine aika- ja materiaalihukkineen näyttäytyy suunnittelijoille hieman erilaisena.
– Tahtituotanto vaatii erikoissuunnittelijoilta pientenkin yksityiskohtien, esimerkiksi läpivientien päättämistä etupainotteisesti. Silloin voi käydä niin, että esimerkiksi väliseiniin voidaan tarvita myöhemmin lisäläpivientejä, kun suuressa hankkeessa on paljon muuttuvia osia.
400 tietomallin kokonaisuus
Terminaali 2:n laajennuksen toteuttanut allianssi sai Tekla BIM Awards 2021 -palkinnon. Tuomariston mukaan suurin onnistuminen on ollut toimiva tietomallipohjainen yhteistyö läpi hankkeen. Tieto- ja yhdistelmämalleista tuotettuja visualisointeja on käytetty lähes kaikissa sidosryhmäpalavereissa, ja niiden avulla on saatu sitoutettua osapuolet ja päätöksentekijät tulevaan rakentamiseen ja toimintojen kehittymiseen. Kaikki suunnittelijat, 10 mallintavaa tuoteosatoimittajaa sekä urakoitsijat sitoutettiin viikoittaiseen tietomallien päivitysprosessiin, jolla hankkeen yli 400 tietomallin hallinta saatiin sujumaan hyvin.
Tuomariston mukaan suunnitteluryhmä, tuoteosatoimittajat ja urakoitsijat toimivat erittäin ammattitaitoisesti ja ratkaisukeskeisesti, ja tietomallit olivat pääasiallisena tiedonsiirtokanavana 100–200 suunnittelijan ryhmässä. Lähtötietoaineistona suunnittelulle ovat olleet mittavat laserkeilaukset, joiden aineistot on muokattu referenssitiedostoina toimiviksi.
Hankkeessa on käytetty yli 30:tä tietomallinnukseen liittyvää ohjelmistoa. Lisäksi tietomallinnusta on tehty sekä algoritmipohjaisesti että suoraan ohjelmointityökaluja hyödyntäen, malleja on rikastettu eri käyttötarkoituksiin ja puuttuvia rajapintoja on luotu ohjelmoimalla. Edistynyt projektiryhmä, avoin allianssikulttuuri ja avointen standardien käyttö ovat mahdollistaneet sopivien työkalujen käytön sekä tarvittaessa uusien kehityksen hankkeen parhaaksi, tuomaristo sanoo.
Palkittu teräsrakenne
Terminaalin laajennus on rakenneteknisesti erillään vanhasta T2-terminaalista. Laajennuksen alta purettiin pois vanha P2-pysäköintitalo. Laajennusosa on perustettu porapaaluille.
Laajennusosan teräsungossa on betonitäytteisiä teräsliittopilareita, deltabeam-palkkeihin tukeutuvia ontelolaattoja ja jäykistäviä betonikuiluja. Yläpohjan kantava rakenne on teräsrakenteinen ristikko. Lähtöaulan katossa on 520-neliöinen lasikattoalue. Pääsisäänkäynnin valtavaa puuverhoiltua, hulmuavaa lippaa kannattelevat 20-metriset teräsrakenteiset ulokkeet. Lipan jänneväli on paikoin 20 metriä. Teräsrungon toimitti Peikko Finland asennettuna.
Hannu Nissinen pitää terminaalista Kehäradan asemalle vievää avolouhoksena tehtyä kuilua mielenkiintoisena kalliorakentamisen kannalta. Kuilu on 32,5 metriä syvä, ja siitä louhittiin 30 000 kuutiota kalliota. Kuilun rakenteena on betonia paikallavaluina ja elementteinä.
– Avolouhos oli toteutuksen kannalta edullinen ratkaisu. Louhinnassa varauduttiin glykolin esiintuloon, mutta sitä ei tullut, Nissinen toteaa.
Teräsrakenneyhdistys ry antoi Teräsrakenne 2021 -palkinnon terminaali 2:n laajennukselle. Palkintoperusteissa todetaan, että vaikuttavan teräsungon lisäksi hankkeessa on käytetty paljon terästä julkisivuissa ja täydentävissä rakenneosissa. Kevytjulkisivuissa on Sarmaplan Oy:n suunnittelemia ja Aulis Lundell Oy:n toimittamia teräksisiä termorankoja. Lähtöaulan lasikaton ja laajennusosan lasijulkisivut teki Nordec Oy. TPE Turun Pelti ja Eristys teki muiden muassa Kehärata-yhteyden sisäverhoilut ja julkisivut lasiseinineen ja metalliverhoiluineen sekä Kehäradan ja pysäköintitalon välisen katoksen rakenteet.
30 ilmanvaihtokonetta, varauksia useammallekin
Talotekniikkaa suunnitteli Rambollilla suuri joukko: 40–50 henkeä oli aktiivisesti mukana LVISA-suunnittelussa, lisäksi oli paljon erikoisosaajia, joiden myötä suunnittelijoiden kokonaismäärä nousee 80–90:een. Suunnittelijat jaettiin kuuteen suunnittelutiimiin: laajennusosa, vanha T2 eli muutososa, kehäratayhteys, ulkoalueet, pysäköintitalo ja väliaikaisjärjestelyt.
LVI-suunnittelun projektinjohtaja Juha Åberg Ramboll Finland Oy:stä sanoo, että rakennuksen monimuotoisuus vaikutti talotekniikan suunnitteluun. Ilmanvaihtokoneille löydettiin paikka lähtöaulan aaltoilevan puisen alakaton päältä, teräsrakenteisen ullakon molemmilta laidoilta.
– Yhteensovitus teetti työtä. Siellä on tilaa, mutta myös valtavasti väisteltäviä teräsrakenteita. Sovitus vaati poikkeuksellisen suurta tarkkuutta, mutta tietomallisuunnittelun vuoksi se ei kuitenkaan ollut ongelma, Åberg toteaa.
Laajennuksen välikatossa on parikymmentä ilmanvaihtokonetta, jotka palvelevat pääasiassa yleisötiloja.
– Yleisötilat jaettiin useamman ilmanvaihtokoneen vaikutuspiiriin. Koneiden koot vaihtelevat viidestä kuuteen kuutioon sekunnissa. Ilmamäärää ohjataan tarpeenmukaisesti hiilidioksidimäärän perusteella. Tämä on hyvin modulaarinen ja muuntojoustava ratkaisu, Åberg kertoo.
– Näiden lisäksi terminaalin tuloaulan alla on kymmenkunta ilmanvaihtokonetta, jotka palvelevat pääasiassa kellarikerroksen ja matkatavarakuljettimen tiloja. Lisäksi olemme tehneet paikkavarauksia mahdollisille tulevaisuuden lisäkoneille.
Terminaalilaajennuksen ilmanjakotapa on sekoittava, joko seinästä tai katosta.
– Sekoittava ilmanjako on yksi tilojen muuntojoustavuuden pääkriteereistä. Syrjäyttävä ilmanjako lattiasta estää pienetkin tila-, laite- tai kalustomuutokset, Juha Åberg sanoo.
Tuloaulassa on paljon ravintoloita jo nyt. Ilmanvaihdon mitoitus on tehty niin, että minne tahansa voi jatkossa laittaa ravintolan tai keittiön. Viemäreitä on riittävästi, ja isoja rasvakanavia on tehty neljään pisteeseen.
Laajennusosan ja sieltä uudelle Kehäradan asemalle vievän hissi-liukuporrasaulan talotekniikkajärjestelmät ovat erilliset, poikkeuksena lämpö ja vesi, jotka tulevat laajennusosalta.
– Tuulikaapit eli tehokkaat ilmaverhot sulkevat rata-alueen sinne johtavasta käytävästä ja toisaalta koko kulkuyhteyden laajennusosan auloista. Se opittiin ensimmäisestä Kehärata-yhteydestä: junista syntyy painevaihteluja ja kylmää ilmaa voi työntyä terminaalirakennukseen, Juha Åberg kertoo.
Tavoitteena erinomainen energiatehokkuus
Laajennuksella ja vanhalla terminaalillla on eri talotekninen järjestelmä, mutta molempien toiminnot on linkitetty terminaalien huoltokeskuksen keskusvalvomoon; linkitysmahdollisuus oli ehtona laajennuksen kiinteistöautomaation hankinnassa.
Terminaalin laajennus on liitetty kaukolämpöön. Lämpöä jaetaan pattereilla ja säteilypaneeleilla.
Maalämpöä mietittiin, mutta maaperässä olevan, lentokoneiden sulatuksessa käytetyn glykolin pelättiin pääsevän porakaivojen kautta pohjaveteen.
– Riski on nykyisin hyvin pieni maaliikennepuolella, mutta sitä ei haluttu ottaa.
LVI-suunnittelijat kehittivät toisenlaisen lämpöpumppuratkaisun.
– Vanhassa terminaalirakennuksessa on keskitetty ilmanvaihtojärjestelmä, ja sen hyötysuhde oli huono. Ilmanvaihtojärjestelmiin on nyt asennettu poistoilmalämpöpumput.
Åbergin mukaan lämpöpumppulaitos hyödyntää lämmityskaudella vanhan terminaalin poistoilman lämpöä ja terminaalirakennusten sähkötilojen hukkalämpöä. Kesäisin laitos syöttää jäähdytysenergiaa keskusjäähdytysverkostoon, josta laajennus ottaa kylmänsä.
– Lämpöpumppulaitos on Suomen suurimpia. Sillä hoidetaan ensisijaisesti vanhan terminaalin ilmanvaihdon esilämmitys. Ylijäävä lämpö ohjataan laajennusosan lämmitykseen kaukolämmön rinnalle, Juha Åberg kertoo.
Lämpöpumppulaitos on mitoitettu jäähdytystarpeen mukaan, uusia jäähdytyskoneita ei tarvittu.
– On tämä tietynlainen innovaatio. Takaisinmaksuaika on alhainen, 5–10 vuotta.
Uuden pysäköintitalon alin kerros ja hissiaulat ovat puolilämpimiä, ja niissä on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto. Muut kerrokset ovat kylmiä, ja niissä on vain koneellinen poistoilmanvaihto.
Seuraavaksi vanhan terminaalin uudistus
Terminaali 2:n laajennuksen allianssi jatkaa vanhan terminaalin muutostöihin, jotka valmistuvat vuonna 2023.
– Vanhan osan muutosta pitää tehdä hyvin pienissä, voisi sanoa postimerkin kokoisissa osissa, koska lentoasemaa ei voi sulkea, Hannu Nissinen toteaa.
Nissinen sanoo, että yllätyksiä tulee vastaan niin kuin aina korjausrakentamisessa ja etukäteen tarvitaan paljon tilojen avauksia ja inventointia.
Talotekniikkaa ei ole tarkoitus uusia kokonaan vaan tarpeen mukaan.
– Terminaalin vanhin osa on 1960-luvun lopusta, ja sen ilmanvaihto peruskorjattiin 10 vuotta sitten. Runkojärjestelmään ei tarvitse tehdä muutoksia, vaikka tilaratkaisut menevät uusiksi ja tulee esimerkiksi uusia wc- ja liiketiloja, Juha Åberg toteaa.
– Suunnittelijat ovat muutosalueella aktiivisesti mukana ainakin syksyyn 2022, sillä työmaa vaatii jatkuvaa suunnittelijoiden läsnäoloa. Siellä on valtavasti kerrostumia ja järjestelmiä, jotka on joskus poistettu käytöstä ja unohdettu paikoilleen. Ne löytyvät avausten yhteydessä, Åberg sanoo.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat: Mikael Lindén